Saamenkielisen tutkimuksen uranuurtaja – vuoden alumni Vuokko Hirvonen on raivannut tietä saamelle tieteen kielenä

Lue tarina pohjoissaameksi.

”Suurimpana saavutuksenani pidän sitä, että aloin opiskella saamea ja opin kielen niin hyvin, että pystyn käyttämään sitä keskustelukielenä ja tutkimuksessa”, kertoo professori emerita Vuokko Hirvonen.

Urallaan Hirvosta on vienyt eteenpäin kasvava innostus opittuja asioita kohtaan sekä uskallus olla ensimmäisenä tekemässä asioita. Hirvosen pohjoissaamenkielinen väitöskirja Sámeeatnama jienat: Sápmelaš nissona bálggis girječállin (Saamenmaan ääniä: Saamelaisen naisen tie kirjailijaksi) on ensimmäinen saameksi kirjoitettu väitöskirja koko maailmassa.

”Gradun kirjoittaminen saameksi sekä väitöskirjan tekeminen yhtä aikaa suomeksi ja saameksi ovat olleet isoja henkilökohtaisia saavutuksia ja suurtöitä”, Hirvonen kertoo.

Ennen Hirvosen väitöskirjaa saamen kielellä ei juuri ollut olemassa tieteellistä tekstiä. Väitöskirjaprosessi vaati paneutumista ja paljon työtä, sillä esimerkkejä ei ollut. Toisaalta työtä sai tehdä vapaasti oman näkemyksensä mukaan.

”Minun piti itse tehdä sanastoa omaa alaa varten ja miettiä, miten suomen- tai englanninkielisiä termejä käännetään saameksi.”

Hirvosen väitöstyön jälkeen moni muukin väitteli saameksi ja opiskelijat alkoivat kirjoittaa gradujaan enemmän saamen kielellä. Saamesta tuli tieteen kieli.

”Avasin portin muille ja näytin, että on mahdollista kirjoittaa tutkimusta saameksi. Ennen ajateltiin, että ei niin voi tehdä.”

Tutkimuksen tielle Hirvosen innosti hänen saamelaisen kirjallisuuden lehtorin pestinsä Norjan Koutokeinossa Saamelaisessa korkeakoulussa (Sámi allaskuvla). Kirjallisuuden professori Oulussa kannusti väitöstutkimuksen tekoon ja naisten aseman tarkastelemiseen. Hirvonen havahtui siihen, että naiset eivät juuri näkyneet saamelaisesta kirjallisuudesta käydyissä keskusteluissa.

”Minua alkoi kiinnostaa, milloin ensimmäiset saamelaisnaiset ovat alkaneet kirjoittaa, mitä naiset ovat kirjoittaneet ja mikä on naisten merkitys saamelaisyhteisössä ja kirjailijoina.”

Hirvosen väitöstutkimus on herättänyt kiinnostuksen saamelaista kirjallisuutta kohtaan myös saamelaisyhteisön ulkopuolella.

Saamen kielellä tutkimuksen tekeminen ei ole ollut itsestäänselvyys Hirvoselle. Hän kuuluu kielensä menettäneeseen saamelaisten sukupolveen, jonka lapsuudessa saamen kielen käyttämiseen ei yhteiskunnassa kannustettu. Hirvonen hankki kielitaidon vasta aikuisiällä palattuaan takaisin kotikuntaansa Utsjoelle Tampereella suoritettujen sosionomiopintojen jälkeen.

”Aloin opiskella saamea kansalaisopistossa ja myöhemmin kesäyliopistossa. Kielitaitoni pääsi testiin, kun aloin saamen kielen opettajan sijaiseksi peruskouluun ja lukioon”, Hirvonen sanoo.

Sijaisena vietetty vuosi herätti halun parantaa kielitaitoa entisestään, joten Hirvonen hakeutui Oulun yliopistoon opiskelemaan saamen kieltä ja kulttuuria sekä myöhemmin myös kirjallisuutta.

”Innostuin opiskelusta ihan tosissani. Saamen kielen opinnot Oulussa olivat todella hyvät ja sain vahvan teoreettisen pohjan saamen kielestä ja kulttuurista sekä kirjallisuuden puolelta”, Hirvonen sanoo.

Pienessä ja tiiviissä ryhmässä oli turvallista opiskella ja Oulun-vuosina Hirvonen solmi monia hyviä ystävyyssuhteita.

”Olen saanut kaiken tarvitsemani tuen opintoihin Oulun yliopistolta.”

Hirvonen on tehnyt uransa Saamelaisessa korkeakoulussa, jossa hän on toiminut lehtorina ja professorina saamen kielessä ja kirjallisuudessa. Saamenkielinen väitöstutkimus on avannut hänelle työmahdollisuuksia, joita ei yksikielisenä olisi tullut vastaan.

”Tein jotain sellaista, joka oli uutta. Täytyi siinä olla jotain kiinnostavaa muidenkin mielestä, kun minua on kutsuttu luennoimaan ja kirjoittamaan artikkeleita”, Hirvonen kertoo.

Viimeinen suuri saavutus Hirvosen uralla oli tohtorikoulutuksen aloittaminen Saamelaisessa korkeakoulussa, kun vuonna 2016 käynnistyi saamen kielen ja saamelaisen kirjallisuuden tohtorikoulutusohjelma. Hirvonen toimi ohjelman pääsuunnittelijana.

”Tohtorikoulutettavat suorittavat opintonsa ja kirjoittavat väitöskirjansa saameksi. Keväällä 2021 on näillä näkymin ensimmäinen väitöstilaisuus.”

Jo perustettaessa Saamelaista korkeakoulua sen tavoitteena on ollut saamelaisen yliopiston luominen. Hirvosen työ tohtorikoulutuksen aloittamiseksi on yksi askel tavoitteen suuntaan.

”Saamelaisessa koulutuspolitiikassa se on suuri saavutus Pohjoismaissa.”

Hirvonen on omalla esimerkillään näyttänyt, millaisia mahdollisuuksia koulutus avaa. Etenkin väitöskirjan julkaisemista seuranneena vuosikymmenenä Hirvonen on keskustellut monien nuorten saamelaisten kanssa, joita hänen työnsä on kannustanut jatkamaan tai aloittamaan opinnot.

Yhteiskunnan suhtautumisen takia vanhempiin saamelaissukupolviin oli iskostunut, ettei koulutuksella ja varsinkaan saamen kielellä ole merkitystä.

”Oma urani on ollut itsetunnon vahvistamista”, Hirvonen pohtii, ”jonkun täytyy olla ensimmäinen, että muut voivat seurata perässä.”

Kielitaidon hankkiminen on ollut Hirvoselle henkilökohtaisesti merkittävä asia. Lisäksi hän on esimerkillään näyttänyt, että on mahdollista ottaa kieli takaisin ja saada sitä kautta uudenlaisia mahdollisuuksia.

”Jos olisin tehnyt väitöskirjani suomeksi, en olisi saanut niitä tilaisuuksia työelämässä, joita olen saanut”, Hirvonen sanoo.

Innostuksella, sinnikkyydellä ja uskalluksella olla ensimmäinen pääsee pitkälle.

”Halusin näyttää, että täältä tullaan ja kaikki on mahdollista.”

Teksti: Terhi Suominen. Pääkuva: Juha Sarkkinen.

Opiskele saamen kieltä tai saamelaista kulttuuria kandidaattiohjelmassa tai maisteriohjelmassa.