Väitös: Yritykset selviävät kriiseistä paremmin, kun johtaminen ja yhteistyö toimivat

Valmentava ja ihmislähtöinen johtaminen ja luottamukseen perustuva yhteistyö toimivat toimitusketjun resilienssin moottoreina, jotka auttavat yrityksiä reagoimaan nopeasti ja toipumaan kriiseistä vahvempina.

”Oli yllättävää, että meillä teollisuusyrityksissä on yhteistyön lisäksi etenkin ihmisten johtamisessa käyttämätöntä potentiaalia paljon enemmän kuin osasin odottaa. Ne ovat välttämätön perusta sille, miten muut toimitusketjun resilienssin kyvykkyydet kehittyvät ja miten ennakoivasti uhkia ja mahdollisuuksia voidaan tunnistaa, miten ripeästi yllättäviin kriiseihin ja muutoksiin voidaan reagoida ja miten joustava, oppimiskykyinen, mukautuva ja muutosvalmis organisaatio ja toimitusketju on uudessa tilanteessa”, Suvi Leinonen kertoo tuloksistaan ja jatkaa.

”Yllättävää oli myös, että miten moninaisia toimitusketjun resilienssiin vaikuttavat kyvykkyydet ovat, ja että ne rakentuvat organisaatioiden ja toimitusketjujen eri tasoilla kuten johdossa, järjestelmissä, prosesseissa ja päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Resilienttien organisaatioiden ja niiden sisäisten kyvykkyyksien kehityksen lisäksi koko toimitusketjun resilienssin vahvistuminen vaatii organisaatioiden välisten kyvykkyyksien kehittämistä, joka tukee myös yksittäisten organisaatioiden resilienssin vahvistumista”.

Väitöskirjatutkimuksen aineisto kerättiin neljässä osatutkimuksessa haastatteluin, kyselyllä ja työpajoissa teollisuusyritysten kanssa vuosien 2021-2024 aikana. Leinonen nostaa esiin dynaamisten kyvykkyyksien ratkaisevan merkityksen toimitusketjun resilienssille nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Tällä tarkoitetaan organisaation valmiutta havaita uhkia ennakoivasti, tehdä ketteriä päätöksiä ja muuttaa toimintaa tarvittaessa sekä yrityksen sisällä että osana laajempaa verkostoa.

”Jotta ratkaisuja on mahdollista löytää nopeasti yllättäviin tilanteisiin ja tehdä nopeasti päätöksiä, yritysten ja toimitusketjujen johdon tulee olla sitoutunut ja tehdä päätökset investoida suosittelemani toimitusketjun resilienssin johtamismallin käyttöönottoon ja sitä edistävän johtamis- ja organisaatiokulttuurin kehittämiseen ”, Leinonen korostaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa osallistavaa ja motivoivaa ihmisten johtamis- ja organisaatiokulttuuria, vastuunantoa ja päätöksenteon jakamista eri organisaatiotasoille, toimittajasuhteiden johtamisen kehittämistä luottamuksen ja yhteistyön tiivistämiseksi, verkostoyhteistyön lisäämistä tiedonsaamisen lisäämiseksi yrityksen sisäisesti sekä ulkoisten yhteistyötahojen kanssa sekä liiketoiminnan jatkuvuudenhallintaa.

”Nämä aktivoivat, motivoivat ja sitouttavat kaikkia työntekijöitä ja sidosryhmiä keskinäiseen vuorovaikutteiseen yhteistyöhön, tiedon- ja osaamisen jakamiseen, ratkaisukeskeisyyteen ja innovatiivisuuteen olla proaktiivisia ja aloitteellisia uhkien tunnistamisessa ja löytää uusiakin ratkaisuja yllättävissä tilanteissa, ja joustavasti ja myönteisesti mukautumaan muutoksiin. Kun ihmisiä johdetaan ja yhteistyötä kehitetään, tiedonkulku ja vuorovaikutus paranevat, jolloin liiketoiminnan jatkuvuudenhallinta paranee ja on proaktiivisempaa, jolloin ollaan valmiimpia vastaamaan tulevaisuuden yllättäviinkin tilanteisiin ja vahvistaa täten toimitusketjun resilienssiä”, Leinonen kertoo.

Väitöskirjassa esiteltävä käytännön toimintasuunnitelma toimitusketjun resilienssin johtamiseen antaa suosituksia käytännön toimenpiteistä neljään eri strategiseen painopistealueeseen, joilla yritykset ja toimitusketjut voivat eri tasoilla rakentaa resilienssiään omassa toiminnassa ja osana toimitusketjua. Toimenpidesuunnitelma esimerkiksi suosittaa pohtimaan, miten kehittää johtajien ihmisten johtamisosaamista sekä miten motivoida ja sitouttaa työntekijöitä ja edistää innovatiivisuutta sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Se myös suosittaa tunnistamaan tärkeitä kompetensseja tulevaisuutta ajatellen, ristiinosaamisen kehittämistä sekä liiketoiminnan jatkuvuudenhallintasuunnitelmien laatimista omassa organisaatiossa sekä tärkeimpien yhteistyökumppanien kanssa.

Väitöstutkimuksen keskeinen viesti on, että toimitusketjun resilienssi ei ole yksittäinen taito, vaan monikerroksinen kokonaisuus, joka rakentuu neljän kyvykkyysteemaan varaan:

1. Valmentava ja ihmiskeskeinen johtaminen,
2. Pitkäjänteinen ja luottamukseen perustuva kumppanuus asiakkaiden ja toimittajien välillä,
3. Avoin viestintä, tiedonjako ja tekoälyn hyödyntäminen, sekä
4. Ennakoiva liiketoiminnan jatkuvuuden hallinta.

”Erityisen merkittäviksi osoittautuivat ihmisten johtaminen sekä toimiva verkostoyhteistyö. Ne toimivat kiihdyttiminä, jotka vauhdittavat muiden kyvykkyyksien kehittymistä ja vahvistavat sekä organisaation että koko toimitusketjun kriisinkestävyyttä”, Leinonen kiteyttää.

Väitöskirja tuo uutta tietoa erityisesti toimitusketjun resilienssin moniulotteisesta luonteesta ja siitä, miten toimitusketjun resilienssiä ja dynaamisia kyvykkyyksiä voidaan systemaattisesti johtaa. Lisäksi se tarjoaa edellä mainitun käytännön toimintasuunnitelman, jonka avulla yritykset voivat rakentaa kestävän ja muutoskykyisen toimitusketjun, joka ei ainoastaan selviä kriiseistä vaan pystyy jopa vahvistumaan niiden kautta.

Pääasiassa tutkimusaineisto kerättiin suomalaisen yritysverkoston HSEQ-klusterin jäsenyrityksistä, jotka ovat suuria suomalaisia prosessi- ja energiateollisuuden yrityksiä. Lisäksi tutkimukseen osallistui myös muita teollisuusyrityksiä Suomesta, Serbiasta ja Italiasta.

Diplomi-insinööri Suvi Leinosen väitöskirjatutkimus Dynaaminen ja moniulotteinen toimitusketjun resilienssin johtaminen tulevaisuuden skenaarioissa tarkistetaan perjantaina 12.12. Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata myös etänä.