”Tärkeintä on, että opettajaa on helppo lähestyä” – Kaikille saavutettava opiskeluympäristö ei vaadi ihmeitä
Opiskelijoita kuormittavat tällä hetkellä etenkin taloudelliset huolet, keskittymisen haasteet ja mielenterveyden ongelmat. Siksi on entistä tärkeämpää huomioida opiskelijoiden yksilölliset tarpeet ja varmistaa opintojen sujuvuus erilaisille oppijoille.
Reilun vuoden ajan opintojen saavutettavuuden kehittämiseen on paneutunut erityisopettaja Miia Immonen. Hänet palkattiin opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukokemuksen kehittämiseksi Oppimisen tuen ja hyvinvoinnin keskukseen (OPPI) osana Noste-kehittämisohjelmaa.
Vastaavanlaista tehtävänkuvaa ei yliopistolla ole aikaisemmin ollut ja tarvetta oli henkilölle, joka ottaisi kokonaisuuden vastuulleen.
”Tehtävään haluttiin nimenomaan erityisopettaja, joka pystyy sanoittamaan millaista tukea opiskelijat tarvitsevat ja miten koko yliopiston toimintakulttuuria saadaan muutettua huomioimaan paremmin erilaiset oppijat”, kertoo OPPI-keskuksen johtaja Kauko Keskisärkkä.
Yksi Immosen vastuulla oleva kokonaisuus on yksilöllisten opiskelujärjestelyjen koordinointi. Hän iloitsee siitä, että opettajat ovat löytäneet hänet ja kysyvät apua, jos huomaavat opiskelijoilla haasteita opinnoissa.
”Opettajat huomaavat herkästi, jos opiskelija vetäytyy tai esimerkiksi kirjoittaminen tuntuu vaikealta. Tällöin opettajan on hyvä pysähtyä miettimään, millaista tukea opiskelija voisi tarvita”, Immonen antaa esimerkin.
Opiskelijoiden haasteet tunnistetaan aiempaa paremmin
Pitkään kieltenopettajana toiminut englannin kielen lehtori Susan Mc Ansh painottaa, että opiskelijoiden tukitarpeiden huomioiminen vaatii opettajalta taitoa muokata opetusta tilanteen mukaan. Valmiita ratkaisuja ei ole, vaan jokainen erityisjärjestelyitä tarvitseva opiskelija kohdataan yksilönä.
”Vaikka opettajat pyrkivät tekemään kurssimateriaalit mahdollisimman saavutettaviksi ja oppimisympäristön tukemaan esimerkiksi sosiaalisesta jännityksestä tai lukihäiriöstä kärsiviä opiskelijoita, emme voi aina ennakoida millaisia tukitoimia kursseilla tarvitaan”, hän kertoo.
Hän korostaa, että opettajilla on aito halu auttaa jokaista opiskelijaa löytämään toimiva tapa työskennellä. Siihen tarvitaan kuitenkin aikaa, jota opettajilla ei välttämättä täysiä lukujärjestyksiä opettaessa ole.
McAnsh iloitsee, että yliopistolle on saatu saavutettavuuskoordinaattori opettajien avuksi reagoimaan suurempiin tuen tarpeisiin.
”Olen voinut ohjata puheilleni tulleen opiskelijan Miian luo, jos oma apuni ei riitä.”
Lämmin ja lähestyttävä opettaja merkitsee opiskelijoille paljon
Immonen kannustaa opettajia huomioimaan erilaiset opiskelijat pienillä arkisilla tavoilla. Opettaja voi kehottaa opintojakson alussa opiskelijoita olemaan yhteydessä, mikäli opiskelijalla on tarve erityisille järjestelyille.
”Opiskelijat eivät välttämättä uskalla ottaa yhteyttä opettajiin ja kokevat herkästi olevansa vaivaksi ja sitten opinnot saattavat viivästyä jopa vuosilla. Opettaja voi pienelläkin teolla osoittaa, että häntä saa lähestyä”, Immonen kertoo.
Mc Ansh pyytää usein opiskelijoita kurssin aluksi kirjoittamaan taustastaan kielenopiskelijana lyhyt essee, jossa on mahdollisuus tuoda esiin vahvuuksia ja vaikeilta tuntuvia asioita.
”Tämä tehtävä antaa minulle hyödyllistä tietoa, ja on merkki opiskelijalle, että haasteita saa tuoda esiin”, Mc Ansh kertoo.
Saavutettavuutta käytännön keinoin
Opintojen sujuvuutta voi helpottaa esimerkiksi pilkkomalla opintojen suorittamista pienempiin palasiin välitenteillä tai antamalla lisäaikaa tenttimistilanteeseen.
”Osaamistavoitteita ei tarvitse laskea, vaan osaamisen voi osoittaa pienemmissä palasissa. Jo tieto siitä, että on enemmän aikaa suoriutua tehtävistä, vähentää huomattavasti stressiä”, Immonen kertoo.
Immonen vinkkaa Microsoftin ohjelmistoista löytyvän syventävän lukuohjelman.
”Ohjelman avulla voi vaikkapa Wordissa muokata miltä teksti näyttää tai kuunnella sinne syötetyn tekstin. Sovellukselle voi myös puhelimen kautta sanella tekstiä.”
Immonen kannustaa opettajia ohjeistamaan opiskelijoita tekoälyn käyttöön kieliasun siistimisessä. Näin sisältö on opiskelijan oman ajatustyön tulosta ja tekoäly auttaa tekstin hiomisessa sujuvammaksi.
”Erityisesti lukihäiriöstä tai keskittymisvaikeuksista kärsivät opiskelijat hyötyvät näistä työkaluista. Monella ajatus kulkee paremmin, kun voi liikuskella ympäri asuntoa ja sanella tekstiä.”
Noste on Oulun yliopiston kehittämisohjelma, jolla yliopisto vastaa tulevaisuuden haasteisiin, kuten ikäluokkien pienenemiseen ja digitalisaation tuomiin muutoksiin oppimisen ja opettamisen tavoissa. Nosteen tavoite on yhteisöllisesti kehittää yliopiston koulutustarjontaa ja sen vetovoimaa sekä parantaa oppimiskokemusta ja opintojen sujuvuutta. Noste-rahoitusta saaneita kehittämishankkeita on tällä hetkellä käynnissä yli 90 kappaletta. Seuraavan kerran rahoitusta on haettavana kesällä 2027.