Tuhkat kiertoon! AshCycle-hankkeessa syntyi sekä uusia materiaaleja että liiketoimintaa
Merkittävän tutkimushankkeen tuloksena huonosti hyödynnetyt biomassan, yhdyskuntajätteen ja jätevesilietteen polton tuhkat saatiin tehokkaammin hyötykäyttöön, niiden sisältämät arvokkaat materiaalit otettiin talteen ja niiden pohjalta syntyi uusia tuotteita sekä kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia. Tuhkiin sitoutuneita metalleja, ravinteita ja mineraaleja saatiin talteen ja jalostettua teollisuuden käyttöön esimerkiksi rakennus- ja vedenkäsittelymateriaaleiksi.
”Tutkittuja tuhkia ei ole aiemmin hyödynnetty kattavasti, ja osa niistä päätyy edelleen kaatopaikoille. Samalla menetetään merkittävä määrä metalleja, ravinteita ja teollisuudelle arvokkaita mineraaleja, joita tuhkat sisälsivät. Niistä löytyy jopa harvinaisia maametalleja, joista on nyt Euroopassa kova pula”, kertoo apulaisprofessori Tero Luukkonen Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksiköstä, Oulun yliopistosta.
Hankkeen aikana kehitettiin merkittävästi tuhkan kaatopaikkasijoitusta ja siihen liittyviä kustannuksia vähentäviä tuotteita.
”Tuhkien sijoittaminen kaatopaikalle maksaa vähintään 100–500 euroa tonnilta, ja kustannusten arvioitiin kasvavan entisestään. Siksi uusien hyödyntämistapojen kehittäminen on sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta tärkeää”, Luukkonen toteaa.
Keskeiseksi toimintatavaksi kehitettiin teollisuuden ja kaupunkien välinen kiertotalouden symbioosi, jossa energia‑, jäte‑, rakennus- ja vesihuoltoalan toimijat hyödynsivät toistensa sivuvirtoja. Ratkaisuja testattiin käytännössä useissa kansainvälisissä pilottikohteissa, joissa valmistettiin täyden mittakaavan konkreettisia ratkaisuja tuhkan hyödyntämiseen. Nämä eri maissa tehdyt toteutukset on esitelty hankkeen verkkosivulla.
”Hankkeessa tuhkamateriaaleista kehitettiin uusia rakennusmateriaaleja sekä menetelmiä arvokkaiden raaka-aineiden talteenottoon. Suomessa teimme muun muassa esivalettuja elementtibetonirakenteita ja maanrakennusrakeita tien pohjakerroksiin”, sanoo kiertotalouspäällikkö Antero Kiljunen, Kiertokaari Oy.
Lisäksi hankkeessa syntyi digitaalisia työkaluja materiaalien arviointiin.
”Yksi suomalaisista hankkeen yrityskumppaneista, AI4Value, kehitti myös tekoälyavusteisen digityökalun, jonka avulla voidaan arvioida nopeasti tuhkan hyötykäyttöpotentiaalia ja ohjata sitä sopivimpiin käyttökohteisiin”, Luukkonen täydentää.
Hankkeen aikana:
- vähennettiin tuhkan kaatopaikkasijoitusta ja päästöjä
- pilotoitiin uusia teollisia ratkaisuja ja materiaaleja
- kehitettiin digitaalisia työkaluja päätöksenteon tueksi
- luotiin uusia yhteistyömalleja ja liiketoimintamahdollisuuksia
Laaja kansainvälinen yhteistyö
AshCycle toteutettiin 27 organisaation kansainvälisessä konsortiossa, joka kattoi koko arvoketjun jätehuollosta materiaalien hyödyntämiseen. Projektin erittäin suuri joukko sekä tutkimusosapuolia että yrityskumppaneita on listattuna alla.
- Oulun yliopisto
- Delftin teknillinen yliopisto
- Zagrebin yliopisto
- Gentin yliopisto
- Slovenian National Building and Civil Engineering Institute
- Tanskan teknillinen yliopisto
- ETH Zürich
- Johannesburgin yliopisto
- BioSO4 Oy
- Oulun Energia ja Syklo
- Kiertokaari Oy
- AI4Value Oy
- Beton Lučko
- GTF – Initiative for Sustainable Growth
- DOK-ING Energo
- ResourceFull
- SECO Belgium
- Orbix Solutions
- Veolia
- CWare ApS
- NEXE Ltd.
- Sustainable Living
- IKAST Betonvarefabrik
- Mineralz B.V.
- Haitsma Beton B.V.
- Danske Tegl
- ARC (Amager Ressourcecenter)
Hankkeen aikana tehtiin betonivaluina erilaisia koekappaleita, joissa pohjatuhka oli yksi ainesosa. (Kuvaaja: Livia Piira)
