Vuoden alumni Paula Tuovinen on vaikuttanut yhteiskuntaan sekä johtajana että taiteilijana
Kun Paula Tuovinen 10-vuotiaana meni äitinsä innostamana balettitunnille kotikaupungissaan Oulussa, se oli menoa se.
”Tunsin heti ensimmäisestä tunnista lähtien, että tämä on minun juttuni. Tykkäsin liikuttaa itseäni, siihen se tunne liittyi”, Tuovinen muistelee.
1970-luvun alun Oulussa ei juuri ollut mahdollisuuksia harrastaa tanssia. Tuovinen korjasi itse asian vuosikymmentä myöhemmin yhdessä Pirjo Yli-Maunulan kanssa. Tanssista innostunut kaksikko perusti Oulun Tanssistudion, jonne tuli oppilaita ”ovista ja ikkunoista”.
”Olimme pioneereja Oulun tanssielämän kehittäjinä. Kävimme kaikki mahdolliset kurssit ja toimme jazztanssin ja modernin tanssin tuoreet vaikutteet Ouluun Euroopasta”, Tuovinen hymyilee.
Vieraillessaan vanhassa kotikaupungissaan hän saattaa vieläkin törmätä tuttuihin kasvoihin noilta ajoilta.
Taide on tapa vaikuttaa ja herättää keskustelua
Oulun yliopisto oli Tuoviselle luonteva valinta, sillä tanssielämä oli Oulussa. Hän aloitti kotimaisella kirjallisuudella, mutta vaihtoi pääaineekseen kulttuuriantropologian, kun sen opiskeleminen tuli mahdolliseksi Oulun yliopistossa 1990-luvulla.
”Tuntui, että tässä on se ala, jota olin etsinyt. Kulttuuriantropologiaan pystyin yhdistämään tanssitaiteen ja tanssimisen kulttuurina.”
Tuovinen ihastui jo 1980-luvulla Intiaan matkustettuaan opiskelemaan intialaista tanssia. Sen jälkeen hän on käynyt maassa lähes vuosittain. Kulttuuriantropologia antoi selkänojaa ymmärtää siellä nähtävissä olevaa nopeaa yhteiskunnan muutosta.
Sivuaineenaan Tuovinen opiskeli myös muun muassa aate- ja oppihistoriaa.
Tanssitaide veti nuoren Tuovisen Helsinkiin.
”Oulussa ei voinut tehdä tanssitaiteilijan töitä, joten lähdin Helsinkiin 1980-luvun puolivälissä. Olin perustamassa nykytanssin kenttää, joka alkoi nostaa päätään. Elätin itseni opettamalla tanssikoulussa, kuten moni muukin tuon ajan ammattitanssijuudesta haaveileva. Alan työmahdollisuudet perustuivat verkostoihin: teit jonkun teoksen, joku näki sinut ja kysyi omaan teokseensa.”
Tuovinen teki myös omia tanssiteoksia. Hänen teoksistaan tunnetuin on soolo ”Blondi”, joka edusti Helsinkiä sen ollessa yksi kahdeksasta Euroopan kulttuuripääkaupungista vuonna 2000. Teos käsittelee vaaleaan naiseen liittyviä kliseitä ja kulttuurisia käsityksiä.
”Blondi jäi elämään. Kun Kiasma täytti 15 vuotta, yleisö toivoi näkevänsä juuri tämän teoksen uudestaan. Niinpä esitin sen vielä vuonna 2015. Aihe oli edelleen ajankohtainen.”
Taide on ollut Tuoviselle tapa vaikuttaa ja herättää keskustelua yhteiskunnallisista aiheista.
Tanssisaleista muutosjohtajaksi
Paitsi taiteen avulla, Tuovinen on muuttanut yhteiskuntaa myös johtajana. Vuonna 2005 hänet valittiin Teatterikorkeakoulun rehtoriksi ja myöhemmin Taideyliopiston vararehtoriksi.
”Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun yhdistyminen Taideyliopistoksi vuonna 2013 oli melko kivulias, mutta mielenkiintoinen prosessi. Oli isoja muutoksia, jotka piti viedä läpi”, Tuovinen kuvaa.
