Avaruudesta kaivoksen syvyyksiin ja kvanttimekaniikan uranuurtajaksi – Julia Puputti raivaa tytöille tietä tekniikan aloille

Julia Puputin tie on kulkenut Japanin ja Yhdysvaltojen suurkaupungeista Sievin maalaismaisemiin ja Pyhäsalmen kaivoksen syvyyksiin – ja nyt Iso-Britannian Boulbyn maanalaisen laboratorion tutkimusyksikköön vetämään uraauurtavaa kvanttimekaanista koetta maan alle.

Julia on omalla polullaan rikkonut sukupuolistereotypioita, rohkaissut naisia miesvaltaiselle tekniikan alalle ja näyttänyt, että tähtitieteestä kiinnostuneen ei tarvitse tyytyä pelkkään teoriaan – työ voi löytyä yhtä hyvin kaivosten uumenista kuin kaukaisista galakseista.

Julian polku maailmalle alkoi kolmivuotiaana, kun hänen perheensä muutti Oulusta ulkomaille. Julia ehti viettää kouluaikoinaan lyhyitä jaksoja Suomessa, mutta asettui pysyvästi Sieviin vasta lukion kynnyksellä.

”Jokainen paluu Suomeen oli eräänlainen kotiinpaluu, mutta myös kulttuurishokki”, Julia muistelee. Sievissä hän löysi tilaisuuden kasvaa ammatillisesti opiskellen sukutalon yläkerran pienessä neidon kammarissa ja työskennellen myöhemmin Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisessa maailmassa.

Kaivoksessa Julia aloitti sähköasentajana, mutta eteni nopeasti vastuutehtäviin automaation alalla. Hän hyödynsi kaikki tilaisuudet kokeilla erilaisia rooleja – sähköasentajasta automaatioinsinööriksi ja lopulta rikastamon automaatiovastaavaksi. Tämän rinnalla hän työskenteli tutkimustehtävissä Oulun yliopiston monitieteisessä Callio Lab -keskuksessa, jossa ura vei tutkimusavustajasta projekti-insinööriksi ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin. Näistä kontakteista löytyi myös nykyinen työpaikka Boulbyn maanalaisessa laboratoriossa Loftusissa.

Julia haluaa erityisesti innostaa nuoria naisia rohkaistumaan miesvaltaisille aloille. Hän on nähnyt ja kokenut, miten teknologiateollisuus tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia kaikille sukupuolesta riippumatta. Hän haluaa rikkoa myös tähtitieteeseen ja avaruusfysiikkaan liittyvää neromyyttiä – Julian mukaan kuka tahansa voi oppia alan, jos on aiheesta kiinnostunut ja haluaa panostaa siihen.

”Kannattaa kysyä kaikki kysymykset, tyhmätkin, useaan kertaan ja tehdä virheitä. Niistä valitettavasti oppii parhaiten. Älä murehdi sitä, osaatko kaikkea mitä muutkin työpaikalla. Et varmasti osaa, olet aloittelija. Älä myöskään ole huolissasi siitä, jaksatko esimerkiksi fyysisesti nostaa raskaita tavaroita kuin miehet. Turvallisilla työpaikoilla käytetään nostoapuvälineitä”, Julia neuvoo.

Hän rohkaisee myös suhtautumaan rakentavasti työpaikkojen sisäisiin haasteisiin ja muiden ihmisten epäilyihin. Julian mukaan jotkut voivat pitää nuorta naista uhkana työpaikalla, varsinkin jos pääsee etenemään tai kiinnostaviin työtehtäviin. Tämä saattaa johtaa selän takana puhumiseen, juoruiluun ja taitojen kyseenalaistamiseen.

”Tällaisten ihmisten kanssa ei kannata lähteä väittelemään tai murehtia liiaksi, mitä he saavat kuulijansa ajattelemaan. Anna työsi puhua puolestasi, sillä ne, joilla on oikeasti väliä, osaavat erottaa taitavan työntekijän osaamattomasta ilman tällaisia “avuliaita sanansaattajia”. Päätä etukäteen missä menevät rajasi, eli mitkä asiat annat mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja milloin on aika viedä asia esihenkilön käsiteltäväksi. Kirjoita myös onnistumiset ja saamasi hyvät palautteet ylös jonnekin. Heikkoina ja lannistuneina hetkinä etsi kirjoittamasi teksti ja lue niitä”, Julia sanoo.

