SuomiAreenassa sanottua: Eurooppa antaa meille ikkunan, josta tunnistaa pohjoisen vahvuudet

Eurooppa-yliopisto UNIC luo mahdollisuuden laajentaa yhteistyötä kansainvälisellä tasolla ja oppia hyviä käytänteitä muilta korkeakouluilta ja kaupungeilta. Professori Elina Lehtomäki kokosi asian: "Eurooppa antaa meille ikkunan, josta tunnistaa pohjoisen vahvuudet".
Image
Panelistit Tapio Koivu, Eetu Leinonen, Tytti Tuppurainen, Mirja Vehkaperä ja Luz Peltoniemi sekä juontaja Janne Hopsu istumassa puoliympyrässä SuomiAreenalla.

Suositussa keskustelutapahtuma SuomiAreenassa puhuttiin 14.7. Eurooppa-yliopisto UNICin tulevaisuudesta. Esiin nousivat muun muassa yhteistyö, digitalisaatio ja Oulun pitovoima. Mukana olivat eurooppaministeri Tytti Tuppurainen, Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä, Vuolle Setlementti -yhdistyksestä Luz Peltoniemi ja Oulun yliopistolta koulutusrehtori Tapio Koivu, kansainvälisen kasvatuksen professori Elina Lehtomäki sekä opiskelija Eetu Leinonen.

Tapio Koivu valotti heti alkuun, että UNICin tavoitteena on luoda yhtenäinen eurooppalainen koulutusalue. Tarkoituksena on lisätä opiskelija- ja henkilökuntavaihtoja eri yliopistojen välillä sekä tarjota opiskelijoille kurssisisältöjä tietyistä teemoista, esimerkiksi moninaisuudesta ja jälkiteollistumisesta. Käytännössä UNIC-yhteistyö tarkoittaa Koivun mukaan sitä, että kun saapuu Ouluun opiskelemaan, on heti mahdollisuus opiskella seitsemässä muussa korkeakoulussa ympäri Eurooppaa. Jo syksyllä on tarjolla lukuisia UNICin kansainvälisiä verkkokursseja. 

Digitalisaatio tukee sivistystä ja kestävän kehityksen tavoitteita, mutta ei korvaa ihmisiä

Keskustelua herätti tärkeä kysymys: riittääkö digitalisaatio tuomaan ihmisiä ja yliopistoja lähemmäs toisiaan ja rakentamaan osaltaan jälkiteollista Eurooppaa? Eurooppaministeri Tuppurainen totesi, että digitalisaatio lisää saavutettavuutta, muttei korvaa ihmisiä. Hänen mukaansa fyysinen liikkuvuus tuo kansat lähemmäksi toisiaan. Tuppurainen kehui, miten digitalisaatio on mahdollistanut tiedon äärelle pääsemisen paikasta riippumatta, mutta samalla korosti, että liikkuvuus pitää saada mahdolliseksi heti kun se on turvallista. Digitalisaatio tuo Tuppuraisen mukaan sivistystä, kustannustehokkuutta sekä taloudellista hyötyä. 

Myös Elina Lehtomäki oli samoilla linjoilla. Hänen mukaansa digitalisaatio tukee kestävän kehityksen tavoitteita.  Hän kuitenkin huomautti, että on tärkeää ottaa huomioon sekä digitalisaation mahdollisuudet että rajat. Tulevaisuus ei ole Lehtomäen mukaan pelkkää tekniikkaa ja kaikkea tutkimusta ei voi tehdä digitaalisesti, vaan pitää päästä paikan päälle esimerkiksi keräämään tutkimusaineistoa. Lisäksi hän toi esille sen, kuinka tärkeitä ovat myös epäviralliset kohtaamiset esimerkiksi kahvikupposen äärellä. Nämä kohtaamiset syventävät ihmisten välistä ymmärrystä.

Yliopistojen ja alueiden toimijoiden yhteistyötä Oulussa ja Euroopassa

Keskustelussa korostui yhteistyö eri toimijoiden välillä. Eurooppa-yliopiston tavoitteena on kasvattaa kaupunkien ja yliopistojen yhteistyötä ja Oulussa tuoda yhteen kaupungin ja ylipäätään pohjoisen eri toimijat ja lisätä yhteistyötä yliopiston ja esimerkiksi koulujen, museoiden ja yritysten välillä. Eri tahojen osallistaminen tieteen tekemiseen luo moninaisuutta, joka on myös yksi UNICin teemoista. Opiskelija Eetu Leinonen totesi, että kaupungissa ihmisten yhteen tuominen luo parhaat ideat. 

Keskustelussa alleviivattiin yliopiston ja kaupungin strategista ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Tapio Koivun mukaan yhteistyön tavoitteena on tunnistaa pitkälle vahvuudet innovaatiossa ja tutkimuksessa ja panostaa niihin. 

Mikä pitää ihmiset Oulussa?

Keskustelua virisi myös siitä, miten Oulu saisi pidettyä erityisesti kansainväliset opiskelijat ja työntekijät Oulussa. Eetu Leinonen totesi, että integraatio kaupunkiin on kaiken lähtökohta. Merkitykselliset ihmissuhteet sekä kulttuuri- ja harrastustoimintaan osallistuminen auttavat integroitumisessa. Hän piti tärkeänä myös turvallisten tilojen luomista kaikille. Leinosen mukaan Oulussa tarvitaan asenneilmapiirin muutosta, jotta osallisuuden kokemus ja vieraskielisten työllisyys paranisi. Yhtenä haasteena hän näki kielen. Leinonen toivoo, että vaatimus suomen kielen taidosta työelämässä höllenisi hieman ja toisaalta että suomenoppijoille annettaisiin paremmin mahdollisuus käyttää suomen kieltä keskusteluissa. On tärkeää ymmärtää, että vaikka ei osaisi suomea täydellisesti, on henkilö silti tärkeä osa kaupunkia. Mirja Vehkaperä totesi, että kaupungin tehtävänä on luoda puitteet osallisuuden kokemuksille esimerkiksi tarjoamalla harrastus- ja kulttuurimahdollisuuksia sekä panostaa siihen taloudellisesti. 

 

Vauhdikas keskustelu on katsottavissa mtv-palvelussa

Lue lisää UNICista 

Teksti Anni Annunen, kuva Annina Vahera-Chibnik
 

Viimeksi päivitetty: 15.7.2021