Tutkimusprojektien kuvaukset, julkaisut ja väitöskirjat

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia naisten metabolista terveyttä keskittyen erityisesti munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavien naisten terveyteen. PCOS lisää riskiä monille yhteiskuntaa ja terveyspalveluita kuormittaville metabolisille häiriöille sekä sairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle, metaboliselle oireyhtymälle sekä sydän- ja verisuonitaudeille. PCOS liittyy hyvin vahvasti lihavuuteen, mutta oireyhtymää esiintyy myös normaalipainoisilla.

Ylipaino-ongelmien yleisyys lisää todennäköisyyttä PCOS:n esiintyvyyden kasvamiselle. Pitkäaikaissairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, ehkäisyn kannalta on oleellista tunnistaa suurempaan metabolisten sairauksien riskiryhmään kuuluvat naiset PCOS:ää sairastavien naisten joukosta. Tässä tutkimuksessa keskitytään tutkimaan PCOS:n yleisyyden kasvua, PCOS:ää sairastavien naisten metabolista terveyttä verrattuna muuhun väestöön sekä tutkimaan saatavilla olevien kliinisten mittareiden tehokkuutta metabolisten häiriöiden tunnistamisessa. Erityisen kiinnostuksen kohteina ovat sokeriaineenvaihdunnan kliiniset mittarit sekä PCOS:ää sairastavien naisten terveyden muutokset 20 vuoden seurannassa.

Fyysisen aktiivisuuden ja ahdistuneisuuden yhteyttä on tutkittu laajasti, mutta fyysisen aktiivisuuden ja ei-kliinisen ahdistuneisuuden yhteys on yhä epäselvä. Lisää tutkimusta kaivataan erityisesti sen osalta, onko fyysinen kokonaisaktiivisuus eri tavalla yhteydessä ahdistuneisuuteen kuin vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan fyysisen kokonaisaktiivisuuden sekä vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden yhteyttä ei-kliiniseen ahdistuneisuuteen suomalaisessa aikuisväestössä.

ERILLISTUTKIMUKSEN NIMI

Tiivistelmä

2021

Mental health, sexual well-being, autoimmune disorders, lifestyle habits, sleep disorders, telomere length, cognition, work disability and cardiovascular morbidity in relation to menopausal status in the mid-40s.

Tutkimuksessa selvitetään kokonaisvaltaisesti ennen 45-vuoden ikää alkavien vaihdevuosien yhteyttä naisten terveyteen ja hyvinvointiin. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että vaihdevuodet ennen 40-vuotta alkavat noin 1–2 % naisista ja se altistaa haitallisille terveysvaikutuksille. Jopa 12 %:lla naisista vaihdevuodet alkavat 45-vuotiaaseen mennessä, mutta vain muutamassa tutkimuksessa on selvitetty sen yhteyttä terveyteen. Tässä tutkimuksessa tutkitaan useita näkökohtia varhaisten vaihdevuosien yhteyttä terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimustulokset ohjaavat terveydenhuollon ammattilaisia kiinnittämään huomiota tärkeisiin terveyteen ja elämänlaatuun liittyviin kysymyksiin, kun he kohtaavat varhaisia vaihdevuosia sairastavia naisia.

Variation and covariation of occlusion, dental arch shape and facial shape

Purennan ja kasvojen ominaisuuksien arviointi on tärkeä osa oikomishoidon suunnittelua. Hammaskaaret ja purenta kehittyvät toiminnan, kuten hengityksen ja pureskelun vaikutuksesta ja lieviä muutoksia tapahtuu koko elämän ajan. Hammaskaarimuodon on ehdotettu liittyvän hampaiden purentavikoihin ja hengitykseen. Tutkimuksen päätavoitteena on tutkia purennan, hammaskaarimorfologian ja kasvojen morfologian muunnelmia Pohjois-Suomen syntymäkohorteissa 1966 ja 1986. Toinen tavoite on tutkia tiettyjen yleissairauksien, kuten astman ja uniapnean, yhteyttä hammaslääketieteeseen.

