Säätiörahoitus mahdollistaa uusia tutkimusavauksia Oulun yliopistossa

Säätiöt tukevat Oulun yliopistossa esimerkiksi terveen ikääntymisen, syövän lääkeresistenssin, monitieteisen metsätutkimuksen ja kestävän vihreän siirtymän materiaalitutkimusta. Yhteensä 28 säätiön ja rahaston edustajat vierailivat syyskuussa yliopistolla tutustumassa tutkimukseen, jota niiden myöntämä rahoitus jo mahdollistaa, sekä kuulemassa ajankohtaisista tutkimusaiheista.

Petteri Alahuhta, Katariina Holma, Emma Pirilä ja Liisa Suvikumpu

Paneelissa monitieteisen tutkimuksen vaikuttavuudesta keskustelivat rehtori Petteri Alahuhta, professori Katariina Holma, tutkimus- ja projektipalveluiden johtaja Emma Pirilä sekä Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu.

Säätiöiden tuki tieteelle ja tutkimukselle on merkittävää. Vuonna 2025 Oulun yliopisto sai säätiöiltä ja rahastoilta rahoitusta yhteensä 9,3 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi säätiöt myönsivät myös henkilökohtaisia apurahoja tutkijoille.

Säätiöt täydentävät julkista tutkimusrahoitusta. Temaattisten rahoitushakujen rinnalla ne voivat tarjota mahdollisuuksia tutkijalähtöisille uusille ja rohkeillekin tutkimusavauksille.

”Odotamme Oulun yliopistolta näkymiä siihen, mitä pohjoisesta käsin huomataan ennen muita ja miten eri tieteenalojen yhteistyö avaa uusia mahdollisuuksia konkreettisesti. Säätiöt pohtivat nyt paljon sitä, miten tutkimukselle taataan riittävästi vapautta ja aikaa tarttua myös sellaiseen, jonka merkitystä emme vielä täysin ymmärrä”, Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja, dosentti Liisa Suvikumpu sanoo.

Ratkaisuja terveyteen, kulttuuriin ja vihreään siirtymään

Suomessa säätiöiden myöntämästä rahoituksesta suhteellisesti eniten kohdistuu lääke- ja terveystieteisiin. Tämä pätee myös Oulun yliopistoon, jossa alalle kohdistui vuonna 2025 noin puolet säätiöiden myöntämästä rahoituksesta. Viime vuosina säätiöt ovat tukeneet Oulun yliopistossa muun muassa sairauksien varhaisen tunnistamisen, syövän, ennenaikaisten synnytysten sekä aivoterveyden psykosomaattista tutkimusta.

Esimerkiksi Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö tukee tutkimusta, jossa selvitetään ikääntyvien aivojen ja mielen terveyden yhteyttä. Tutkimus pohjautuu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimukseen, joka on yksi maailman pitkäkestoisimmista väestötutkimuksista.

”Tutkimme psyykkisiä ja psykososiaalisia tekijöitä, jotka vaikuttavat aivojen toimintaan ja terveyteen sekä suojaavat mielenterveyden häiriöiltä, muistisairauksilta ja muilta aivojen ikääntymisen ongelmilta. Säätiöltä saamamme tuki auttaa meitä hyödyntämään ainutlaatuista kohorttiaineistoa ja ymmärtämään entistä monipuolisemmin, miten aivojen terveyttä voitaisiin suojata ikääntyvässä väestössä", psykiatrian professori Erika Jääskeläinen sanoo.

Oulun yliopiston syöpätutkimus vahvistui hiljattain Jane ja Aatos Erkon säätiön yli miljoonan euron rahoituksella syövän lääkeresistenssin tutkimukseen. Tutkimuksen toivotaan vaikuttavan merkittävästi resistenttien solujen tunnistamiseen potilasnäytteistä ja sitä kautta potilaiden hoitoon ja sen ajoittamiseen. Useat Oulun yliopiston tutkijat ovat saaneet tutkimusrahoitusta myös Syöpäsäätiöltä.

