Kauppatieteiden opiskelu tukee urheilua

Heinäpään urheilukeskuksen uudenkarhealla keihäänheittopaikalla ei ole tungosta, kun Toni Keränen keskittyy tekemään lajiharjoitustaan. Ei tungosta tänään, eikä oikeastaan koskaan. Keihäänheitto on yksilölaji, mutta se sopii Keräselle. Hän tiedostaa olevansa yksilöurheilija.

”Mittaan mielelläni senttejä ja sekunteja ja seuraan, miten kehitystä tapahtuu.”

Keränen tarttui keihääseen ensimmäisen kerran 12-vuotiaana. Jo siihen mennessä hänellä oli urheilutaustaa muun muassa pesäpallosta.

”Pikkupoikana tykkäsin seurata keihästä televisiosta. Onhan se näyttävin yleisurheilulaji. Kotona heittelin pajukeihästä ja kuvittelin olevani Tero Pitkämäki”, Keränen paljastaa.

Myöhemmin nuori keihäänheittäjä on päässyt lähelle esikuvaansa muun muassa yhteisillä valmennusleireillä.

Keräsen normaaliin viikkoon treenikaudella kuuluu noin kymmenen tuntia treeniä viitenä päivänä viikossa siten, että joka päivä on kaksi eri treeniä. Lajiharjoitusten lisäksi Keränen ajelee kuntosalille Liminkaan ja joskus myös Kuortaneelle valmentajansa luo. Toisinaan hän treenaa myös Raatissa.

Yritysmaailman ja markkinoinnin ymmärtämisestä on suoraa hyötyä urheilijalle. Urheilun kurinalaisuus puolestaan auttaa opintojen aikatauluttamisessa. Kauppatieteet oli luonteva valinta, ja opinnoista on jo ollut monenlaista hyötyä urheilijalle.

”Urheilu on mennyt aika kaupalliseksi. Jos haluaa ammattiurheilijaksi, se vaatii myös kaupallisen puolen ymmärtämistä. Minullakin on yhteistyökumppaneita, ja opintojen kautta ymmärrän paremmin yritysten ajatusmaailmaa. Sponsorihankinnat ja henkilöbrändäys ovat urheilijalle arkipäivää. Opinnot ovat olleet tässä hyvänä tukena.”

Hyötyä on ollut myös toisinpäin: urheilu on tukenut opintoja.

”Opiskelu vaatii pitkäjänteisyyttä, rutiinit ja rytmin. Terveet elämäntavat ovat tärkeä osa opiskeluakin.”

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun ainutlaatuinen piirre on yleinen kandiohjelma, mikä tarkoittaa sitä että erikoistuminen tapahtuu vasta maisteriohjelmassa. Kolmen vuoden mittainen kauppatieteiden perustutkinto on kaikille opiskelijoille sama ja siinä opiskellaan kaikkia kauppatieteiden aineita. Tällä hetkellä Kerästä kiinnostaa eniten markkinointi.

”Perustimme urheilijakollegan kanssa keväällä lihashuollon ja palautumisen tuotteita myyvän verkkokaupan, Fitnestin. Nyt kun opittuja asioita pääsee toteuttamaan käytännössä, tuntuu, ettei tiedonjanolla ole rajaa. Olen opiskellut markkinointia paljon myös koulukirjojen ulkopuolelta ja pystynyt hyödyntämään näitä oppeja koulutehtävissä, kuten esseissä.”

Verkkokauppa on ollut luonteva jatkumo yritteliäälle luonteelle.

”Olin varmaankin 6-vuotias, kun pistin pystyyn pikku kioskin. Isän kanssa käytiin kaupasta ostamassa kilon pussi karkkia, jotka myin pikkupusseissa kalliimmalla kilohinnalla naapuruston lapsille”, Keränen nauraa.

Lihashuolto ja palautuminen ovat urheilijan arkipäivää, joten verkkokauppa tukee urheilua ja päinvastoin.

Verkkokaupan varasto sijaitsee toistaiseksi Keräsen vanhempien luona.

”Isä on mukana juonessa tälläkin kertaa, hän on yrityksemme logistiikkavastaava”, Keränen kertoo.

Verkkokauppa on vielä nuori, mutta sen suhteen on selvät suunnitelmat: kasvuun pyritään, mutta ei kuitenkaan urheilun kustannuksella.

”Juuri siksi verkkokauppa on minulle hyvä yrittäjyyden muoto. Sitä pystyy kehittämään ilman että kaikki aika menee yrittäjyyteen. Se on urheilijalle myös liki ainoa mahdollisuus hankkia työkokemusta, kun talvet menevät opiskellessa ja kesät urheillessa.”

Toisin päin ajateltuna Keränen pitää ehdottomasti hyvänä asiana sitä, että urheilun rinnalla ovat paitsi opinnot, myös jokin oma juttu.

”Opinnot luovat treenien ohessa päivärytmin, ja opiskelu on myös sosiaalista. Saa olla samanhenkisten kavereiden kanssa, ja se on tärkeää. Verkkokauppa taas syventää osaamista ja tuo uudenlaista intoa. Ideoiden pyörittely on minulle myös yksi tapa palautua.”

Keihäsmies on luottavainen sen suhteen, että urheilussa on hyviä vuosia edessäpäin.

”Keihäs on fyysinen laji, ja moni on parhaimmillaan noin kolmikymppisenä. Niin kauan kuin pystyy kehittämään fysiikkaa, pystyy kehittymään keihäänheittäjänä. Toisaalta laji on myös vammoille altis, ja siksikin ajattelen, että on hyvä olla muutakin kuin urheilu, jos ura loppuu yhtäkkiä.”

Keränen ei ole säästynyt vammoilta. Kyynärpääleikkauksen jälkeen heitto ei ole vielä asettunut edes omaan ennätykseen, joka on 78,86 metriä.

Käsi on nyt kunnossa, ja tavoite on selvä.

”Kyllä se kasilla pitäisi alkaa se tulos.”

Teksti: Kati Valjus. Kuvat: Mikko Törmänen.