Eating and physical activity behaviors in women with PCOS: associations with body image, temperament, and psychological wellbeing

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (polycystic ovary syndrome, PCOS) on naisten yleisin hormonihäiriö, jonka esiintyvyys on n. 8–18 % lisääntymisikäisistä naisista. Oireyhtymän ominaispiirteisiin kuuluu epäsäännöllinen kuukautiskierto ja ovuloimattomuus sekä karvojen liiallinen kasvu ja/tai akne. Lisäksi noin 50–70 % PCOS:ää sairastavista naisista on ylipainoisia. PCOS altistaa erilaisille metabolisille häiriöille, ja riski sairastua esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen on suuri. Oireyhtymän on todettu altistavan myös mielenterveyden ongelmille ja heikentävän elämänlaatua vaihdevuosi-ikään saakka. PCOS-naisten masennus- ja ahdistusoireiluun on arveltu vaikuttavan esimerkiksi kehonkuvaan ja itsetuntoon liittyvät tekijät: onkin viitteitä siitä, että kehotyytymättömyys ja häiriintynyt syömiskäyttäytyminen ovat yleisiä PCOS-naisten keskuudessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää PCOS-naisten häiriintyneen syömiskäyttäytymisen, kehotyytymättömyyden ja laihdutusyritysten yleisyyttä sekä fyysisen aktiivisuuden määrää ja kunto-ominaisuuksia Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortissa. Lisäksi tutkimuksen tarkastelun kohteena on syömis- ja liikuntakäyttäytymisen sekä psyykkisten tekijöiden väliset yhteydet PCOS-naisilla.

Sylki ja sen merkitys suun terveyden kannalta

Syventävien opintojeni tutkielmassa "Sylki ja sen merkitys suun terveyden kannalta" tavoitteena on käydä läpi kirjallisuutta liittyen tietoihin syljen osuudesta suun terveyteen ja tiivistää se kirjallisuuskatsaukseksi tutkielmaan. Tutkielma sisältää lisäksi tutkimusosion, jossa vertaillaan Pohjois-Suomen syntymäkohorteissa 1966 ja 1986 kerättyä aineistoa syljen erityksestä kirjallisuudesta löytyviin arvoihin.



Tutkimusongelmana on selvittää, mitä tiedetään syljen vaikutuksesta suun terveyteen, sekä mitkä ovat pohjoissuomalaisten henkilöiden (keräyshetkellä 35-ja 46-vuotiaat) keskimääräiset syljeneritysnopeudet naisilla ja miehillä. Kerätystä aineistosta laaditaan taulukko ja kirjoitetaan pohdintaosio, jossa vertana kirjallisuudesta esitetyt arvot.

Disc4All training network to advance integrated computational simulations in translational medicine applied to intervertebral disc degeneration

Alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti suurin sairastuvuuden syy. Alaselkäkivun syyt ovat usein epäselvät ja se johtaa huonoihin hoitovaihtoehtoihin ja ennusteisiin. Tutkimusten mukaan nikamavälilevyrappeuma aiheuttaa 50 % alaselkäkivuista nuorilla aikuisilla, mutta genetiikan, ympäristön, soluvasteiden sekä sosiaalisten ja psykologisten tekijöiden vuorovaikutusta ymmärretään vielä huonosti.

Tutkimusprojekti pyrkii ratkaisemaan tämän ongelman kliinikoiden, laskennallisten fyysikkojen ja biologien, geneetikkojen, tietojenkäsittelytieteilijöiden, solu- ja molekyylibiologien, mikrobiologien, bioinformaatikkojen ja teollisuuskumppaneiden yhteistyöasiantuntemuksen avulla. Hankkeessa hyödynnetään alaselkäkipuun johtavaa nikamavälilevyrappeumatietoja laskennallisten simulaatioiden integroimiseksi translationaaliseen lääketieteeseen, jotta voidaan tehdä tulkintoja oireisiin lopulta johtavien yhteisvaikutusten monimutkaisuudesta.

Blood pressure at 33y in NFBC1986

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ympäristötekijöiden yhteyttä verenpaineeseen eri ikäpisteissä: lapsuudessa, nuoruusiässä ja nuorena aikuisena.

Association between the cohort participation and health behaviour

Kohorttitutkimuksen osallistumisaktiivisuuden vaikutus terveyskäyttäytymiseen, hyvinvointiin ja terveyteen.

Contact allergy in birth cohort

Tässä tutkimuksessa tutkitaan allergisen kosketusihottuman esiintyvyyttä Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:ssa ja 1986:ssa sekä kosketusallergioiden liitännäissairastavuutta sekä vaikutusta työkykyyn.

