KNL elvytti takapajuiset lyhytaaltotaajuudet moderneiksi kriisialueiden viestintäverkoiksi

KNL tunnetaan kognitiivisen HF-radioteknologian kehittäjänä, jonka innovaatioiden merkitys on kasvanut kriisitilanteihin varautumisen myötä. Yksistään Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien yhteistilaus vuonna 2025 oli yhteensä 15 miljoonan euron arvoinen.

Kognitiivinen radioteknologia tarkoittaa puheen ja dataliikenteen salattua välittämistä lyhytaalto- eli HF-taajuuksilla, jotka kantavat jopa tuhansien kilometrien etäisyydelle. KNL:n ohjelmistoradiot tunnistavat automaattisesti vapaat taajuudet ja niiden muodostama verkko toimii myös poikkeusolosuhteissa.

Perustajat Toni Lindén ja Matti Raustia kertovat kasvaneensa KNL:n taustalta löytyvään uteliaisuuteen ja ennakkoluulottomaan kehitystyöhön tutkijoina Oulun yliopiston Langattoman tietoliikenteen keskuksen (CWC) tutkijoina 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.

Vuonna 2011 Kyynel-nimellä perustettu yritys profiloitui globaalin merenkäynnin radio- ja tietoliikenteen uudistajana. Se ei kuitenkaan ollut spin-off, eli akateemisen tutkimuksen perusteella tuotteistettu tuote tai palvelu. Hiukan yllättäen Kyynel sai alkunsa erityisesti siitä, mitä ei tutkittu ja missä ei aiemmin nähty kaupallista tai kehityksellistä potentiaalia.

"Yliopiston luomat valmiudet näkyvät siinä, että meillä oli kyky kasata olemassa olevista rakennuspalikoista palapeli. Palojen yhdistäminen teki järjestelmäteknologian näkökulmasta muutaman sukupolven ylittävän loikan, jota muu teollisuus ei jostain syystä ollut tehnyt. Sitä kautta saimme kilpailuedun, joka meillä edelleen on", Lindén sanoo.

Lindén vertaa harppausta kuiluun lankapuhelinten ja mobiili-internetin matkapuhelimiin tuoneen 3G-teknologian välillä. Miten se saavutettiin? Raustia kertoo, että kyse on monitieteisestä ymmärryksestä: Radiotietoliikenne pitää sisällään matematiikkaa, fysiikkaa, elektroniikkaa, tietoliikennetekniikkaa ja radiotekniikkaa.

"Yliopistolta saamamme laaja-alainen osaaminen on mahdollistanut ongelman laaja-alaisen ajattelun ja eri teknologioiden soveltamisen."

Tutkimusprojektit kasvattivat yrittäjiksi

Raustia teki diplomityönsä CWC:llä sotilastietoliikenteeseen liittyen vuonna 2001 ja jatkoi tutkimusjohtajana ja projektipäällikkönä Suomen puolustusvoimien rahoittamissa CWC:n tutkimushankkeissa. Lindén, maanpuolustuskorkeakoulun upseeri, tuli yhteen Raustian vetämistä tutkimusryhmistä tekemään väitöstyötänsä vuonna 2008.

"Projektien puolella katsoimme täysin muita taajuusalueita. Lähdimme ihmettelemään, mikä on tällainen outo, historiallinen HF-taajuusalue, missä ei tapahdu mitään kehitystä. Kyynel syntyi, kun yhdistimme toisten taajuusalueiden hyödyntämän teknologisen pohjan HF-taajuusalueelle", Raustia sanoo.

Raustia summaa, että HF-markkina oli jaettu muutaman toimijan kesken, ja teknologinen kehitys oli jämähtänyt edellisille vuosikymmenille. Käytännön viestiliikenne perustui pääosin siihen, että radiolla käytiin säännöllisesti läpi ennalta päätettyjä taajuuksia sen varalta, että niissä olisi itselle tulevia viestejä.

"HF-järjestelmät olivat pitkään epäluotettavassa maineessa, sillä se ajatus ei yksinkertaisesti toimi, että yrität tuollaisessa toimintaympäristössä päättää etukäteen, millä kanavalla haluat liikennöidä", Lindén sanoo.

Puolustusteollisuus siirtyi eturiviin

Tutkimus- ja kehitystyön taustalla oli jatkuvasti myös toinen kehityssuunta, poikkeusolojen viestiliikenne ja puolustusvoimien tarpeet. Kyynel sai nimensäkin jatkosodan kaukopartiomiesten käyttämän sähkötysradion mukaan.

Vuoden 2020 lopulla norjalainen merenkulun tietoliikenneyhtiö Telenor Maritime osti Kyyneleen, eli KNL Networksin. Maailman turvallisuustilanne muuttui Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Saman vuoden aikana Telenorin alle syntyi KNL, joka keskittyy puolustusteollisuuden asiakkaisiin.

Raustia sanoo, että kokemus aiemmista ohjelmistoradioprojekteista oli opettanut, miten kognitiivinen HF-radio valmistettaisiin. Silti työn ja investointien määrä on yllättänyt. Toisaalta Lindén sanoo, että innovaatiotutkimuslähtöistä korkean teknologian yritystä kannattaa lähteä rakentamaan jopa naiivisti: hän pohtii, että jos Kyynel olisi määritellyt tuotteet ja niiden kyvykkyydet nykyiselle tasolle, kehitystyö olisi kaatunut alkuunsa.

"Olemme varmaankin kuvitelleet olevamme paljon pidemmällä kuin olemmekaan, ja todennäköisesti kun kymmenen vuoden päästä katsomme nykyhetkeen, mietimme aivan samaa."

Lyhytaaltoradion kyvykkyys kohosi satelliittien rinnalle

Oulun yliopiston tutkimusryhmät ja tutkijat ovat rakentaneet jo kymmenien vuosien ajan globaalia viestintää muuttanutta radioteknologiaa. Kevättalvella 2026 järjestetyssä kokeilussa KNL:n kognitiivisia HF-radioita ja toisen Oulun yliopistolla syntyneen teknologiayhtiön Bittiumin laajakaistaradioita käytettiin saumattomasti samassa verkossa.

Epäluotettavat lyhytaaltoradiot ovat nyt osa laajempaa tietoliikenneinfrastruktuuria tasolla, jossa niitä käytetään viestinnässä automaattisesti huippumodernin satelliittitietoliikenteen rinnalla.

Taustalla on 15 vuotta kehitystyötä. Lindén ja Raustia sanovat, ettei menestyvän idean tarvitse olla – ja se äärimmäisen harvoin on – Nobel-palkittava innovaatio.

"Valtaosa yrityksistä operoi todella yksinkertaisella ajatuksella: pitää vain pystyä tekemään se vähän paremmin kuin muut, tai vähän eri tulokulmalla . Periaatteessa kaikki mitä tarvitsee, on yliopiston antama valmius akateemiseen ajatteluun, uteliaisuus ja kiinnostus yritystoimintaan."

Teksti ja kuva: Juha-Pekka Honkanen