Uusi raportti avaa kestävän ruoantuotannon mahdollisuuksia Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa – rajat ylittävää yhteistyötä kaivataan

Pienten tilojen ja ikääntyvän viljelijäväestön yhdistelmä voi haastaa ruoantuotantoalan tulevan elinvoimaisuuden, mikä edellyttää ennakoivia toimenpiteitä alan sukupolvenvaihdoksen ja kestävän kasvun varmistamiseksi. Uusi pohjoismainen raportti vertailee tilannetta Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa. Raportin mukaan elintarvikkeiden jalostus ja elintarviketeollisuus ovat molemmissa samaa suuruusluokkaa, mutta Pohjois-Suomessa on enemmän tiloja, suurempi peltopinta-ala ja suurempi viljelykasvien vaihtelu verrattuna Pohjois-Ruotsiin.
nainen kasvihuoneessa

ClimateFood-hankkeen raportti ”Climate-smart insights in the Northern food ecosystems” kokoaa yhteen tuoreita havaintoja kestävästä ja ilmastoviisaasta ruoantuotannosta Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin alueella. Raportissa käsitellään elintarvikeketjun teemallisia ja alueellisia painopisteitä sekä ilmastoviisaita käytäntöjä pohjoisissa olosuhteissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin ruoan alkutuotantoa, elintarviketeollisuutta ja elintarvikkeiden jalostusta.

Kestävä ruoantuotanto vaatii yhteistyötä

Raportti tarjoaa ajankohtaista tietoa ja uusia näkökulmia elintarviketuottajille, jalostajille, kehittäjäorganisaatioille ja päätöksentekijöille, jotka haluavat edistää ilmastoviisasta toimintaa ja kestävää ruokajärjestelmää pohjoisilla alueilla.

Raportin mukaan uudet ruoantuotannon tuotanto- ja jalostusteknologiat voivat edistää kestävän ruoantuotannon tavoitteiden saavuttamista. Teknologiatoimittajien ja elintarvikealan välinen yhteistyö on tarpeen, jotta hyödyt voidaan saavuttaa täysimääräisesti.

"Avoimen datan perusteella paikallisen alkutuotannon ilmastovaikutus ei ole vähentynyt. Pohjois-Suomen osalta ilmastopäästöjen suurimmat osatekijät ovat turvemaat ja nautojen ruoansulatus, Pohjois-Ruotsissa sen sijaan ei ole vastaavassa määrin turvepeltoja", sanoo Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin projektitutkija Pauliina Björk.

”Sekä suomalaiset että ruotsalaiset elintarviketuottajat ja -jalostajat ovat innokkaita oppimaan toisiltaan. Yhteistyön lisäämiseksi tulisi luoda uusia toimintamalleja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia tulevaan rajat ylittävään yhteistyöhön. Pohjois-Suomen ja Ruotsin elintarviketuottajilla ja –jalostajilla on monia erilaisia ’ilmastoviisaita käytäntöjä’. On paljon asioita, joita voimme oppia toisiltamme nyt ja tulevaisuudessa”, sanoo projektitutkija Peetu Virkkala Oulun yliopistosta.

Logistiikka, järjestelmät ja biokaasuteknologia hyvinä käytänteinä

Näin ruoantuottajat itse kuvailevat hyviä käytäntöjään:

"Lähellä-lähelle-ajattelutapa on toimintamme ytimessä. Näin varmistamme, että raaka-aineitamme tai tuotteitamme ei kuljeteta edestakaisin tarpeettomasti." – Suomalainen viljantuottaja

"Käytämme Ruotsissa käytössä olevaa SRS-järjestelmää pakkauksissamme. SRS-muovisäiliöt kiertävät yhteisessä järjestelmässä, jota kaikki käyttävät." – Ruotsalainen kalantuottaja

"Investoimme biokaasuteknologiaan kauan ennen kuin siitä tuli yleistä. Se vaati taloudellista sitoutumista, mutta viiden vuoden kuluttua se maksaa itsensä takaisin, koska olemme jatkuvasti parantaneet ja mukauttaneet sitä. Se mahdollistaa kustannusten vähentämisen ja sähkön omavaraisuuden saavuttamisen." – Ruotsalainen maidontuottaja

Julkaisu on osa Interreg Aurora -rahoitteista Climate-Smart Food: Ilmastoviisasta ruokaa rajat ylittävällä yhteistyöllä – yhdessä yritysten kanssa, yrityksiä varten! -hanketta (ClimateFood – Climate-Smart Food via Cross-Border Cooperation – With Businesses, for the Businesses!). Hanketta hallinnoivat ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. Osatoteuttajina olivat Oulun yliopisto, Luleå tekniska universitet, Hushållningssällskapet i Norrbotten-Västerbotten ja Lapin ammattikorkeakoulu Oy.


Tutustu raporttiin:

Virkkala, Peetu; Björk, Pauliina; Kotavaara, Ossi; Ejdemo, Thomas; George, Nerine Mary; Malmi, Marja: Climate-smart insights in the Northern food ecosystems (2025-12-03) 

Kuva: Roman Odintsov, Pexels

Luotu 19.1.2026 | Muokattu 19.1.2026