Tämän jälkeen Tuovinen teki viiden vuoden rupeaman valtion viraston Taiteen edistämiskeskuksen johtajana. Nyt hän toimii asiantuntijana Sivistysala ry:ssä eli Sivistassa.
”Työhöni kuuluu yhteiskunnallinen vaikuttaminen sivistysalan puolesta. Meillä on 470 jäsenorganisaatiota. Muun muassa kaikki korkeakoulut ovat jäseniämme.”
Uteliaan ja yhteiskunnasta monipuolisesti kiinnostuneen tanssitaiteilijan näkökulma on laajentunut tanssisaleista korkeakoulutukseen ja nyt myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikkaan, EU-politiikkaa unohtamatta. Tietyt lainalaisuudet kuten se, että Euroopassa ja muualla maailmassa nähtävillä olevat trendit tulevat ennen pitkää näkymään myös meillä Suomessa, pätevät niin tanssitaiteessa kuin politiikassakin.
”Kaikesta siitä, mitä olen tähän saakka tehnyt, on hyötyä nykyisessä työssäni. Olen katsonut taide- ja tiedekenttää useasta eri näkökulmasta.”
”Luovuutta voitaisiin hyödyntää niin monella tavalla”
Jos Tuoviselta kysytään, Suomen resepti menestykseen on nyt ja tulee tulevaisuudessa olemaan laadukas koulutus.
”Olemme toki vaikeassa tilanteessa, kun väki vähenee. Tarvitsemme ulkomaalaisia Suomeen opiskelemaan ja tekemään työtä.”
Tuovinen vastustaa kaikenlaista putkiajattelua ja siiloutumista. Sitä hän on nähnyt taidekentällä aivan riittämiin, mutta ongelma on myös paljon laajempi.
”Olemme tottuneet siihen, että insinöörit ovat insinöörien kanssa ja kuvataiteilijat kuvataiteilijoiden kanssa. Nyt tarvitaan sitä, että eri taustoista ja eri puolilta maailmaa tulevat ihmiset ovat vuorovaikutuksessa. Luovuutta voitaisin hyödyntää niin monella tavalla”, asiantuntija napauttaa.
Johtajauralle lähdettyään Tuovinen vaihtoi tanssin astangajoogaan, josta on tullut elämäntapa. Joogassakin pääsee liikuttamaan itseään.
Tanssija hänessä ei silti ole lakannut olemasta.
”Ehkä ryhdyn vielä tanssijaksi sitten, kun jään eläkkeelle. Tanssijuus ja tanssitaide on onneksi muuttunut, ja nykyään on monenlaisia tapoja olla mukana tekemässä tanssitaidetta, eläkkeelläkin. Kuka tietää, ehkä Blondikin nähdään vielä”, Tuovinen vihjaa.
Oulun yliopistoseura ry nimesi Paula Tuovisen Oulun yliopiston vuoden alumniksi 2026. Vuoden alumni valitaan vuosittain kaikkien Oulun yliopistosta valmistuneiden joukosta.
Katso Paula Tuovisen esittelyvideo.
Teksti: Kati Valjus. Kuvat: Mikko Törmänen.
Paula Tuovinen
- Filosofian maisteri, pääaine: kulttuuriantropologia, sivuaineet: kotimainen kirjallisuus, aate- ja oppihistoria. Oulun yliopisto
- EMBA Helsingin kauppakorkeakoulu
- Asiantuntija, Sivistysala ry
- Tanssitaiteilija, koreografi
- Entinen Teatterikorkeakoulun rehtori, Taideyliopiston vararehtori ja valtion viraston Taiteen edistämiskeskuksen johtaja
- Luottamustoimet: Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja, Suomen lastenkulttuuriliiton hallituksen jäsen, Tanssin talon hallituksen jäsen, Kansallisteatterin hallituksen jäsen, Suomen Japanin instituutin hallituksen jäsen
- Motto: ”Sic transit gloria mundi eli niin häipyy mainen kunnia.”