Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset
Tulosten perusteella pohjavesivarannot täyttyvät keväisin aiempaa aikaisemmin. Talven pohjavesitasot ovat korkeampia, ja kesällä pohjavettä on vähemmän. Etelässä ja lounaassa pohjavesi on keskimäärin laskenut, kun taas pohjoisessa pohjavedenpinnat ovat yleisemmin nousseet.
Muuttuvat pohjavesiolot vaikuttavat riskeihin veden saatavuudessa, ekosysteemien vedenpuutteeseen sekä kuivuuden ja tulvien ajoittumiseen. Kuivuusriskit voivat korostua väestötiheillä alueilla, joilla myös veden kysyntä on suurta.
"Pohjaveden vuotuinen määrä ei yksin ole ratkaisevaa, vaan myös milloin sitä on saatavilla. Jos pohjavesi täydentyy aiemmin keväällä mutta kesän matalan veden kausi pitenee, vettä voi olla vähemmän juuri silloin, kun tarve on suurin", sanoo väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksiköstä. Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä yhä pohjoisempana, mikä heijastaa muuttunutta ilmastoa. ”Pohjaveden aiemmat vuosirytmit siirtyvät kohti kylmempää koillista.”
"Vesihuollossa on totuttu suunnittelemaan tulevaa menneiden havaintojen perusteella. Kun pohjaveden vuosirytmi muuttuu, on tärkeää arvioida, vastaako vedenoton suunnittelu enää nykyisiä olosuhteita", huomauttaa apulaisprofessori Pekka Rossi.
Tutkimuksessa verrattiin pohjavesiolosuhteita vuosina 1975–1999 ja 2000–2024. ”Yksittäinen kuiva tai märkä vuosi ei vielä kerro pitkäaikaisesta muutoksesta. Viiden vuosikymmenen havainnot mahdollistavat pohjaveden vuosirytmin muutosten tunnistamisen. Tutkimus osoittaa, kuinka tärkeää pitkäjänteinen seuranta on muuttuvan ilmaston vaikutusten ymmärtämisessä”, sanoo tutkimukseen osallistunut Mira Tammelin Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).
Tutkimuksessa analysoitiin Syken koordinoiman valtakunnallisen pohjavesiseurannan havaintoja 52 asemalta. Aineiston kartuttamisessa alueellisten ympäristöviranomaisten ja paikallisten havaitsijoiden pitkäjänteinen työ on ollut korvaamatonta.
Miten pohjavesien vuosirytmi on muuttunut?
- Keväinen pohjaveden täydentyminen aikaistui: keskimäärin puoli kuukautta, enimmillään kaksi kuukautta. Vesihuippu voi tulla ennen suurinta veden tarvetta.
- Talven pohjavedenpinnat ovat nousseet. Leudommat talvet ja vesisateet mahdollistavat veden imeytymisen pohjavedeksi myös talvella. Korkeat pinnat voivat lisätä paikallista tulvariskiä.
- Kesän pohjavedenpinnat ovat laskeneet. Matalan veden kausi on pidentynyt. Kuivuus-, kaivo- ja vedenhankintariskit voivat kasvaa lämpimimpänä kautena, kun veden tarve on suuri.
- Suomen pohjavedet sijaitsevat tuhansilla, pääosin pienillä, hajallaan olevilla pohjavesialueilla, usein lähellä maanpintaa. Tämä tekee niistä alttiita muutoksille. Alueiden erot on huomioitava kuivuuteen varautumisessa ja vedenoton suunnittelussa.
Tutkimustulokset tarjoavat arvokkaan vertailukohdan myös muiden pohjoisten alueiden pohjavesien tarkasteluun: matalia ja nopeasti reagoivia pohjavesiä esiintyy maailmanlaajuisesti.
Tutkimus Changes in the annual cycle of shallow subarctic groundwater regimes over 50 years julkaistiin lokakuussa 2026 Journal of Hydrology -tiedelehdessä.