Yhteisön rakentaminen harrastusten kautta

Päätin kokeilla jotain uutta ja menin Cryon peli-iltaan. Cryo on harrastejärjestö, jossa pelataan lautapelejä ja korttipelejä yhdessä. Muistan, että minua jännitti astua sisään ensimmäisen kerran, mutta ilmapiiri oli lämmin ja rento. Ymmärsin, että osallistuakseni en tarvitse mukaani kavereita enkä maksullista jäsenyyttä. Riitti, että tulin paikalle, istuin alas ja aloin pelaamaan. Siellä tapasin monia uusia ystäviä.

Myöhemmin aloin kokeilla muitakin harrastejärjestöjä. Yksi niistä oli Tapiiri, taidepainotteinen ryhmä. He kokoontuvat viikoittain piirtämään ja maalaamaan yhdessä. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisi “taiteellisesti lahjakas”. Monet tulevat vain rauhoittumaan, juttelemaan tai tekemään jotain käsillään. Ideana on keskittyä omaan piirtämiseen ja olla vain muiden seurassa.

Teatterista kiinnostuneille on Pahki Speksi. He tekevät joka vuosi kokonaisen teatteriesityksen alusta loppuun. Mukaan pääsee monenlaisiin rooleihin: näyttelemään, tanssimaan, soittamaan, kirjoittamaan, tekemään pukuja tai lavastusta, tai vaikka valotekniikkaan. Kaikki tekevät työtä yhteisen tavoitteen eteen ja pikkuhiljaa porukasta muodostuu tosi tiivis ja kannustava ryhmä. Yhdessä tekeminen luo nopeasti yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Näillä kaikilla järjestöillä on yhteinen idea: ne tekevät uusien ihmisten tapaamisesta helpompaa. Ei tarvitse osata mitään etukäteen, vaan tärkeintä on uskaltaa ilmestyä paikalle ja olla avoin kokeilemaan uusia asioita.

Ensimmäinen kerta voi silti jännittää paljon, ja se on ihan normaalia. Todella moni muukin on samassa tilanteessa opintojen alussa, toivoen että joku sanoo hei. Yksi pieni päätös osallistua yhteen tapahtumaan voi olla se alku, jonka kautta löydät oman porukkasi.

Kaikki opiskelijajärjestöt sekä harrastejärjestöt löydät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) sivuilta. Kannattaa selailla ja katsoa, mikä herättää kiinnostustuksesi. Mitään ei tarvitse päättää het, yksi tapaaminen, yksi tapahtuma tai yksi ilta riittää alkuun. Minulle nämä pienet askeleet johtivat ystävyyksiin, yhteisiin rutiineihin, nauruun ja tunteeseen siitä, että yliopisto ei ollut vain paikka opiskella, vaan myös paikka johon kuulua.