Lapsuuden perherakenteen vaikutus jälkeläisen hyvinvointiin, psykososiaaliseen ja somaattiseen terveyteen aikuisiällä

Yksinhuoltajaperheiden osuus on tuplaantunut viime vuosikymmeninä. Vanhempien erolla on havaittu sekä lyhyt- että pitkäaikaisia vaikutuksia jälkeläisen kehitykseen. Tutkimalla vanhempien eron vaikutusta ja mahdollisia suojaavia tekijöitä, voitaisiin tukea yksinhuoltajaperheitä paremmin. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, kuinka perherakenne vaikuttaa yleisellä tasolla jälkeläisten hyvinvointiin, terveyskäyttäytymiseen, psykososiaaliseen terveyteen, somaattiseen ja psyykkiseen terveyteen, työtilanteeseen sekä koulutukseen. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, onko todennettavissa suojaavia tekijöitä, jotka suojaisivat yksinhuoltajaperheiden jälkeläisiä.



Tutkimuksen aineistona käytetään Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966- aineistoa (n=12 231). Tutkittavia on seurattu 1, 14, 31 ja 46 - vuoden iässä. Tutkittavien äideiltä on kysytty tietoja neuvolassa raskausajasta ja synnytyksestä. Perherakenne on selvitetty jälkeläisen ollessa 14-vuotias (isä/äiti ei asu kotona, isä/äiti kuollut, ei tietoa isästä). Tämä tutkimuskokonaisuus tähtää väitöskirjatyöhön ja se koostuu kolmesta osajulkaisusta. Tutkimuksessa on tähän mennessä havaittu yhteys yksinhuoltajaperheissä kasvamisen sekä lisääntyneen sairastavuuden, riskikäyttäytymisen ja epäterveellisten elintapojen välillä.

Tutkimus myötätunnon kehitykseen vaikuttavista tekijöistä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaiset lapsuuden ja nuoruuden aikaiset tekijät vaikuttavat aikuisena muita ja itseä kohtaan koettuun myötätuntoon ja empaattiseen huoleen.

Physical activity and fitness and cardiac autonomic function among adults born preterm in the Northern Finland Birth Cohort (NFBC) 1966

Tutkimuksessa tarkastellaan ennenaikaisesti syntyneiden kestävyys- ja lihaskuntoa sekä fyysistä aktiivisuutta. Lisäksi selvitetään miten fyysinen aktiivisuus ja kunto ovat yhteydessä sydämen autonomiseen säätelyyn ennenaikaisesti syntyneillä keski-ikäisillä miehillä ja naisilla.

Fyysinen aktivisuus ja kestävyys- ja lihaskunto ovat yhteydessä elimistön aineenvaihdunnan ja sydän- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön toimintaan ja säätelyyn. Ennenaikaisesti (ennen 37. raskausviikkoa) syntyneiden aikuisten on havaittu olevan fyysisesti inaktiivisempia vapaa-ajallaan, ja heidän kestävyys- ja lihaskuntonsa on todettu olevan heikompi kuin täysiaikaisena syntyneillä verrokeillaan. Ennenaikaisesti syntyneillä on myös havaittu olevan enemmän riskitekijöitä, jotka liittyvät elimistön aineenvaihdunnan ja sydän- ja verenkiertoelimistön terveyteen.

Ennenaikaisesti syntyneiden keski-ikäisten sydämen autonomiseen toimintaan vaikuttavien tekijöiden kartoittaminen on tärkeää, sillä ennenaikaiset syntymät ovat yleisiä ja elimistön aineenvaihdunnan ja sydän- ja verenkiertoelimistön toiminnan säätelyyn liittyvät sairaudet ja häiriöt kehittyvät usein vasta keski-iässä tai sen jälkeen.

Temporal patterns of objectively measured physical activity, sedentary behavior and sleep and their association with cardiometabolic health in adulthood

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat globaalisti noin kolmasosan kaikista kuolemista. Sydän- ja verisuonitautien sairastumisriskiä lisää muun muassa tupakointi, korkea verenpaine ja liikkumattomuus. Sairastumisriski kasvaa ikääntyessä mutta nykyään yhä nuoremmilla on todettu korkea sairastumisriski johtuen ylipainon, tupakoinnin ja liikkumattomuuden yleisyydestä. Lisäksi nuorilla aikuisilla unen määrän on todettu olevan yhteydessä sydän- ja verisuonitautien sairastumisriskiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on mitata fyysisen aktiivisuuden, paikallaanolon ja unen määrää ja ajallista jakautumista nuorilla aikuisilla ja tutkia miten nämä ovat yhteydessä sydän- ja verisuoniterveyteen. Tutkimuksessa käytettävä mittausaineisto on kerätty Pohjois-Suomen Syntymäkohortti 1986 -tutkimuksessa vuosina 2019-2020. Tutkimuksessa mitattiin unta ja fyysistä aktiivisuutta Oura-sormuksilla usean päivän ja yön ajalta yli 1500 tutkittavalta heidän ollessaan noin 33-vuotiaita. Lisäksi fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa mitattiin kiihtyvyysanturipohjaisella Polar Active -aktiivisuusmittarilla kahden viikon ajan.

