Tuotantotalouden väitös löytää kilpailukykyä epämuodollisesta oppimisesta

Oulun yliopistossa tuotantotalouden alalla väittelevän Oona Vuorion mukaan tieto- ja asiantuntijatyön ohessa tapahtuvan epämuodollisen oppimisen johtaminen ja tukeminen voi tuoda uutta kilpailukykyä suomalaisille yrityksille ja organisaatioille.
Väitöskirjatutkija Oona Vuorio

Konsultointiyhtiö CGI:n palvelumuotoilijan ja liiketoiminnan kehittämisen seniorikonsultin, taiteen maisteri Oona Vuorion tutkimusura alkoi, kun hän pysähtyi kiinnostavaan ristiriitaan omassa työssään. Vuorio kertoo, että konsulttiyhtiöt myyvät työntekijöidensä osaamista, ja tarjouskilpailutuksiin osallistuessa pääpaino on käytännön työssä kertyneessä osaamisessa; ei siinä mitä on opiskellut, vaan mitä on oppinut ja esimerkiksi minkälaisiin projekteihin konsultti on osallistunut.

"Tarjouskilpailutuksiin osallistuessa mietitään kovasti mitä osaamista kelläkin on ja huomasin, ettei tätä osaamisen puolta johdeta. On itse asiassa hyvin sattumanvaraista onko joku muita motivoituneempi oppimaan ja siten pääsee kukoistamaan, ja onko joku muu enemmän oman onnensa nojassa."

Työssä tapahtuva oppiminen voi kasvattaa yksilön osaamista, mutta epämuodollisen oppimisen edellytyksiä johtamalla sitä voidaan paremmin muuttaa koko organisaation kyvykkyydeksi.

"Teknologiat muuttuvat ja työn tekemisen tavat muuttuvat, joten meidän on kehitettävä osaamistamme nopeammin kuin koskaan aiemmin. Oppimisen kehittäminen on myös näkökulma siihen, mistä saamme Suomeen talouskasvua.”

Mitä epämuodollinen oppiminen on?

Vuorion väitöstyössä muodollinen ja epämuodollinen oppiminen jaotellaan täsmällisemmin, mutta keskeinen ero liittyy siihen, miten oppiminen on järjestetty. Muodollinen oppiminen on tyypillisesti ennalta suunniteltua ja strukturoitua, kuten koulutuksia, kursseja tai sertifikaatteja.

"Keskeinen ero liittyy siihen, miten oppiminen on järjestetty: muodollinen oppiminen on ennalta strukturoitua, kun taas epämuodollinen oppiminen tapahtuu tyypillisesti työn arjessa ja voi olla joko tarkoituksellista tai spontaania."

Mutta voiko tällaista oppimista edes johtaa? Vuorio päätti ottaa selvää. Väitöstyö syntyi kahdessa vuodessa. Jo tutkimustyön ensimetrillä hän huomasi yhden syyn siihen, miksi epämuodollinen oppiminen on työelämässä vaikeasti hahmotettavaa.

"Englannin kielen terminologiassa informal learning on selkeä ja myös tutkimuskirjallisuudessa tiedostettu. Suomessa epämuodollinen oppiminen ei ole vielä vakiintunut käsite. Kun meillä ei ole yhteistä kieltä, epämuodollista oppista ei myöskään tunnusteta eikä tunnisteta."

Vuorion väitöstyön on määrä tehdä epämuodollisesta oppimisesta johdettavaa; sitä voi johtaa, ja se tehdään yksilöiden johtamisen sijaan olosuhteita johtamalla. Väitöksen kustos, dosentti Arto Reiman sanoo, että epämuodollista oppimista voidaan tarkastella ja johtaa sosioteknisenä kokonaisuutena. Tällöin voidaan myös tarkemmin määritellä esimerkiksi millaisissa oppimisympäristöissä oppimista voidaan tehdä, millaisia teknologioita siihen voidaan käyttää, sekä millaista organisatorista tukea voidaan oppijalle tarjota.

"Vuorion kokonaisvaltainen sosiotekniseen ymmärrykseen perustuva tarkastelu alati teknologisoituvassa työelämässä on uudenlainen avaus tutkimuksen näkökulmasta. Se sitoo uudenlaisella tavalla yhteen ymmärrystä yksilötason kehitystarpeista niiden johtamiseen laajemmissa organisaatiokonteksteissa."

Vuorio pitää tutkimuksen suurimpana saavutuksena luomaansa VISTA-mallia, joka tekee näkymättömäksi jäävän työssä oppimisen näkyväksi ja auttaa organisaatioita arvioimaan, ovatko oppimisen edellytykset aidosti olemassa.

Visibility

"Yksilön tulee omassa arjessaan tunnistaa mitä epämuodollinen oppiminen on. Myös johtajan tai organisaation omassa viestinnässä tulee omalla äänellään kuuluttaa, että on tosi OK tehdä esimerkiksi reflektiota."

Integration

"Oppiminen pitää integroida olemassa oleviin rakenteisiin ilman, että siitä tulee byrokraattista soppaa. Näitä ovat esimerkiksi ketteristä projekteista tutut tai agile-menetelmillä toteutetuista projekteista tutut retrot eli projektien jälkeen pidettävät tilaisuudet onnistumisten ja epäonnistumisen läpikäyntiin."


Structural support

"Hybridityön yleistyessä ei ole entiseen tapaan satunnaisia kohtaamisia kahvihuoneessa ja kysymyksiä sermien ylitse. Oppimista tukeva rakenne voi olla digikanava tai aivan vain pelisäännöt, missä ja milloin voi esittää kysymyksiä ja jakaa osaamista."


Time

"Oppiminen vaatii huokoisuutta työpäiviltä. Epämuodollisen oppimisen olosuhteet eivät olet. optimaaliset, jos kalenteri on täynnä Teams-palavereita."


Accountability

"Vastuu jaetaan. Kukaan ei voi oppia työntekijän puolesta. Johtajat varmistavat olosuhteet ja organisaatio varmistaa, että epämuodollinen oppiminen tunnistetaan ja tunnustetaan myös strategioissa."

Taiteen maisteri Oona Vuorio väittelee 11.9. tuotantotaloudesta otsikolla Epämuodollisen oppimisen johtaminen tietotyössä: Näkymättömästä työstä sosiotekniseksi organisatoriseksi kyvykkyydeksi. Vastaväittäjänä toimii dosentti Pasi Pyöriä Tampereen yliopistosta ja kustoksena dosentti Arto Reiman Oulun yliopistosta.

Luotu 9.9.2026 | Muokattu 9.9.2026