Group of people learning together at the University of Oulu.

Oppiminen ei pääty tutkintoon

Jatkuva oppiminen näyttää nousseen kansakunnan kaapin ylähyllyille tällä hallituskaudella, eikä syyttä. Maamme kohtalo on pitkälti riippuvainen osaamisesta, kun meille ei ole suotu kovin runsain mitoin muita resursseja. Peruutuspeiliin katsoessa syystä voi olla ylpeä siitä, mihin panostaminen osaamiseen ja sivistykseen on meidät tuonut. Tulevaisuuteen katsoessa taas näkyy kiristyvä kilpailu ja paineet osaamisen päivittämiseen. Oppia tulisi jatkuvasti ja terävästi, kilpailukyky säilyttäen – niin kansakuntana kuin yksilötasollakin.  

Yliopistomme rooli on tarjota mahdollisuudet uusimman, tutkittuun tietoon perustuvaan oppimiseen. Jatkuvan oppimisen kohdalla puhutaan koko elämän mittaisesta tarpeesta uudistaa osaamista, ei siis ainoastaan siitä elämänvaiheesta, jossa panostetaan täysillä tutkinnon saamiseen. Tähän tarpeeseen panostetaan juuri nyt vahvasti maamme hallitusohjelmassa, ja se heijastuu myös Oulun yliopiston jatkuvan oppimisen tarjontaan. Sen kehittämisessä on lähdetty oppijan tarpeesta ja tarpeen tunnistamisesta. Yksinkertaistettuna on kysyttävä ensin, kenelle olemme tarjoamassa oppimisen mahdollisuuksia ennen kuin kysymme, mitä olemme tarjoamassa. Toteuttaminen tässä järjestyksessä ei olekaan sitten ihan yksinkertaista. 
 
Yliopistomaailman ulkopuolisen tarvitsijan silmin on haastavaa löytää itselleen sopivaa kurssia, opintokokonaisuutta tai tapaa osallistua. Verkosta löytyy avoimen yliopiston tarjontaa, on kesäkursseja ja väyliä tutkintoon. Löytyy monimuoto-opintoja, verkko-opintoja, lähiopintoja, itsenäistä opiskelua. Johonkin on esitietovaatimuksia, jonnekin ei, jokin maksaa, jokin ei. Jossain jopa tiedekasvatus luetaan jatkuvan oppimisen osaksi. On myös yhteisöjä ja yrityksiä, jotka kaipaisivat henkilöstölleen räätälöityjä kokonaisuuksia, ja sekin olisi syytä nähdä mahdollisuutena. Tarvitsijoiden kirjo on valtava, kun puhutaan elinikäisestä, jatkuvasta oppimisesta, ja on selvää, ettei ihan kaikkeen voi taipua. Silti pitäisi löytää tarjoamat ja tavat toimia, jotka pärjäävät kilpailussa ja houkuttelevat riittäviä oppijamääriä, jotta toiminta voi kantaa itsensä. 

Jatkuvan oppimisen tavoitteellisuus ja onnistumisen arvioiminen on tietysti tärkeää, muttei sekään ihan yksinkertaista. Se, kuinka monta oppijaa osallistuu tai saadaan hyödyntämään tarjontaa, on selkeä mittari ja kertoo kyvystämme saavuttaa tarvitsijat. Se, kuinka monta opintopistettä syntyy, kertoo tuloksellisuudesta jo enemmän. Palaute oppijoilta on tarpeen laadun arviointiin, ja jossain kohti on syytä tehdä syvempiä analyysejä siitä, miten oppiminen on vaikuttanut oppijoiden uraan ja elämään. Toiminnasta saatavaa rahaa toki on laskettava, mutta euroille kannattaa minusta antaa vain välinearvo. 

JOY ennakoi osaamistarpeita myös yrityksissä ja organisaatioissa

Oulun yliopisto ottaa jatkuvan oppimisen haasteen vastaan. Tuplaamme ei-tutkinto-opiskelijoiden määrän 15000:een vuoteen 2024 mennessä. Opintopisteitä syntyy nykyisellään noin 16000 vuodessa ja vuoteen 2024 mennessä tämä luku on saatava moninkertaistettua. Laatuun on voitava panostaa, sisällön on oltava erottuvaa ja tutkittuun tietoon pohjaavaa, mutta ennen kaikkea keinovalikoimaa on levennettävä, ja tarvelähtöisyyttä on kyettävä korostamaan. Oulun yliopiston mahdollisuudet onkin nähtävä paljon laajempana kuin vain väylänä tutkinto-ohjelmiin. Osaamistarpeet on kyettävä tunnistamaan ennakoivasti, ja tähän tarvitaan markkinaymmärrystä. 
 
Nyt lanseerattava Jatkuvan oppimisen yliopisto, JOY-oppimispalvelu on Oulun yliopistolle tärkeä uusi avaus. Se avaa yliopiston tarjonnan oppijalle aiempaa helpommalla ja ymmärrettävämmällä tavalla. JOY on keino tuottaa tarvelähtöisempiä kokonaisuuksia teemoittain, tarpeen tai oppijan elämäntilanteen mukaan. Se on myös kanava henkilökunnalle tuottaa uutta tehokkaammin ja vaivattomammin. JOYn on vastattava koko ajan kovenevaan kilpailuun oppijoista ja odotuksiin elinikäisen oppimisen kentässä. Siksi JOYn on kyettävä kasvamaan, kehittymään ja vaikuttamaan toimintatapoihin, ehkä jopa rakenteisiinkin. Lanseerauksen hetkellä on silti syytä ja aihetta olla ylpeä ja iloinen saavutuksesta. Onnittelut ja suuret kiitokset siis JOYn ja sen sisältöjen tekijöille – eli suurelle joukolle yliopistolaisia täydennyskoulutuksen ammattilaisia, kurssien tekijöitä, sisältöjen tuottajia ja mukana olleita! Tiimityö jatkuu, koska oppiminenkaan ei lopu.  

Tapio Koivu 
Oulun yliopiston koulutusrehtori

JOY - palvelukokonaisuus lanseerattiin 3.11.2020.

Last updated: 9.11.2020