Miksi osa meistä vanhenee terveemmin kuin toiset? Ikääntymistä tutkiva apulaisprofessori Juulia Jylhävä haluaa ymmärtää, miksi meistä tulee vanhetessa niin erilaisia
Juulia Jylhävä on sitä mieltä, että yhteiskunnan pitäisi tukea paremmin terveenä vanhenemista. Health Dimensions -tutkimusohjelman apulaisprofessorina toimiva tutkija näkee vanhuuden arvokkaana elämänvaiheena, jonka tutkiminen on tärkeää.
Hän muistuttaa, että ikääntyminen on tullut yhteiskuntaamme jäädäkseen. Se on suurin yksittäinen riskitekijä sairauksille, joten vanhenemiseen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen on yhä arvokkaampaa.
”Jos panostaisimme enemmän vanhenemisen tutkimukseen, ehkä meillä olisi keinoja selvittää, miten yhteiskuntana saisimme ihmisiä vanhenemaan terveempänä”, Juulia Jylhävä sanoo.
Onko hyväosaisen ihmisen biologia erilainen?
Jylhävä johtaa Health Dimensions -tutkimusohjelman alateemaa, jossa hän ryhmineen selvittää, miksi jotkut meistä sairastuvat ja tulevat hauraiksi todella varhain. Toiset sen sijaan elävät hyvissä voimissa ja toimintakykyisinä yli yhdeksänkymmentävuotiaiksi.
”Minua kiinnostaa tämä vaihtelu, joka on todella suurta. Sitä on vaikea ymmärtää, jos ei ole nähnyt dataa”, Jylhävä kertoo.
Jylhävä on keskittynyt tutkimuksessaan biologiseen vanhenemiseen eli siihen, miten kehon solut ja kudokset heikkenevät asteittain ikääntymisen myötä. Hän pyrkii selvittämään biologisia tekijöitä mittaamalla, millä tavalla vanheneminen etenee.
Tavoitteena on tarkastella ihmistä kokonaisena systeeminä yksittäisestä solusta koko elimistön tasolle. Monipuolista lähestymistapaa tarvitaan, sillä ihminen ei elä tyhjiössä biologiansa kanssa vaan yhteiskunnan kanssa vuorovaikutuksessa.
”Haluan yhdistää biologian läpileikkaukseen ympäristön vaikutuksen, jotta voidaan paremmin ymmärtää, miksi vanhenemme niin eri tavalla.”
Geeneillä on suuri vaikutus ihmisen vanhenemiseen, mutta kaikki biologia ei ole geenien ohjaamaa.
”Geenit kertovat vain osatotuuden, tarvitaan lisäksi muita tasoja. Kaikkia vanhenemista ajavia tekijöitä ei ole löydetty. Ne minä haluaisin löytää”, Jylhävä sanoo.
Yksi vanhenemisen vauhtiin vaikuttavista tekijöistä on sosioekonominen asema. Jylhävää kiinnostaa, onko biologia erilainen silloin, kun ihminen on hyvin toimeentuleva.
Viime vuosina tutkimuksissa on alettu mittaamaan erilaisista taustoista tulevien ihmisten biomarkkereita, kuten verenpainetta tai kolesteroliarvoja, ja katsottu, muuttuvatko ne tulotason muutosten mukana. Tutkimuksissa selvitetään, paranevatko biomarkkerit, kun ihmisen sosioekonominen asema paranee.
”Erot erilaisessa taloudellisessa ja sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten välillä ovat todella radikaaleja. Yritän päästä näiden erojen syihin käsiksi biologian kautta”, Jylhävä kertoo.
Vanhaa ihmistä pitää tarkastella kokonaisuutena
Jylhävä vertaa ikääntyneen ihmisen terveyttä korttitaloon.
”Kun yhtä osaa heiluttaa, se heiluttaa herkemmin muita osia kuin nuoressa ihmisessä. Jos ihminen joutuu esimerkiksi lonkkamurtuman seurauksena vuodeosastolle liikkumattomaksi hetkeksi aikaa, voi se tarkoittaa alamäen alkua.”
Jylhävän tutkimuksessa keskeinen käsite on hauraus, englanniksi frailty. Se tarkoittaa tilaa, jossa ihmisen elimistön voimavarat ja palautumiskyky ovat heikentyneet. Hauraalla ihmisellä terveyden takaiskut, kuten kaatuminen tai flunssa, voivat horjuttaa vakavastikin terveyden tasapainoa.
