Ihminen ihmiselle
Neuvotteluhuoneessa sinkoilee iloinen kielten sekamelska, kun mentori, koulutussuunnittelija Anne Pudas ja mentoroitava, kasvatustieteiden maisteri Milka Njoroge vaihtavat kuulumisia suomeksi ja englanniksi. Kaksikko on tavannut toisiaan noin kahdeksan kuukauden ajan suunnilleen kerran kuukaudessa.
”Olemme tutustuneet ja jutelleet ihan kaikista mahdollisista asioista. Oppisopimusten suunnittelijana teen työkseni ohjausta, joten mentorointi on ollut sille luonteva jatkumo. Tällä tavoin kuulen, mitä yliopistossa on tällä hetkellä meneillään ja saan vaihtaa ajatuksia nuorten aikuisten kanssa”, Pudas kertoo.
Keniasta Suomeen vuonna 2008 muuttanut Njoroge opiskeli ensin restonomiksi, kunnes löysi kutsumuksensa kasvatustieteistä.
Kaksivuotinen Education and Globalisation -maisteriohjelma Oulun yliopistossa vahvisti tulevaisuuden suunnitelmia.
”Tutkimustyö kiinnostaa minua. Pidän abstrakteista asioista ja haluan selvittää, miten esimerkiksi historia liittyy asioihin. Taide, filosofia ja sukupuolentutkimus kiinnostavat myös”, Njoroge listaa.
Njorogen ja Pudaksen mentorointisuhde käynnistyi syksyllä 2016, kun Njoroge oli juuri valmistunut.
”Olin suoraan sanottuna aika masentunut, sillä töitä ei löytynyt. Keskustelut Annen kanssa saivat minut näkemään asiat eri tavalla. Anne innosti minua hakemaan esimerkiksi erääseen maahanmuuttajille suunnattuun mentorointiohjelmaan. Olen saanut Annelta extra pushia, jota todella tarvitsin.”
Hiukan enemmän elämänkokemusta
Pudas korostaa mentorointisuhteen tasa-arvoisuutta.
”Tärkeintä on olla ihminen ihmiselle. Mentori ei ole yli-ihminen tai ohjeiden sanelija vaan aivan tavallinen ihminen, jolla on yleensä hiukan enemmän elämänkokemusta ja verkostoja kuin vastavalmistuneella opiskelijalla.”
Pudaksella on ollut jo useampia mentoroitavia vuosien varrella. Maahanmuuttajan mentorointi on hänelle uusi, kiinnostava tilanne.
”Milka on elänyt suomalaisessa yhteiskunnassa jo pitkään, joten perusasiat ovat hänelle selviä. Olemme jutelleet työnhakuun liittyvistä asioista ja muun muassa pohtineet yhdessä CV:n sisältöä ja LinkedIn-profiilia, mutta kuten sanottu, olemme keskustelleet paljon myös elämästä yleensä. Osa ohjausfilosofiaani on katsoa eteenpäin ja löytää uusia näkökulmia mahdollisiin pulmiin”, Pudas sanoo.
Mentorin tärkein neuvo mentoroitavalleen on ollut verkostoitua ja olla yhteydessä ihmisiin.
”Se on oikeasti tärkeää.”
Mentorointia ei käsikirjoiteta eikä sille aseteta konkreettisia tavoitteita. Jokainen mentorointisuhde on omanlaisensa.
”Tärkeintä on se, miltä tuntuu. Itsekin olen oppinut uutta ja onhan se mukavaa kokea olevansa hyödyksi. Tällä tavalla voin myös antaa yliopistolle vähän takaisin”, Pudas kertoo.
Tämä juttu on #UniOulu-lehden sisältöä.