Korkeakouluopiskelijat: Kurssien kuormittavuus epäjohdonmukaista – opintopisteet eivät vastaa opiskeluun kuluvaa aikaa

Oulun yliopistossa juuri valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan saman laajuisiksi tarkoitettujen opintojaksojen välillä esiintyy usein odottamatonta vaihtelua todellisessa työmäärässä. Opintopiste on eurooppalainen opintojen laajuuden mitta, joka edellyttää laskennallisesti noin 27:ää tuntia opiskelijan työtä.

Jarkko Impola tarkasteli väitöstutkimuksessaan opiskelijoiden ja opetushenkilöstön näkemyksiä opintojen ajallisesta mitoittamisesta ja kuormittavuudesta sekä oppimistuloksista kyselyaineiston perusteella. Tutkimuksen otos on 684 opiskelijaa ja 208 opettajaa. Aineisto on kerätty yhdestä yliopistosta ja yhdestä ammattikorkeakoulusta.

Opiskeluun käytetty aika vaihteli suuresti ja oli yhteydessä esimerkiksi opintojen vaiheeseen ja opiskelualaan. Selkein yhteys opintopistemitoituksella oli varsinaisessa opetuksessa vietettyyn aikaan, jota usein säädellään tutkintosuunnitelmissa opintopisteiden määrän mukaan. Kuitenkin itsenäinen opiskeluaika muodosti merkittävimmän osan opintojen ajankäytöstä ja sen suhde opintopisteisiin oli heikko.

Kuormittavuuden mittaaminen erikseen tärkeää

Yli puolet tutkituista opiskelijoista kävi töissä opintojen ohella, ja opintoihin käytettävä aika kilpaili työssäkäyntiajan kanssa. Ihmis- ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla opintoihin kului maltillisemmin aikaa kuin muilla aloilla, koska opetusta on vähemmän.

Alemman korkeakoulututkinnon opinnäytevaihe vaikutti ajankäytöllisesti intensiivisimmältä, kun taas opintojen loppuvaiheessa ajankäyttö opiskeluun väheni ja työssäkäynnin rooli korostui.

Kansallisten opiskelijaterveyskyselyjen linjoja mukaillen opiskelijat raportoivat suhteellisen korkeaa opintoihin liittyvää kuormittuneisuutta. Kuormittuneisuuden yhteys opiskeluun käytettyyn aikaan oli heikkoa, mutta yhteys oppimistuloksiin vahvempaa siten, että kuormittuneisuuden kasvaessa oppimistulokset heikkenivät.

“Opiskelijat liittävät kokemansa kuormittuneisuuden opintojen ohella henkilökohtaisiin haasteisiin, kuten työhön, toimeentuloon ja terveyteen”, Jarkko Impola kertoo.

Opintojen mitoittamisen käytännöt vaihtelevat

Tutkimuksessa tunnistettiin tarpeita perehdyttää koulutusohjelmia ja opettajia ajallisesti riittävästi resursoituun ja linjakkaaseen opintojaksosuunnitteluun. Tutkinto-ohjelmatason yhteistyö opintojen tasaiseksi rytmittämiseksi ja henkilöstön riittävä pedagoginen osaaminen ovat hyödyksi mitoituksia laadittaessa.

Väitöstutkimuksen perusteella opetushenkilöstö mitoittaa opintoja monin tavoin, usein hyödyntäen työnantajalta saatuja laskennallisia periaatteita mutta myös omaa alakohtaista kokemusta sekä opiskelijapalautetta. Opettajat olivat pääasiassa itse tyytyväisiä mitoituksiinsa, mutta kokivat usein vaikeaksi arvioida, kuinka haastavia tehtävät ovat opiskelijoiden näkökulmastä ja paljonko erityisesti itsenäiseen opiskeluun tulisi varata aikaa.

Opintojen etenemisen kannalta keskeiseksi tunnistettiin kuormittavuuspalautteen kerääminen suoraan opiskelijoilta sekä opintoihin liittyvien odotusten selkeä ja johdonmukainen viestintä opiskelijoille. Opintoihin liittyvän kuormittuneisuuden helpottamisessa sekä opiskelijan elämänhallinnan tukemisessa hyödyksi ovat paitsi riittävästi resursoidut tuki- ja ohjauspalvelut, myös elämänhallinnan ja ajankäytön koulutukset, jotka tukevat opiskelijan toimijuutta opiskelu- ja työarjessa.

“Korkeakouluopiskelijoiden opintojenetenemiseen kohdistuu paljon innovaatio- ja työvoimapoliittisia odotuksia. Samalla opiskelijoiden uupumus on ollut paljon otsikoissa. Tutkimukseni auttaa tunnistamaan ongelmakohtia opintojen suunnittelussa ja suorittamisessa sekä toivoakseni myös tarttumaan niihin”, Impola toteaa.

Impolan väitöstutkimus tarkastettiin Oulun yliopistossa 10.4.2026. Se kuuluu kasvatustieteen alaan.

Tutkimusjulkaisuja:

Impola, J. (2025). Teachers’ and students’ views on higher education workload determination practices. European Journal of Higher Education, 1–19.https://doi.org/10.1080/21568235.2025.2542152

Impola, J. (2025). The Relationship of ECTS Credits with Study Time, Workload, and Achievement in Higher Education. European Education, 57(4), 279-293. https://doi.org/10.1080/10564934.2025.2547918

Lue lisää: Opettajiksi opiskelevien kyynistyminen alaan huolestuttaa tutkijoita