Glukoosirasituskokeen yhden tunnin glukoosiarvon yhteys tyypin 2 diabetekseen ja siihen liittyviin komplikaatioihin

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Leena Palotie -sali

Väitöksen aihe

Glukoosirasituskokeen yhden tunnin glukoosiarvon yhteys tyypin 2 diabetekseen ja siihen liittyviin komplikaatioihin

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Anni Saunajoki

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Väestöterveyden tutkimusyksikkö

Oppiaine

Lääketiede

Vastaväittäjä

Apulaisprofessori Merja Laine, Helsingin yliopisto

Kustos

Professori Juha Auvinen, Oulun yliopisto

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

Sokerirasituskokeen 1 tunnin glukoosiarvo on hyödyllinen tyypin 2 diabetesriskin sekä siihen liittyvien lisäsairauksien tunnistamisessa

Sokerirasituskokeen 1 tunnin glukoosiarvo auttaa löytämään ne potilaat, joilla on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja siihen liittyviin lisäsairauksiin. Näitä sairauksia voidaan ennaltaehkäistä terveellisiä elintapoja noudattamalla. Tyypin 2 diabetes ja sen esiaste diagnosoidaan nykyisin paastoverensokerin, sokerirasituskokeen 2 tunnin glukoosin tai pitkäaikaissokerin eli HbA1c:n avulla. Kahden tunnin sokerirasituskoetta on kritisoitu työlääksi tutkimukseksi, minkä vuoksi sokerirasituskokeen 1 tunnin glukoosiarvon käyttö on herättänyt viime aikoina kiinnostusta.

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin sokerirasituskokeen 1 tunnin glukoosiarvon yhteyttä tyypin 2 diabetekseen ja sen yleisimpiin lisäsairauksiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin neljää suomalaista väestöpohjaista aineistoa. Yhden tunnin glukoosiarvoa verrattiin nykyisin käytössä oleviin sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden diagnostisiin menetelmiin.

Tutkimustulokset osoittivat, että 1 tunnin glukoosiarvo on parempi tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitapahtumien ennustaja kuin paastoverensokeri tai 2 tunnin glukoosiarvo. Kohonnut 1 tunnin glukoosiarvo oli myös yhteydessä diabeettisiin silmänpohjamuutoksiin sekä virtsan kohonneeseen albumiinipitoisuuteen, mutta vastaavaa yhteyttä ei todettu paastoverensokerille, 2 tunnin glukoosille tai HbA1c:lle. Kahden tunnin glukoosiarvo ei tuonut lisähyötyä paastoverensokerin ja 1 tunnin glukoosiarvon lisänä arvioitaessa tyypin 2 diabetesriskiä tai siihen liittyviä lisäsairauksia.

Tämän väitöskirjan sekä aikaisempien tutkimustulosten perusteella 1 tunnin glukoosiarvon käyttöönottoa ja sokerirasituskokeen lyhentämistä kahdesta tunnista yhteen tuntiin tulisi pohtia. Yhden tunnin sokerirasituskokeen käyttö tehostaisi diagnostiikkaa ja auttaisi kohdentamaan ennaltaehkäiseviä keinoja suuren sairastumisriskin potilaisiin.
Viimeksi päivitetty: 7.11.2022