Hän kehittää yhdessä niin ikään Health Dimensions -tutkimusohjelman apulaisprofessorina työskentelevän Markus Haapasen kanssa haurausindeksiä, joka toimii terveydenhuollossa yksilön haavoittuvuuden mittarina.
Indeksi helpottaa potilaiden arviointia. Sen avulla lääkäri näkee suoraan vastaanotolle tai päivystykseen tulevan potilaan tiedoista, miten haavoittuva kyseinen henkilö on.
”Näin voidaan arvioida, kuinka suuren riskin potilaan hyvinvoinnille ja toipumiselle erilaiset toimenpiteet aiheuttavat. Indeksin avulla voidaan ennustaa, miten potilas kestää esimerkiksi raskaat syöpähoidot”, Jylhävä kuvaa.
Terveyden perusta on yhteiskunnassa
Jylhävä on huolissaan yhteiskuntamme eriarvoistumisesta. Tutkijan mielestä kehitykseen pitäisi suhtautua paljon vakavammin kuin mitä julkisessa keskustelussa on tehty.
Tutkimusdatakin osoittaa, miten erilaisista lähtökohdista ihmiset elämään ponnistavat.
”Jos minun pitäisi valita yksi asia, niin eriarvoisuuden poistaminen lisäisi terveyttä automaattisesti.”
Jylhävän mielestä yhteiskunnan pitäisi varmistaa jokaiselle varallisuudesta riippumatta perusasiat, kuten pääsy terveydenhuoltoon.
”Nykyiset leikkaukset ja terveydenhuollon hintojen korotukset hirvittävät. Ne kohdistuvat niihin, keillä ei ole niitä varaa maksaa.”
Yhteiskuntaa tarvitaan hyvän elämän edellytysten luomiseen. Se miten me vanhenemme, määräytyy pitkälti jo lapsuudessa ja nuoruudessa.
”Siellä on aikaikkuna, milloin tähän voi puuttua. Yksilön ja kansanterveyden kannalta suurin hyöty saataisiin tunnistamalla hyvissä ajoin tekijöitä, jotka ennustavat sairauksien puhkeamista vanhuudessa”, Jylhävä sanoo.
Oulu tuo uutta innostusta
Jylhävä on uransa aikana oppinut miettimään uusia lähestymistapoja tutkimiinsa asioihin ja kyseenalaistamaan vanhoja totuuksia, kuten yleistä käsitystä hauraasta ihmisestä. Hauraus ymmärretään yleensä vain iäkkäiden ihmisten tilaksi, mutta Jylhävä katsoo asiaa uudesta näkökulmasta.
Ruotsissa post doc -tutkijana ollessaan hän sai käyttöönsä isoja terveysdata-aineistoja, joista hän havaitsi perinteisen katsantokannan kapeuden.
”Hauraus ei ole pelkästään vanhuuden mukanaan tuomaa heikkoutta, vaan jo nuorilla ihmisillä voidaan havaita haavoittuvuutta ennustavia merkkejä. Keski-iässä tasoerot ihmisten välillä ovat jo merkittäviä ja hauraus ennustaa selvästi terveyden heikkenemistä ja kuolleisuutta.”
Tammikuussa alkanutta apulaisprofessuuriaan Jylhävä pitää suuressa arvossa. Hän iloitsee uudesta yhteisöstä, jossa pääsee päivittäin vaihtamaan ajatuksia samojen aiheiden parissa työskentelevien tutkijoiden kanssa. Oulun ihmisläheinen ja innostunut ilmapiiri antaa vauhtia ajatuksille.
”Nyt pääsen toteuttamaan sitä, minkä koen tärkeäksi ja mitä minun visioni mukaan pitää tehdä.”
Kuka?
Juulia Jylhävä
- Vanhenemisen systeemibiologian apulaisprofessori Oulun yliopiston
Health Dimensions -tutkimusohjelmassa - Filosofian tohtori 2013
- Työskennellyt aiemmin Tampereen yliopistossa sekä Tukholman Karoliinisessä instituutissa.
- Kirjoittanut yleistajuisen tietokirjan Miksi vanhenemme: Elinkaaren biologia tieteen valossa (Tammi), joka ilmestyy elokuussa 2026.
Kuva: Marjaana Malkamäki/Tammi