Lahjoitukset kauppatieteelle mahdollistavat tutkijavaihdon Stanfordiin

Oulun yliopisto lisää lahjoitusvaroillaan tutkimuksen vaikuttavuutta. Tärkeässä roolissa ovat muun muassa lahjoitusten mahdollistamat tutkijoiden rekrytoinnit ja tutkijoiden kansainvälisen liikkuvuuden tukeminen sekä uudet tutkimusavaukset. Kauppatieteessä varoilla on tuettu Suomen ensimmäisen brändiprofessuurin perustamista sekä perustettu yrittäjyyden ja yritysvastuullisen liiketoiminnan tutkimuskeskus (CESB), jonka teemoja ovat yritysten kasvu ja talouden uudistumiskyky, kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien luominen, digitaaliset strategiat, vastuullinen liiketoiminta kilpailutekijänä sekä osuuskuntaliiketoiminta ja -yrittäjyys.
Nainen katsoo kameraan portaikossa

Hanna Okkonen

Hanna Okkonen työskentelee Oulun yliopiston Center for Entrepreneurship and Sustainable Business (CESB) yksikössä tutkijana. Tutkijan ura on ollut mutkikas ja laaja-alainen. Sitä ovat johdattaneet tinkimättömyys ja rohkeus lähestyä tärkeää kysymystä, jonka avulla voidaan luoda innovaatioista kansainvälistä liiketoimintaa.

”Maailma muuttuu kaiken aikaa, eikä pysyvää tilannetta ole muualla kuin laboratoriossa. Onko jatkuvassa muutoksessa järkevää tehdä ennustuksia ja pitkiä strategioita? Olen halunnut haastaa totutut, mutta usein toimimattomat tavat suhtautua strategiaan, ja kysyä mitä strategisointi on? Miten se voidaan ymmärtää uudella tavalla?”

Okkonen on seurannut ICT ja terveydenhuollon innovaatioihin perustuvia yrityksiä, ja hänelle on muodostunut tärkeäksi selvittää, miksi strategiatyö on yleensä korkeassa arvossa yrityksissä ja johtamisoppaissa, mutta kaukana siitä, mitä todella tapahtuu organisaatioissa: ”Eristyksissä tehty strategia ei istu eikä jalkaudu organisaatioon, ja päädytään ongelmiin. Joten onko strategisointi oikeastaan tärkeää lopputuloksen kannalta? Miksi strategia on usein irrallaan jokapäiväisistä tavoista toimia ja käytännöistä, jotka oikeasti ohjaavat ja muodostavat organisaatiota?”

Okkonen tukeutuu työssään käytäntöteorian lisäksi prosessifilosofiaan, jonka kautta voidaan ymmärtää strategian jatkuvasti elävää luonnetta. Siinä lähtökohtana ei ole pysyvä tilanne, vaan organisaatioelämä muodostuu muutosten lomassa ihmisten päivittäisistä sosiaalisista käytänteistä, jotka muokkaavat organisaation strategista keihäänkärkeä. Yrityksen hiljaiset, tiedostamattomat toimintatavat saattavat olla todellisia menestyksen syitä. Reflektoinnin avulla hiljaiset menestystekijät voidaan saada näkyviksi ja osaksi kirjoitettua, virallista strategiaa.

Tutkimusmetodina Okkosella on etnografia, eli hän on seurannut organisaatioita paikan päällä. Tutkimusaineisto onkin muodostunut varsin rikkaaksi; 300 tuntia havainnointia ja palaverinauhoitteita.

Loppuvaiheessa olevan kauppatieteellisen alan väitöstyönsä lisäksi Okkonen tutkii, kuinka lääketieteen innovaatiot muuttuvat kansainväliseksi liiketoiminnaksi. ”Koronapandemia on iso ajankohtainen muutos eikä katso strategiaa vaan yrittäjyyttä ja yrittäjämäisiä tapoja toimia. Tämä yrittäjämäinen tapa toimia mahdollistaa ketterän sopeutumisen yhä nopeammin muuttuvassa globaalissa maailmassa, mutta miten se mahdollistaa ja rakentaa liiketoimintaa terveydenhuollon sektorilla, jota hallitsevat pitkät prosessit, lainsäädäntö ja byrokratia?”

Stanfordin yliopistosta työkaluja yrityksille ja uusia näkökulmia opetukseen

Laadullisten menetelmien avulla voidaan tutkia ilmiöitä, jotka pakenevat muita tutkimusmenetelmiä. Vaikka laadullinen analyysi on työlästä, on sen avuksi kehitetty vain vähän keinoälyllisiä menetelmiä, joilla helpottaa valtavien aineistojen analyysia. Uusien analyysimenetelmien kehittäminen onkin lähellä Okkosen sydäntä: ”Hain The Scandinavian Consortium for Organizational Research, SCANCOR, -ohjelman kautta Stanfordin yliopistoon pitkälle tutkijavierailulle. Siellä on The Computational Culture Lab, jossa käytäntönäkökulma yhdistyy keinoälyyn. Vien aineistoni sinne ja pyrin samalla luomaan yritysten hyödynnettäviksi uusia analyysi- ja toimintamalleja, joiden avulla voidaan valottaa oikeasti merkittäviä toimintoja tasapainoillessa jatkuvasti muuttuvassa maailmassa”.

Tutkimustyön kannalta ei ole innostavaa, että väitöskirjan lukee vain muutama ihminen. Okkosta motivoi opettaminen ja uusien näkökulmien vienti opiskelijoille. ”Pyrin maisteri-kursseilleni saamaan aina jonkin firman tai toimitusjohtajan mukaan, jotta tutkimustietoa ja yritystietoa välittyy puolin ja toisin. Haluan nähdä miten Stanfordissa opetetaan, ja kehittää omia pedagogisia taitojani.”

Oulun yliopiston CESB on perustettu lahjoitusvaroilla, ja niillä on tuettu myös Hanna Okkosen tutkijavaihtoa Stanfordiin. Lahjoitusvarat ovat tärkeässä roolissa jatkossakin vahvistamassa yksikön toimintaa. Esimerkiksi tulevaisuudessa yksikön suunnitelmissa on panostaa webinaarilaitteistoon myös yritysyhteistyötä varten. Juuri nyt lahjoitusten vaikutus kasvaa, kun Sitra maksaa jopa 2,5 -kertaisen vastinrahan jokaiselle lahjoitetulle eurolle.