Poronainen tuottaa hyvän mielen sisältöä

Journalismista ja viestinnästä kiinnostunut Olga Oinas-Panuma on räätälöinyt suomen kielen opintojaan sivuaineiden avulla. Monipaikkainen elämä mahdollistaa poronhoidon opiskelun ohessa.

Hassu-poron lempiherkkua on ruisleipä. Hyvänä kakkosena tulee jäkälä, jolla Olga Oinas-Panuma houkuttelee Hassun melkein mihin tahansa. Kesy poro on kuin koira.

Aamulla Hassu on herännyt tapansa mukaan Oinas-Panuman veljen talon takakuistilta. Sinne sille muodostui oma paikka kesällä 2020, kun se löytyi orpona metsästä.

”Susi tappoi Hassun emän. On harvinaista, että orvot vasat selviävät, mutta Hassun emän omistaja sattui onneksi löytämään sen. Vasaa ruokittiin tuttipullolla. Aluksi sitä piti herätä öisinkin syöttämään”, Oinas-Panuma kertoo.

Hassu viettää leppoisaa elämää Oinas-Panuman perheen matkailutilalla Pudasjärven Panumalla. Matkailun ohella tilalla hoidetaan kanoja, lampaita ja poroja, mutta tuttipulloporosta ei luultavasti ole koskaan muun lauman mukana metsässä eläjäksi. Se ei haittaa, sillä turistit rakastavat kesyä poroa, jolle he saavat syöttää jäkälää.

Hassu-niminen poro nuuhkii uteliaana

Kesy Hassu-poro ihastuttaa Oinas-Panuman kotitilalla.


Kandintutkielma porosanastosta

Oinas-Panuma opiskelee suomen kieltä Oulun yliopistossa ja asuu sekä kotitilallaan että Oulussa. Lukiosta asti Oinas-Panumalle oli selvää, että hänen tuleva ammattinsa tulee liittymään journalismiin tai viestintään.

”Tämä on kirkastunut opintojen myötä entisestään, kun olen saanut valita itselleni mieluisia sivuaineita ja päässyt myös tekemään alan töitä kesätoimittajana ja freelancerina.”

Oinas-Panuma on työskennellyt kaksi kesää kesätoimittajana Suomenmaassa ja tehnyt juttuja myös muihin lehtiin freelancerina.

”Parasta työssä on luovuus ja se että joka päivä opin jotain uutta. Työ Suomenmaassa on ollut todella monipuolista printtilehden artikkeleista politiikkauutisointiin.”

Työ on auttanut omien mielenkiinnon kohteiden tarkentamisessa ja sitä myötä sivuaineiden valinnassa. Oinas-Panuma on valinnut sivuaineikseen kirjallisuuden, viestinnän, politiikkatieteen ja sosiologian.

”Valitsin sivuaineeksi viestintää ja se oli ihanaa”, Oinas-Panuma nauraa.

Suomen kielen opinnot on voinut räätälöidä omia tarpeita vastaaviksi sivuaineiden avulla.

”Kannustan tähän myös uusia opiskelijoita. Voi vaatia pikkuisen enemmän työtä, kun joutuu miettimään, mitkä alat oikeasti ovat niitä, joista olisi tulevaisuudessa hyötyä, mutta se kyllä palkitaan”, Oinas-Panuma kannustaa.

Murteet ovat aina kiinnostaneet Oinas-Panumaa. Tällä hetkellä hän tekee kandintutkielmaansa porosanastosta.

”Poronhoitajilla on oma ammattikielensä kuten kaikilla ammattiryhmillä. Poronhoidon sanastoa on tutkittu aika vähän. Tarkastelen tutkielmassani sitä, miten nuorten poronhoitajien sanasto vaihtelee alueittain. Jos meillä esimerkiksi kastroitu hirvas on härkä, pohjoisemmilla seuduilla se on pailakka eli aivan eri sana.”

Nainen antaa porolle jäkälää

Olga Oinas-Panuma rakastaa murteita. Uusia ihmisiä tavatessaan hän arvailee murteen perusteella, mistä päin nämä ovat kotoisin.


Media-alalla tarvitaan moniosaajia

Kahdessa paikassa asuminen mahdollistaa täysipainoisen osallistumisen tilan porojen hoitoon. Oinas-Panumalla on oma poromerkki, mutta tilan kaikki porot ovat yhtä ja samaa tokkaa.

”Poronhoito on minulle elämäntapa, joka rytmittää koko vuoden. Kesällä on vasanmerkkuu, syksyllä syyserotukset. Talviaikana on porojen lisäruokinta ja kesällä seurataan vasontaa ja tehdään poroille ruokaa talveksi esimerkiksi lehtikerpuista”, Oinas-Panuma luettelee.

Etäopinnot ovat tuoneet kahden kodin naiselle hiukan helpotusta, kun ison osan opinnoista pystyy nyt hoitamaan kotitilalta käsin.

Oinas-Panuman aikaa vie myös oma YouTube-kanava olgamaria, jolla hän kertoo arjestaan porotilalla.

”Ajatuksenani on näyttää videoillani erilaista elämäntapaa ja avata ihmisten silmiä monipaikkaisuudelle. Nykymaailmassa on ihanaa, että voi olla puoliksi kaupunkilainen ja puoliksi maalainen. Ne eivät sulje toisiaan pois. Eläinaiheiden ansiosta videoni ovat sellaisia hyvän mielen sisältöjä.”

Oinas-Panuma on huomannut, että nykypäivänä media-alalla peräänkuulutetaan moniosaamista.

”Erilaisten kanavien ja teknisten välineiden haltuunotto on ilman muuta hyödyksi. Enää ei riitä, että kirjoittaa jutun printtilehteen vaan sitä olisi osattava tuoda esiin myös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. YouTube-videoiden tekeminen on vaatinut perehtymistä esimerkiksi editointiin, mikä oli minulle kokonaan uutta.”
 

Teksti: Kati Valjus. Kuvat: Mikko Törmänen

Olga Oinas-Panuma

Suomen kielen opiskelija
Suomenmaan kesätoimittaja
Oinas-Panuma ei ole ostanut viiteen vuoteen pikamuotia ja selvittää aina ostamiensa vaatteiden alkuperän. Hänen lempikenkänsä ovat hylkeennahasta tehdyt talvikengät, joilla tarkenee kovimmillakin pakkasilla.