Depressive symptoms and incapacity for work

Masennustilat ovat yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus Suomessa. Masennusoireiden esiintyminen lisää sairauspoissaolojen todennäköisyyden noin 1,5 kertaiseksi muuhun väestöön verrattuna. Työkyvyn ennustekijöitä masennusoireista kärsivillä tunnetaan kuitenkin puutteellisesti. Erityisesti samanaikaisen ahdistuneisuuden merkitystä työkyvyn kannalta ei tunneta. Tutkimuksessa selvitetään ahdistuneisuuden ja muun oirekuvan piirteiden yhteyttä sairauspoissaoloihin masennusoireista kärsivillä.

Ajankohtaisen nuuskan käytön yhteys 46-vuotiaiden ja 33-35-vuotiaiden miesten kokemiin seksuaaliterveyden haasteisiin

Suomessa nuuskan käyttö on lisääntynyt varsinkin nuorten miesten keskuudessa. Suomalaista tutkimusta nuuskan käytöstä ja käytön yhteydestä seksuaaliterveyden haasteisiin on niukasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää nuuskan käyttöä 1966- ja 1986-syntymäkohorteissa sekä selvittää onko ajankohtaisella nuuskan käytöllä voimakkaampi yhteys miesten erektio-ongelmiin ja muihin seksuaaliterveyden haasteisiin verrattuna miehiin, jotka eivät käytä tupakkatuotteita. Lisäksi selvitetään eroavatko nuuskan käyttäjät ja nuuskaa käyttämättömät miehet toisistaan muilta erektiohäiriöille altistavilta tekijöiltä (verenpainetauti, sepelvaltimotauti, tyypin 2 diabetes, BMI, alkoholinkäyttö). Tutkimuksen on tarkoitus olla osa tutkimussarjaa, jonka tavoitteena on selvittää suomalaisten nuuskan käytön mahdollisia terveyshaittoja. Pääpaino on pohtia mahdollisesti nuoria ja aikuisia kiinnostavia terveysvaikutuksia, jotka voivat motivoida nuuskan käytön aloittamatta jättämiseen ja/tai lopettamiseen.

Hormone-related events and periodontal health among middle-aged women

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää naissukupuolihormoneihin liittyvien tapahtumien vaikutuksia parodontiumin (hampaan vieruskudos) terveyteen. Tarkastelun kohteena ovat raskaudet, kuukautiset, menopaussi sekä hormonaaliset ehkäisyvalmisteet/ hormonikorvaushoito. Lisäksi tarkastellaan verestä mitattujen luteinisoivan hormonin (LH) ja follikkelia-stimuloivan hormonin (FSH) pitoisuuksia. Parodontiumin terveydentilaa selvitetään määrittämällä hammasplakin määrä, ientulehdus, ientaskujen lukumäärä sekä alveoliluun kato.

Anti-Müllerian hormone (AMH) in females: impact on health and reproduction

Viime vuosina on havaittu, että Anti-Müllerian hormonin (AMH) merkitys naisen hedelmällisyyden ylläpidossa on oletettua suurempi. Tutkimusprojektimme pyrkii selvittämään AMH:n vaikutusta naisten terveyteen murrosiästä keski-ikään asti. Tutkimme AMH:n yhteyttä tekijöihin, kuten hedelmättömyys, monirakkulainen munasarjaoireyhtymä (PCOS), raskaus-komplikaatiot, telomeerien pituus ja aineenvaihdunta.

Applying Machine Learning Methodology for Prediction and Characterisation of Childhood BMI

katso englanninkielisiltä sivuilta

Compassion and its benefits in adulthood: the mediating role between low socioeconomic status in childhood and adulthood obesity