Säätiöiden tuki on tärkeä tukipilari myös ihmistieteiden tutkimukselle.

Yliopistonlehtori Heli Maijanen johtaa Koneen säätiön rahoittamaa Kuolema metsässä -hanketta, jossa tutkitaan sodan jälkien ja kaatuneiden sotilaiden näkymistä maisemassa ja ihmisten kokemusmaailmassa.

”Koneen säätiön rahoitus mahdollistaa hankkeen tutkijoille yhteensä kahdeksan vuoden työpanoksen. Säätiöt ovat siten tärkeitä rahoittajia pienillä tieteenaloilla, ja ne turvaavat uuden tiedon tuottamisen myös paikallisista aiheista”, Maijanen sanoo.

Lääke- ja terveystieteiden sekä ihmistieteiden ohella säätiöt ja rahastot ovat merkittävä rahoittaja myös teknillisen alan tutkimukselle Oulun yliopistossa.

Esimerkiksi professori Päivö Kinnunen on saanut hiilen varastoimiseen ja hyödyntämiseen keskittyvään materiaalitutkimukseensa Teknologiateollisuuden 100-v. säätiöltä yli puolen miljoonan euron tuen.

Kinnunen kuvaa säätiörahoituksen merkitystä tutkimukselleen näin: ”Perustutkimusta tarvitaan, jotta löydämme kestäviä ratkaisuja vihreälle siirtymälle välttämättömien mineraalien tuotantoon sekä niiden korvaamiseen uusilla materiaaleilla.”

Kinnusen mukaan nykyisten teollisten prosessien sokea piste liittyy usein materiaalien kiertoon itse prosessin ulkopuolella. ”Onnistuneen vihreän siirtymän tulee pystyä kierrättämään raaka-aineensa, mukaan lukien hiilidioksidi ja kriittiset mineraalit, jotka ovat arvokkaita raaka-aineita puhtaina virtoina mutta väärään paikkaan päätyessään usein myrkkyjä.”

Työpajoissa kurkistettiin tieteen mahdollisuuksiin

Vierailun työpajoissa säätiöiden ja rahastojen edustajat pääsivät tutustumaan käytännössä siihen, millaista tutkimusta niiden myöntämällä rahoituksella tehdään eri tieteenaloilla. Lisäksi työpajoissa esiteltiin uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Tutkimusjohtaja Minna Ruddock esitteli säätiöille Oulun yliopiston kohorttitutkimusta. Työpajassa tarkasteltiin erityisesti tervettä ikääntymistä ja sitä, miten Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 auttaa ikääntymiseen liittyvien ilmiöiden tutkimuksessa.

Heli Maijanen veti yhdessä tutkijatohtori Liisa-Maria Lehdon kanssa Kuolema metsässä -hankkeesta kertovaa työpajaa säätiöille. ”Esittelimme esimerkkien avulla monitieteistä lähestymistapaamme, joka yhdistää etnografiaa, lingvistiikkaa, kulttuuriperinnön tutkimusta ja arkeologiaa”, Maijanen kertoo.

Päivö Kinnusen ja professori Ulla Lassin työpajassa paneuduttiin siihen, miten kiertotalouden ratkaisut voivat auttaa kriittisten raaka-aineiden kasvavaan kysyntään. Vierailulla tutkimuslaboratorioon päästiin näkemään materiaalitutkimuksen laboratoriokokeita.

Professori Pauliina Raution, professori Heikki Helanterän ja väitöskirjatutkija Niina Kiljusen vetämässä maailmanlopun kenttälaboratoriossa havainnollistettiin mielikuvituksen ja rohkeiden kokeilujen merkitystä tieteessä ja kestävyyskriisien ymmärtämisessä.

Vierailun aikana myös nuoret tutkijat pääsivät esittelemään nousevia tutkimusaiheitaan.