Perhetaustalla vahva yhteys yritysjohtajien talousrikoksiin

Tutkimuksen mukaan ylimmän tason yritysjohtajat syyllistyvät talousrikoksiin selvästi todennäköisemmin, jos heidän vanhempiaan on aiemmin syytetty ja tuomittu talousrikoksista. Yhteys on erityisen voimakas silloin, kun vanhempien talousrikokset ovat olleet vakavia ja johtaneet vankeustuomioon.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa tehty tutkimus tarkasteli suomalaisten osakeyhtiöiden toimitusjohtajien ja hallitusjäsenten talousrikostuomioita, jotka he ovat saaneet toimiessaan näissä tehtävissä.

Tutkimuksen aineistona on Tilastokeskuksen ylläpitämä oikeustilastojen rekisteriaineisto, joka kattaa lähes 76 000 toimitusjohtajaa ja hallitusjäsentä. He ovat työskennelleet yli 64 000 osakeyhtiössä vuosina 1995–2019.

Tulokset eivät tutkijoiden mukaan selity esimerkiksi yhteisellä perheyhtiötaustalla tai vanhempien matalalla sosioekonomisella asemalla.

Myös puolison toiminta heijastuu johtajan käyttäytymiseen. Talousrikoksiin syyllistyneillä johtajilla on muita useammin myös talousrikoksiin syyllistynyt puoliso. Todennäköisyys tehdä talousrikoksia kasvaa, mitä pidempään parisuhde on kestänyt.

Talousrikollisuuteen syyllistymisen todennäköisyys kasvaa myös johtajilla, jotka ovat nuoruudessaan asuneet alueilla, joilla talousrikollisuus on keskimääräistä yleisempää.

Johtajien talousrikosten rikosnimikkeet kattoivat muun muassa kirjanpito-, vero- ja muita talousrikoksia. Tutkimusaineisto sisältää vain sellaiset väärinkäytöstapaukset, joista on langetettu syyte tuomioistuimissa.

Tutkimustuloksella on professori Juha-Pekka Kallungin mukaan suuri yhteiskunnallinen merkitys, sillä yksittäisellä talousrikoksella on usein laajat vaikutukset. ”Yrityksen ylimpään johtoon kuuluvan henkilön talousrikos johtaa usein työpaikkojen, verotulojen ja sijoitettujen pääomien menetyksiin, ja koskee siten suurta joukkoa ihmisiä”, hän sanoo.

Tutkijat korostavat, ettei tutkimus osoita suoraa syy–seuraussuhdetta, vaikka tulokset tukevat vahvasti johtajan sosiaalisessa ympäristössä, erityisesti lapsuusajan perheympäristössä, opittujen käyttäytymismallien ja oppimisen merkitystä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat opitulla käyttäytymisellä oleva keskeinen merkitys talousrikollisuudessa, jopa yritysten ylimmässä johdossa. ”Havainto korostaa tällaisen käyttäytymismallin ´poisoppimisen´ merkitystä talousrikollisuuden torjunnassa”, Kallunki toteaa.

Talousrikollisuus on yksi rikollisuuden muoto, mutta sitä on tutkittu verrattain vähän. Yritystoiminnan vastuullisuutta on alettu korostaa laajemmin vasta tällä vuosikymmenellä. Esimerkiksi kauppakorkeakoulujen opetukseen se on tullut omaksi aiheekseen vasta viime vuosina.

Tutkimus on ensimmäinen, joka on selvittänyt yritysjohtajien talousrikoksiin liittyviä ylisukupolvisia yhteyksiä. Se tarjoaa uuden näkökulman siihen, miksi osa johtajista syyllistyy taloudellisiin väärinkäytöksiin ja miten perhe- ja kasvuympäristön vaikutteet muokkaavat yrityksen ylimmän johdon päätöksentekoa vielä vuosienkin päästä.

Tulokset on julkaistu arvostetussa Journal of Accounting Research -tiedelehdessä: Jenni Kallunki, Juha-Pekka Kallunki, Wayne Landsman, Emma-Riikka Myllymäki, Lasse Niemi: Family Matters: Exploring the Link Between Parental and Executive Financial Misconduct

DOI: https://doi.org/10.1111/1475-679X.70028

Tutkimuksesta uutisoi myös yhdysvaltalainen liike-elämän erikoislehti Forbes: Financial Misconduct: Does The Apple Fall Far From The Tree?

Lue lisää: Joka viidennellä suomalaisen pörssiyhtiön johtoon kuuluvalla rikostuomio