Saamelaisella kulttuuriarkistolla on tärkeä rooli pohjoisten alueiden tutkimuksessa
Pohjoisten alueiden muisti
Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla on valtakunnallinen erityistehtävä edistää saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opetusta ja tutkimusta. Saamelaisen kulttuuriarkiston ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeä osa tätä tehtävää. Kulttuuriarkistoon on tallennettu runsaasti saamelaisten arkielämää käsittelevää haastattelu-, kuva- ja videomateriaalia.
Arkisto palvelee saamen kielten ja kulttuurin tutkimusta ja opetusta ja toimii saamelaisille yhteyskanavana menneisiin sukupolviin. Lisäksi arkisto tarjoaa yli sadan vuoden ajalta kerättyä materiaalia monitieteisen arktisten alueiden tutkimuksen käyttöön.
Kulttuuriarkiston parissa työskentelevä yliopistonlehtori Marko Jouste vertaa saamen arkistoa Kalevalaan, johon on tallennettu Lönnrotin toimittama versio suomalaisia kansantarinoita. Saamen arkistossa saamelaisten historia ja kulttuuri on kerrottu ihmisten omilla äänillä ja saamen kielillä. Varhaisimmat haastateltavat ovat syntyneet 1840-luvulla ja vievät kuulijan täysin toisenlaiseen maailmaan kuin missä nyt elämme.
”Kuvittele, että saat kuulla esivanhempiesi äänen vuosikymmenten takaa. Äänen voima on uskomaton. Ihmisen äänen mukana pääsee jonnekin todella kauas”, Jouste sanoo.
Pohjoisten alueiden muisti
Saamenkielisen aineiston tallentaminen on Giellagas-instituutin johtajan Anni-Siiri Länsmanin mukaan erityisen tärkeää nykysaamelaisille, joista suurin osa asuu saamelaisalueen ulkopuolella eivätkä näin ole olleet kontaktissa saamea puhuvien kanssa ja saaneet mahdollisuutta oppia kieltä. Arkistosta löytyy materiaalia vuosikymmenien ajalta jokaisesta saamelaisesta suvusta.
”Haastatteluissa kuuluu koko elämänkaari.”
”Saamea opiskelevat pääsevät arkiston kautta suoraan yhteyteen aikaisempien sukupolvien kautta. Arkisto on kansakunnan muisti ja saamelaisille korvaamaton”, Länsman miettii.
Myös Jouste korostaa arkiston henkilökohtaista merkitystä saamelaisille. Tallessa on yksittäisten henkilöiden haastatteluja jopa kuudelta vuosikymmeneltä.
”Haastatteluissa kuuluu koko elämänkaari”, Jouste sanoo.
Länsman nostaa esiin naisten elämää käsittelevän haastatteluaineiston. Saamelaisten naisten arjesta ei ole vielä tehty tutkimusta.
”Se aineisto on hyvin mielenkiintoinen. Voidaan tutkia, millä tavalla naisen asema pohjoisessa on muuttunut. Olemme hieman tarkastelleet koulutuspolkuja, millä tavalla syrjäseutujen saamelaiset naiset lähtivät kouluttautumaan tai jättivät lähtemättä”, Länsman kertoo.
Tietotaitoa lumesta ilmastonmuutostutkimuksen käyttöön
Paitsi saamelaisille, saamenkielisen arkiston tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia myös tieteidenväliselle tutkimukselle. Pohjoisissa olosuhteissa elävien saamelaisten haastatteluista on kertynyt laaja ja monipuolinen arkisto kuvauksia elämästä arktisella alueella. Tutkijat eri aloilta voivat saada arkistosta tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksesta.
”Arkiston sisältämä tietotaito lumesta antaa paljon tietoa myös laajemmin arktisten alueiden tuntemuksessa. Sadan vuoden päästä on jo todella mielenkiintoista tutkia, minkälaista oli lumi eri aikoina. Miten ihmiset käsittelivät sitä, miten siitä puhuttiin, minkälaisiin asioihin se liittyi ja miten eri olosuhteissa osattiin lukea lunta”, Länsman avaa.
Luonto on lähellä saamelaisten elämää ja tutkittavaa voi löytää monenlaisista aineistoista.
”Ilmastonmuutokseen liittyvässä tutkimuksessa luonnontieteilijä voi hyödyntää vaikkapa loheen liittyvää tietoa. Meillä on paljon tallenteita, joissa puhutaan kalastuksesta ja sieltä voi löytää kaikenlaista”, Länsman sanoo.
Länsman toivookin, että eri alojen tutkimusryhmät hyödyntäisivät saamen arkistoa tutkimuskäytössä.
”Arkistoa ei ole tarkoitus rajoittaa vain saamelaisille. Jos saamea taitamaton haluaa käyttää arkistoa, kannattaa jo rahoitusta hakiessa huomioida kääntäminen. Saamen kielen taitajat toimivat välittäjinä ja tulkkeina.”
”Arkistolla ei ole merkitystä pelkästään saamelaisille. Saamelaiset ovat osa tätä pohjoista aluetta, osa pohjoista historiaa ja pohjoisen elämän tutkimista.”
Saamelaisten arkipäivän elämä talteen
Saamen arkistoa kehitetään jatkuvasti. Materiaalin haettavuutta helpotetaan ottamalla käyttöön uusia teknisiä ratkaisuja, joiden avulla täsmällisempi kielen ja kulttuurin tutkimus on mahdollista.
”Ideaalitilanteessa voidaan hakea koko arkiston kaikista tallenteista samaa teemaa, tavallaan googlattua arkistomateriaalia. Voidaan hakea esimerkiksi sairastamiskokemuksia sadan vuoden ajalta hyödyntäen koko arkistoa”, Jouste visioi.
Kulttuuriarkistoon kerätään jatkuvasti uutta materiaalia. Länsmanin toiveissa on, että pystyttäisiin tekemään enemmän tiettyä teemaa käsitteleviä haastatteluja, kuten vielä arkistosta kokonaan puuttuvaa lasten ja nuorten kulttuuria tai saamelaiskiistoja koskevaa asiaa. Arkipäivän kokemukset sisältävät mielenkiintoista tutkittavaa.
”Saamelaiskiistat tulevat esille äänekkäiden ja aktivistien kautta. Mutta mitä ajattelevat he, jotka eivät kirjoittele somessa ja lehdissä, miten se heidän elämäänsä vaikuttaa?”, Länsman pohtii.
Giellagas-instituutissa nähdään arkiston arvo koko arktiselle alueelle.
”Arkistolla ei ole merkitystä pelkästään saamelaisille. Saamelaiset ovat osa tätä pohjoista aluetta, osa pohjoista historiaa ja pohjoisen elämän tutkimista”, Länsman kiteyttää.
Teksti: Terhi Suominen
Kuva: Enontekiön Kaaresuvanto 1975, Saamelaisen kulttuuriarkiston valokuvakokoelma