Julialla ei vielä koululaisena ollut unelma-ammattia. Perheen tilanne ja asuinpaikka tarjosivat rajoitetusti opiskelumahdollisuuksia, mutta opettajien tuella hän löysi vahvuutensa matematiikasta, fysiikasta ja luonnontieteistä. Hänelle yliopisto-opintojen piti olla itsestäänselvyys, mutta äidin sairastuminen rintasyöpään pidätteli Juliaa Sievissä. Hän ei halunnut muuttaa kauas äidistään vielä siinä vaiheessa. Tämä johti siihen, että hän etsiskeli opintoja Nivalan ammattikoulusta, valitsi alakseen sähköasentajan työn ja ura lähti liikkeelle siitä. Yliopisto-opintojen aika tuli myöhemmin, kun perheen tilanne oli parempi. Silloin hän toimi jo sähköasentajana Pyhäsalmen kaivoksessa ja suoritti opintonsa töiden ohella.

Julialle ratkaisevia kannustajia olivat Sievin lukion fysiikan opettaja Lea Linna ja matematiikan opettaja Pekka Huusari. Kun Julia tuskaili jonkun matematiikan kurssin kanssa, Huusari tsemppasi ja valoi uskoa siihen, että hänestä on tähän.

Julian mielestä nuoren ei kannata miettiä, tuleeko heti peruskoulun tai lukion jälkeen valinneeksi loppuelämän alan. Vaikka jokin valinta ei olekaan oma juttu, siihen käytetty aika ei koskaan ole mennyt hukkaan.

”Pohdi pikemmin sitä, minkälaisen arjen haluat itsellesi. Ovatko joustavat työajat sinulle tärkeitä, vai nautitko rutiineista ja siitä, että mennään toimistolle? Kuormittavatko äänekkäät tilanteet ja isot ryhmät sinua vai saatko niistä virtaa? Onko ulkona liikkuminen ja käsillä tekeminen sinulle mielekästä? Haluatko työskennellä yksin vai pienessä porukassa?”, Julia sanoo.

Julialle hakeutuminen harjoitteluun monitieteiseen tutkimusryhmään Oulun yliopistoon antoi näköalapaikan moniin tehtäviin, joita hän sai myöhemmin kokeilla ja erikoistua niissä.

Julia on äitinsä ja Heidi-siskonsa kanssa hyvin läheinen. Äidin sairastuminen ja syöpähoidot, äidin isän sairastuminen ja saattohoito Ruotsissa sekä siskolle periytyneen syöville altistavan geenivirheen myötä äidin ja tytärten suhde hitsautui tiiviisti yhteen. Sisko toimii väitöskirjatutkijana Oulun yliopiston kansainvälisessä kriisinhallintaprojektissa. Äiti tekee jaksamisensa mukaan kampaamotöitä ja huolehtii omasta Ruotsissa asuvasta äidistään.

”Viimeiset kaksi vuotta on saanut hengähtää, ja nyt uskalsin lähteä maailmalle. Perillä odotti aiemmasta yhteistyöstä tuttuja kollegoja, joten uusi työ oli mukava aloittaa. Ja äiti ja sisko pääsevät vierailemaan milloin haluavat”, Julia sanoo. Entiseen työpaikkaansa Pyhäsalmella hän aikoo pitää yhteyttä antamalla oman yrityksensä kautta automaatiokonsultointia.

Julia pääsi Bloulbyn laboratoriossa saman tien työn touhuun. ”Aika lailla vauhdista tuli hypättyä kyytiin. Sain heti vastuulleni Boulbyn laboratorion lippulaivaprojektin, eli toimin meidän päässämme projektijohtajana, kun UK-USA tutkimuskollaboraatio rakentaa meidän labraan 30 000 litran neutriinokoekokeilualustaa. Nyt tuo projekti on ohi ja minulle annettiin vastuulle kaikki meidän kvanttimekaniikan projektit. Teemme maailmanlaajuisestikin täysin uudenlaista kvanttikoetta lasereilla maan alla”, Julia kertoo.

Julia iloitsee myös uudesta asuinpaikasta ja ihmisistä. ”Maisemat täällä ovat huikeat ja parasta on se, että saan nähdä meren joka päivä. Britit ovat olleet yllättävän ystävällisiä − ainakin meihin suomalaisiin verraten − ja kun kuulevat murteeni, haluavat heti ensimmäisenä tietää mistä olen kotoisin. On myös ollut kiinnostavaa nähdä englantilaista kaivoskulttuuria, joka on hyvin vahvaa juuri tällä alueella.”

Julia on elänyt todeksi sitä, että mikään ei ole mahdotonta, kun intohimo ja päättäväisyys kohtaavat.

Teksti ja kuvat: Minna Kilpeläinen

Fysiikan opiskelu tarjoaa monipuolisia valmiuksia ja työkaluja, jotka auttavat ratkaisemaan esimerkiksi kestävyys- ja ympäristöhaasteita. Maisterivaiheessa voit valita erikoistumisalasi neljästä vaihtoehdosta: aineenopettaja, avaruustieteet, kvanttisysteemien fysiikka tai vihreän siirtymän fysiikka.