Tutkijat tuovat tieteen keskelle metsää – metsänhoitoa kehitetään yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa
Miten metsiä voidaan hoitaa niin, että ne säilyttävät monimuotoisuutensa, sitovat hiiltä ja samalla turvaavat maaseudun elinkeinot? Kysymystä lähestytään uudella tavalla FORbEST-hankkeessa, jossa tutkijat, metsänomistajat, päättäjät ja kansalaiset työskentelevät yhdessä.
Hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja testata metsänhoitokäytäntöjä, jotka optimoivat sekä luonnon monimuotoisuuden että hiilensidonnan samalla, kun ne tukevat maaseudun elinkeinoja ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.
EU:n Horisontti-ohjelman rahoittamassa nelivuotisessa hankkeessa yhdistyvät huipputeknologia, kansalaistiede ja tutkimusosaaminen kuudessa Living Labissa Euroopassa ja Aasiassa. Hankkeen ytimessä ovat metsät ja niiden käyttäjät, jotka yhdessä kehittävät ja testaavat uusia metsänhoitostrategioita huomioiden ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin sekä sosiaaliset ja taloudelliset reunaehdot.
Living Labit ovat vuorovaikutteisia yhteistyöalustoja, joissa toimijat osallistuvat aktiivisesti tutkimuksen suunnitteluun, aineistonkeruuseen ja erilaisten skenaarioiden kokeiluun.
Living Labit sijaitsevat ekologisesti ja sosiaalisesti monimuotoisilla alueilla Suomessa, Unkarissa, Tšekissä, Romaniassa, Italiassa ja Thaimaassa. Ne kattavat viisi biomaantieteellistä aluetta sekä yhden trooppisen metsäalueen.
”Metsiä on tutkittava siellä missä ne kasvavat ja yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Living Labit mahdollistavat tämän, ja näin tutkimus on vaikuttavampaa, käytännönläheisempää sekä paremmin monien sidosryhmien näkemysten ja kokemusten edustamaa”, sanoo hankkeen johtaja, akatemiatutkija Roger Norum Oulun yliopistosta.
Hankkeessa kehitetään myös osallistava, pelillinen työkalu, joka havainnollistaa metsänhoitoon liittyviä monimutkaisia valintoja ja edistää vuoropuhelua eri sidosryhmien välillä. Tämä tukee yhteisen ymmärryksen rakentamista ja parempaa päätöksentekoa.
”Tavoitteena on, että FORbEST-hankkeen tutkimusinnovaatiot parantavat metsien kartoitusta, tehostavat aineistonkeruuta sekä mahdollistavat lähes reaaliaikaisen tiedon, joka lopulta tukee metsänhoidon päätöksenteon laatua”, Norum painottaa.
Tieteellistä aineistoa kerätään muun muassa ympäristö-dna-näytteiden avulla sekä edistyneillä biodiversiteetin ja hiilen seurantamenetelmillä. Aineisto syötetään mallinnusalustalle, joka simuloi metsien kehitystä ja tasapainottaa ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita. ”Näin voimme arvioida esimerkiksi, miten erilaiset hoitokäytännöt vaikuttavat metsien kykyyn sitoa hiiltä tai ylläpitää lajien monimuotoisuutta muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa”, Norum selittää.
”Tämä mahdollistaa sen, että maankäytön toimijat voivat paremmin suojella haavoittuvimpia metsiämme ja käyttää niitä kestävästi sekä kehittää uusia hoitostrategioita, jotka vastaavat sekä monimuotoisuus- että hiilitavoitteisiin”, hän lisää.
Hankkeen konkreettisina tuloksina syntyy joukko skaalautuvia tiekarttoja ja suosituksia parhaista käytännöistä, jotka tukevat tutkimusperustaista päätöksentekoa. Samalla tutkijat selvittävät keinoja arvioida metsien taloudellista arvoa ja kehittää kannustimia, jotka tukevat ekosysteemipalveluiden tuottamista.
FORbEST-hanke on saanut EU:n Horisontti-ohjelmasta lähes 6 miljoonan euron rahoituksen. Konsortioon kuuluu Oulun yliopiston lisäksi 17 organisaatiota eri puolilta Eurooppaa ja Aasiaa, muun muassa Bolognan, Milanon ja Tuscia-yliopistot (Italia), Ecological Research -keskus (Unkari), Luonnonvarakeskus (Suomi), Chiang Main yliopisto (Thaimaa) sekä useita tutkimuslaitoksia, säätiöitä ja viranomaisia.
Hanke verkossa: FORbEST: Safeguarding Carbon and Biodiversity across European Forest Ecosystems through Multi-Actor Innovation