Pohjoisen jäämeren jääpeitteen väheneminen voi tuoda runsaita lumisateita Eurooppaan

Oulun yliopiston tutkijat ovat havainneet, että arktisen merijääpeitteen jo 1970-luvun lopusta lähtien alkanut voimakas väheneminen on syynä viimeaikaisiin erittäin voimakkaisiin lumimyrskyihin Pohjois-Euroopassa. Tutkimuksessa kyettiin ensimmäistä kertaa suoraan linkittämään jääpeitteen väheneminen äärimmäisen koviin lumisateisiin.
Image
Ilmatieteen laitoksen havaintoasema Sammaltunturilla.

Pohjoisen jäämeren jääpeitteen väheneminen on yksi näkyvimmistä ilmaston lämpenemisen aiheuttamista muutoksista arktisella alueella. Vaikka arktinen alue on lämmennyt jo useiden vuosikymmenien ajan, Pohjoisen jäämeren läheisillä alueilla on kuitenkin havaittu lumen määrän selvää kasvua. Oulun yliopiston tutkijatohtori Hannah Bailey ekologian ja genetiikan tutkimusyksiköstä selvittää tämän hieman ristiriitaisen ilmiön syitä uusimmassa tutkimuksessaan.

Nature Geoscience -lehdessä julkaistu uusi tutkimus osoittaa, kuinka merijääpeitteen väheneminen puoleen vuonna 1979 mitatuista arvoista mahdollistaa suurten vapaina olevien vesimassojen kosteuden haihtumisen ilmaan. Tämä ylimääräinen kosteus sataa lopulta alas erityisen suurina sademäärinä. Näin tapahtui maaliskuussa 2018, kun ”Beast from the East” -nimellä kuvattu lumimyrsky aiheutti kaaosta ympäri Eurooppaa.

Bailey ja hänen tutkijakollegansa jäljittivät tätä ilmiötä Suomessa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitsevilla mittalaitteillaan ja huomasivat, että Pohjoiselta jäämereltä etelään kulkeutuvalla vesihöyryllä ja lumisateilla oli hyvin ominainen geokemiallinen sormenjälki.

”Vesihöyrystä mitattujen isotooppien avulla onnistuimme jäljittämään tuon valtavan kosteusmäärän alkuperän Barentsinmerelle, joka tuohon aikaan oli suurimmaksi osaksi vailla jääpeitettä”, kuvaa Bailey. Tutkimuksen mukaan jopa 88 prosenttia lumesta, joka satoi vuoden 2018 talvimyrskyssä. oli peräisin Barentsinmeren voimakkaasta haihtumisesta.

Vuoden 1979 jälkeen Pohjoisen jäämeren jääpeite on vähentynyt noin 600 000 neliökilometriä, mikä vastaa pinta-alaltaan melkein kahta Suomea. Väheneminen on selkeimmin havaittavissa Barentsinmeren alueella. Tutkiessaan tarkemmin tämän pitkäaikaisen jääpeitteen vähenemisen vaikutuksia Bailey ja ryhmä havaitsivat, että jokainen menetetty jääpeiteneliö vastaa 70 kilogramman lisäystä kosteudessa Pohjois-Euroopan yllä.  

”Talvet lämpenevät ja keskimääräinen lumisademäärä on vähentynyt 1970-luvulta lähtien, mutta kun tällainen erikoinen talvimyrsky muodostuu, kuten tapahtui vuonna 2018, se latautuu valtavalla määrällä kosteutta, joka voi tuottaa paljon suurempia lumimääriä kuin on mitattu 40 tai 50 vuotta sitten”, sanoo Bailey. Tutkimus kiteyttää, että tulevaisuudessa jäätön Barentsinmeri tulee olemaan merkittävän suuri niin lumi- kuin vesisateidenkin lähde Euroopassa.

Tutkimus on osa professori Jeffrey Welkerin (Uarctic Chair, Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö) ideoimaa arktisen alueen tutkimusprojektia. ”Tämä tutkimus osoittaa, kuinka jääpeitteen väheneminen tulee vaikuttamaan arktisen alueen vedenkiertoon ja kuinka nämä muutokset voivat edelleen aiheuttaa dramaattisia sään ääri-ilmiöitä myös keskileveyksillä”, sanoo professori Welker.

Poikkitieteellinen tutkimus on toteutettu yhteistyössä Oulun, Anchoragen ja Tromssan yliopistojen sekä ranskalaisen National Centre for Scientific Research in Grenoblen kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet myös Metsähallitus ja Ilmatieteenlaitos ja sen Sammaltunturin tutkimusasema. 

Artikkeli:

Bailey, H., Hubbard, A., Klein, E.S., Mustonen, K.R., Akers, P.D., Martilla, H. and Welker, J.M. Arctic sea-ice loss fuels extreme European snowfall. Nature Geoscience (2021). https://doi.org/10.1038/s41561-021-00719-y

National Geographic: Big winter snows in the North could be fueled by Arctic sea ice loss

Kuva: Ilmatieteen laitoksen havaintoasema Sammaltunturilla. Kuvaaja: Kaisa-Riikka Mustonen

Viimeksi päivitetty: 13.4.2021