Sydämestä huolehtiminen kannattaa aloittaa nuorena

“Suurimpia sydäntauteihin liittyviä väärinkäsityksiä on se, että ne ovat vain ikääntyneiden vaivoja”, paljastaa Oulun yliopiston Fibrobesity-tutkimusohjelmassa sydänperäisiä äkkikuolemia tutkiva professori Juhani Junttila. Hänen mukaansa on tärkeää ymmärtää, että omasta sydämestä kannattaa pitää huolta ennaltaehkäisevästi, eikä ajatella että hoitaa mahdolliset vaivat sitten kun on vanha.

"Sydämen ja verisuonien rasitus voi alkaa jo lapsuudesta ja kehittyä siitä vähitellen. Vielä 20-30 -vuotiaana saatetaan ajatella, että 'voin elää vielä 15 vuotta ihan pellossa ja lääketiede hoitaa mut sitten kuntoon'."

"Sitä ei ehkä nuorena tajuta, että sydän- ja verisuonisairaudet ovat pysyviä, loppuelämän kestäviä vaivoja," Junttila muistuttaa.

Nuoruuden uudet riskitekijät

Junttila ei halua pelotella nuorisoa, mutta hän näkee kliinisessä työssään uusia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa hallaa sydänterveydelle. “Nuorison parissa suosituissa nikotiinipusseissa nikotiinipitoisuus voi olla paljon korkeampi kuin perinteisessä nuuskassa tai tupakassa. Käyttäjät eivät välttämättä tajua minkälaisia vaikutuksia sillä voi olla pitemmän päälle.”

Korkeat nikotiinimäärät supistavat verisuonia ja lisäävät rytmihäiriöiden ja verisuonitukosten riskiä. Nikotiinipussista imeytyvä nikotiini kuormittaa koko verenkiertojärjestelmää pitempään kuin tupakoitaessa, sillä käyttäjät usein nielevät pusseista irtoavaa nestettä, jolloin nikotiini imeytyy myös suolistosta.

Itse asiassa nikotiinipussien sydämelle haitallinen mekanismi on samankaltainen kuin kokaiinissa. “Kokaiini on toki paljon vahvempi riskitekijä, jolloin yliannostuksen riski on suuri. Nikotiinin yliannostus on hankalampi toteuttaa, mutta sepelvaltimotauti rakentuu pitkällä aikavälillä”, Junttila muistuttaa.

Kehonrakennusmaailmasta tutut anaboliset steroidit ovat myös löytäneet tiensä yhä nuorempien käyttöön. “Meillä näkyy potilaita, jotka ovat nuorena pilanneet sydämensä steroideilla. Alle 40-vuotiaita sydämen vajaatoiminnasta kärsiviä, joiden sydänlihakset ovat epänormaalisti paksuuntuneet steroidien vaikutuksesta.”

Myös sosiaalisessa mediassa leviävät vähähiilihydraattiset ja runsasrasvaiset ketogeeniset dieetit näkyvät potilastilastoissa. “Meillä on ollut muutamia potilaita, jotka muuten ovat pitäneet itsestään hyvää huolta, mutta ovat vetäneet niin paljon rasvaa viimeisen puolen vuoden aikana, että heille on tullut sepelvaltimotapahtuma.”

“Ketogeeninen ruokavalio voi sopia painonhallintakeinona reilusti ylipainoisille, mutta sillä pystyy tekemään paljon hallaa aika lyhyelläkin aikavälillä”, Junttila kertoo.

Onneksi sydämestä huolehtimisen perusasiat ovat helppoja. Tupakoinnin ja alkoholin välttämisellä pääsee jo pitkälle, mutta Junttilalla on muitakin suosituksia.

"Verenpaineen mittaaminen on ehkä kaikista helpoin ennaltaehkäisevä teko. On tärkeää tietää viimeistään 30-vuotiaana, missä oma verenpaine on. Myös kolesteroli kannattaa mitata samalla, sillä kolesteroli aiheuttaa sepelvaltimoita tukkivaa plakkia."

Sydämen sähkö- ja putkityöt

Junttila tykkää ajatella sydäntä talonrakentamisen kautta: sähkö- ja putkihommat on pidettävä kunnossa. Putket ovat tukkeutumisuhassa olevia sepelvaltimoita, ja sydänlihas tarvitsee sykkiäkseen toimivat sähköiset reitit.

"Esimerkiksi korkea verenpaine lisää vastapainetta sydämelle, jolloin sydänlihaksen täytyy pumpata kovemmin," Junttila kertoo. Sydänlihas ikään kuin bodaa tarpeettomasti ja kasvaa, jolloin sydänlihasten väliin muodostuu sidekudosta eli fibroosia.

"Sidekudos ei johda sähköä, jolloin sydämen omat, tutut ja turvalliset sähköiset reitit eivät enää toimi ja se alkaa etsiä uusia. Pahimmassa tapauksessa sähköiset viestit kulkevat sidekudoksen takia eri aikaisesti eri osissa sydäntä ja sydämeen tulee tavallaan kohtalokas oikosulku."

Sepelvaltimotaudissa sydämeen verta kuljettaviin putkimaisiin valtimoihin muodostuu karstaa eli plakkia, joka ahtauttaa virtausta. Tällöin sydän ei saa tarpeeksi happea. "Kun sydän joutuu tarpeeksi pitkään työskentelemään vähähappisissa olosuhteissa, se alkaa muodostamaan haitallista fibroosia. Valtimoa ahtauttava plakki voi myös hajotessaan aiheuttaa sydänkohtaukseen johtavan tukoksen.”

Teksti ja kuvat: Juho Karjalainen

Lue lisää aiheesta: Sydänperäisiin äkkikuolemiin selvyyttä maailman parhaasta kuolinsyyaineistosta