Oulun radio- ja tv-mastosta keskeinen ilmastoseurannan mittauspiste

Kiimingissä sijaitsevaan Digitan radio- ja tv-mastoon on asennettu uusi kasvihuonekaasujen mittauslaitteisto, joka parantaa merkittävästi Pohjois-Pohjanmaan ilmastoseurantaa. Toukokuun lopussa käyttöön otettu mittauspiste tuottaa tietoa, joka auttaa erottamaan, mistä päästöt ja nielut maakunnassa syntyvät. Mittaukset ovat osa laajaa Kestävää kasvua Pohjois-Pohjanmaalle – vihreän siirtymän seurantajärjestelmä -hanketta (VISIO), jota koordinoi Oulun yliopisto yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
Oulun radio- ja tv-masto
Oulussa sijaitseva Digitan radio- ja tv-aseman masto. Hermanni Aaltonen / Ilmatieteen laitos.

Radio- ja tv-aseman mastoon noin 120 metrin korkeuteen sijoitettu laitteisto mittaa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksia sekunnin välein. Mittausten avulla muodostetaan jatkuvaa havaintoaineistoa erityisesti hiilidioksidin ja metaanin pitoisuuksista sekä niiden vaihtelusta alueella. Mittauspiste täydentää Suomen kasvihuonekaasujen mittausverkostoa erityisesti Pohjois-Suomessa, jossa vastaavaa jatkuvatoimista ilmakehän seurantaa ei ole aiemmin tehty näin laajasti.

Tarkempaa ilmastotietoa Pohjois-Pohjanmaalle

Mittausdataa tullaan hyödyntämään Ilmatieteen laitoksen kehittämässä inversiomallinnuksessa. Menetelmä yhdistää ilmakehästä mitatut kasvihuonekaasupitoisuudet säämalleihin ja mahdollistaa päästöjen sekä hiilinielujen paikantamisen, koon, sekä sen, missä luonto sitoo hiiltä.

“Vihreän siirtymän vaikutuksia voidaan ja pitää mitata todellisessa ympäristössä. Kiimingin maston mittaukset ovat keskeinen osa kokonaisuutta, joka tuo ensimmäistä kertaa Pohjois-Pohjanmaalle kattavan ja lähes reaaliaikaisen kuvan alueen kasvihuonekaasutilanteesta”, toteaa Oulun yliopiston apulaisprofessori ja Visio-hankkeen vastuullinen johtaja Hannu Marttila.

“Kiimingin tv-masto tarjoaa poikkeuksellisen hyvän havaintopaikan alueellisille kasvihuonekaasumittauksille. Mastolta saatava tieto parantaa merkittävästi inversiomallinnuksen tarkkuutta”, sanoo Hermanni Aaltonen, ryhmäpäällikkö Ilmatieteen laitokselta.

Mittauksista hyötyä ilmastotyöhön ja päätöksentekoon

Mittausjärjestelmä mahdollistaa myös poikkeuksellisten päästötilanteiden nopean havaitsemisen. Laitteisto pystyy tunnistamaan tilanteita, joissa kasvihuonekaasupitoisuudet poikkeavat normaalitasosta, mikä tukee ympäristöriskien seurantaa sekä viranomaisten tilannekuvaa. Vastaavaa mittausvalmiutta hyödynnettiin aiemmin Ilmatieteen laitoksen Utön tutkimusasemalla Nord Stream -kaasuputkiräjähdysten yhteydessä havaittujen metaanipäästöjen seurannassa.

Mittauksista saatavaa tietoa voidaan hyödyntää muun muassa maakunnallisessa ilmastotyössä, maankäytön suunnittelussa sekä kuntien hiilineutraalisuustavoitteiden seurannassa. Tavoitteena on tuottaa avointa ja luotettavaa tietoa vihreän siirtymän vaikutuksista aidossa ympäristössä.

Tutkija ja mittalaite joen rannassa
Vesi vaikuttaa kasvihuonekaasujen syntyyn maassa. Uusinta mittaustekniikkaa viedään tv-tornin lisäksi Pohjois-Pohjanmaan maa- ja rannikkoalueille, jokiin, mereen, soille ja pelloille. Visio-hankkeessa luodaan Hannu Marttilan johdolla tarkka järjestelmä alueellisten ilmastopäästöjen todentamiseen. Kuva: Mikko Törmänen / Oulun yliopisto

Kiimingin kasvihuonekaasumittaukset ovat osa laajempaa maakunnallista seurantakokonaisuutta, jossa yhdistyvät ilmakehämittaukset, vesistöjen vedenlaadun seuranta, rannikkoalueen havainnot sekä turvemaiden maankäytön muutosten tarkastelu. Hankkeen tuottama tieto julkaistaan avoimesti Ilmatieteen laitoksen kautta, ja se kytketään kansallisiin ja kansainvälisiin seurantaverkostoihin.

Hanketta rahoitetaan EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF), ja se tukee Pohjois-Pohjanmaan tavoitetta edetä kohti ilmastoneutraalia ja tietoon perustuvaa vihreää siirtymää.

Kestävää kasvua Pohjois-Pohjanmaalle – vihreän siirtymän seurantajärjestelmä (VISIO). Kehittämis- ja Investointihanke

Tarkka järjestelmä alueellisten ilmastopäästöjen todentamiseen – turvevaltainen Pohjois-Pohjanmaa seurantamenetelmien edelläkävijänä

Luotu 2.6.2026 | Muokattu 3.6.2026