Neurokirurgian erikoislääkäri Cheng Qian työstään: ”Tämä ala on opettanut, että nöyrä pitää olla”

Kuin kahta toisiinsa liimautunutta hiusta leikkaisi pitkittäin irti toisistaan, ilman että kumpikaan saa mennä poikki. Näin Oulun yliopistosta neurokirurgian erikoislääkäriksi valmistunut Cheng Qian kuvailee työtään.

"Tämä on työ, jonka oppii tekemällä. Pitää oppia, kuinka paljon kudosta voi venyttää, ettei se mene rikki. Mikään robotiikka ei vielä voi korvata ihmistä tässä työssä, sillä herkkyys on sormenpäissä", Qian hymyilee.

Qian työskentelee Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Hän on näkynyt suurelle yleisölle myös Ylen Elossa24h-sarjan uusimmalla tuotantokaudella.

"Olen ollut hiukan yllättynytkin siitä, kuinka paljon ihmisiä kiinnostaa neurokirurgin työ."

Lääketiede kiinnosti Kiinasta 8-vuotiaana Ouluun muuttanutta Qiania, jonka nyt jo 100-vuotiaat isovanhemmat ovat tehneet työuransa kirurgina ja ortopedina.

Qian valmistui neurokirurgian erikoislääkäriksi Oulun yliopistosta vuonna 2017.

"Menin lääkikseen sillä ajatuksella, että halusin kardiologiksi. Käänteentekevä hetki oli Ylen Punainen lanka -ohjelma, jossa neurokirurgian ylilääkäri Juha Hernesniemi puhui inspiroivasti työstään. Muistan vieläkin elävästi, kun katselin ohjelmaa Välkkylän soluasunnossani. Tunsin, että tuossa on työ, jolla on tarkoitus."

Qianin mieleen on jäänyt myös Greyn anatomia -sarjan avausjakso, jossa neurokirurgi McDreamy leikkasi potilaalta aivovaltimopullistuman. Juuri tällaisten pullistumien eli aneurysmien leikkaamiseen Qian on nyt suuntautunut, vaikeiden aivokasvainten leikkaamisen ohella.

"Pullistuma suljetaan pienellä, viiden millin kokoisella klipsillä. Kannan sellaista myös avainnipussani onnenkaluna", Qian nauraa.

Aivoverisuonen pullistuma löydetään yleensä sivulöydöksenä. Se ei yleensä aiheuta oireita.

"Pullistuman puhjetessa ensimmäinen oire voi olla jopa äkkikuolema."

Vaikka neurovaskulaarikirurgia eli aivoverisuonten preparointi vaatii äärimmäistä tarkkuutta ja herkkyyttä, Qian heittää romukoppaan ajatuksen, että alalle hakeutuvalla pitää olla erityistä sorminäppäryyttä tai käsityötaitoa.

"Minulla ei ollut sellaista. Olen porannut ihmisen kalloon ennen kuin olen porannut seinään. Jos minä pystyn tähän, kuka tahansa pystyy", Qian vakuuttaa.

Fyysisiä ominaisuuksia tärkeämpänä Qian pitää intohimoa alalle. Tullakseen hyväksi neurokirurgiksi alalle on annettava myös vapaa-aikansa. Qian on varma siitä, ettei kukaan neurokirurgi pysty jättämään töitään työpaikalle, vaan ne mietityttävät myös vapaalla.

Qianin normaaliin työviikkoon kuuluu noin kaksi vaativaa leikkausta, jotka voivat kestää parista tunnista jopa kahdeksaan tuntiin. Ennen leikkausta Qian rauhoittuu katsomalla aivoleikkausvideoita YouTubesta.

"Niiden avulla valmistaudun siihen, mitä on tulossa. Käytän paljon vapaa-aikaani videoita katselemalla, ne ovat kätevä tapa oppia. Videoilta näen, miten muut kirurgit tekevät asioita ja voin peilata siihen, miten ehkä itse olisin tehnyt. Parasta tietysti on, jos joku viitsii jakaa komplikaatioita. Niistä oppii eniten."

Qian muistaa olleensa ensimmäistä kertaa leikkaussalissa neljäntenä opiskeluvuonnaan ja päässeensä heti poraamaan potilaan kalloon.

Oulun yliopistossa kehittyy hyviä kliinikkoja, sillä opiskelijat pääsevät mukaan kliiniseen työhön jo hyvin alkuvaiheessa. Suomen ja maailman mittapuulla Oulun yliopiston neurokirurgeilla on hyvän kliinisen osaamisen maine.

Hyvältä neurokirurgilta vaaditaan Qianin mukaan rauhallisuutta kaikissa tilanteissa.

"Sitäkin taitoa voi kehittää. Jokaiselle sattuu joskus komplikaatio, mutta siinä tilanteessa pitää vain pysyä rauhallisena."

Yhden tärkeimmistä ohjenuoristaan Qian on oppinut mentoriltaan, nyt jo eläkkeelle jääneeltä neurokirurgian ylilääkäriltä Timo Kumpulaiselta.

"Timo sanoi, ettei koskaan heitä high fivea onnistuneen leikkauksen kunniaksi ennen kuin potilas on herännyt. Leikkaussaliin ei myöskään koskaan mennä liikaa takki auki, vaikka kyseessä olisi ihan rutiinitoimenpide. Tämä ala on opettanut, että nöyrä pitää olla."

Pahin tilanne Qianin uralla on ollut potilaan menehtyminen.

"Vaikka siitä on aikaa jo vuosia, se tulee vieläkin toisinaan mieleen. Toisaalta ikävien tapahtumien ei saa antaa vaikuttaa omaan työhön, eli hyvä neurokirurgi osaa myös käsitellä asiat ja siirtyä eteenpäin. Pitää hyväksyä, että kaikkeen ei voi vaikuttaa."

Teksti: Kati Valjus. Kuvat: Mikko Törmänen.

Oulun yliopistossa voit opiskella lääketieteen lisensiaatiksi, ja sen jälkeen erikoislääkäriksi lähes 50 erikoisalalla. Erikoislääkärikoulutukseen voi hakeutua heti lääketieteen lisensiaatiksi valmistumisen jälkeen. Erikoistuva lääkäri työskentelee jaksoja sekä yliopisto- että keskussairaaloissa, joita Pohjois-Suomessa on Oulussa, Kajaanissa, Kemissä, Kokkolassa ja Rovaniemellä.