Tässä myötätunnon hyötyjä tutkivassa väitöskirjan kolmannessa osajulkaisussa tarkastellaan myötätunnon yhteyttä ylipainoon. Myötätunnon yhteyttä ylipainoon ei ole vielä tutkittu aikaisemmin. Myötätunnon on kuitenkin löydetty olevan yhteydessä aikuisiän terveyskäyttäytymiseen kuten vähäisempään alkoholin riskikäyttäytymiseen sekä matalampiin verenpainearvoihin. Lisäksi korkea myötätunto ennustaa korkeampaa sosioekonomista asemaa aikuisuudessa. Vastaavasti lapsuuden matalampi sosioekonominen asema usein seuraa aikuisuuteen ja ennustaa aikuisiän ylipainoa. Tutkimuksessa tarkastellaan puskuroiko korkea myötätunto, itsemyötätunto ja empaattinen huoli lapsuuden matalan sosioekonomisen aseman vaikutuksia ylipainoon aikuisuudessa. Aineistona käytetään NFBC1986-aineiston 33. ikävuoden seurannan tuottamaa ainestoa. Useita ylipainoon liittyviä tekijöitä huomioidaan analyyseissä kuten esimerkiksi aikuisuuden sosioekonomiset tekijät ja terveyskäyttäytyminen.

Monisairastavuus Pohjois-Suomalaisissa väestöaineistoissa

Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää monisairastavuuden todellinen esiintyvyys keski-ikäisessä ja ikääntyneessä väestössä käyttäen hyvin tarkasti seulottuja pohjoissuomalaisia väestöaineistoja (Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966, myöhemmin myös laajentaen Oulussa 1935 ja 1945 syntyneiden aineistoihin). Tarkoituksena on selvittää eri monisairastavuuden profiilit ja tyypilliset sairauksien ryvästymät seulotuissa väestöaineistoissa tämän kerätyn datan pohjalta.

Lisäksi pyritään löytämään ja tunnistamaan elämänlaadun ja mielenterveyden kannalta merkitykselliset monisairastavuuden profiilit ja niihin vaikuttavat osatekijät käyttäen näitä laajoja pyydettyjä aineistoja.

Lanne- ja kaularankaleikattujen potilaiden terveydentila

Tarkoituksena on selvittää lanne- ja kaularankaleikkauksen läpikäyneiden potilaiden fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia ennen ja jälkeen lanne- tai kaularankaleikkauksen. Tutkimuksessa kartoitetaan rankaleikkausten yleisyyttä kohortissa sekä selvitetään riskitekijöitä selkäleikkaukseen joutumiselle. Lisäksi selvitetään opioidien käytön yleisyyttä ennen ja jälkeen leikkauksen ja kartoitetaan riskitekijöitä opioidien käytön pitkittymiselle. Lisäsi selkäydinstimulaattorin (SCS) yleisyys kohortissa kartoitetaan.

Tutkimus myötätunnon kehitykseen vaikuttavista tekijöistä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaiset lapsuuden ja nuoruuden aikaiset tekijät vaikuttavat aikuisena muita ja itseä kohtaan koettuun myötätuntoon ja empaattiseen huoleen.

Assessment of Pain Signaling, Psychological Distress, Quality of Life and Fertility Related to Endometriosis

Endometrioosin vaikutukset kivun aistimiseen, psyykeeseen, elämänlaatuun ja lisääntymiseen

Intervention effect of birth cohort studies

katso englanninkielisiltä sivuilta

Genome-wide association analysis of subfertility (time-to-pregnancy) - Replication in the NORTHERN FINLAND BIRTH COHORTS

katso englanninkielisiltä sivuilta

Metabolomics analyses of NFBC86 urine samples

Laskennallisen lääketieteen tutkimusryhmä kehittää uutta kvantitatiivista virtsan metaboliittien määritysmenetelmää, joka perustuu ydinmagneettiseen resonanssispektroskopiaan (NMR). Menetelmän perusteista ja soveltuvuudesta on jo julkaistu kansainvälinen tiedeartikkeli epidemiologian alueen huippulehdessä (Proof of concept for quantitative urine NMR metabolomics pipeline for large-scale epidemiology and genetics. Tynkkynen et al. International Journal of Epidemiology, 2019, 978–993; doi: 10.1093/ije/dyy287). Menetelmällä on jo tunnistettu yli 100 metabolista komponenttia ihmisten virtsanäytteistä. Metodi toimii tällä hetkellä yli 50 metaboliitin tapauksessa, mutta analyysit ovat työläitä ja aikaa vieviä. Kehitystyö jatkuu kohti metodin merkittävää nopeuttamista ja automatisointia.

Lifestyle behaviour related to polycystic ovary syndrome - physical activity, eating habits, sexual behaviour and sleeping patterns among women with PCOS

Tutkimusprojektin tarkoituksena on kuvata uneen liittyviä tekijöitä monirakkulaista munasarja oireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla. Lisäksi tutkitaan selittävätkö uneen liittyvät häiriöt PCOS-naisten korkeaa sairastavuutta esimerkiksi ahdistukseen ja tyypin 2 diabetekseen.