BOCOD -Boosting Continuity and Digitalisation of Rural Region Businesses -hankkeessa tehty kysely suunnattiin mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Vastaajia oli 320 painottuen mikroyrityksiin. Vastaajat olivat pääosin yli 45-vuotiaita (yli puolet vastaajista yli 55-vuotiaita). Aineisto kuvaa yrityskenttää, jossa omistajanvaihdokset ovat lähivuosina keskeisiä yritysten jatkuvuuden ja alueellisen elinvoiman kannalta.
Omistajanvaihdos on monella vastaajalla ajankohtainen: 19 % vastaajista arvioi omistajanvaihdoksen olevan edessä seuraavan kahden vuoden aikana. 3–5 vuoden kuluttua omistajanvaihdos on edessä 26 % vastaajista. Akuutista tilanteesta huolimatta vain harvoilla yrittäjillä on tiedossa ostaja yritykselleen sekä suunnitelma omistajanvaihdoksen toteuttamiseksi. Kyselyyn vastanneista yhteensä 45 % omistajanvaihdos on ajankohtainen 5 vuoden sisällä, [MK1.1]joten voidaan olettaa, että kyselyn otsikko (Yritysten digivalmiuksien ja omistajanvaihdosvalmiuden kartoitus) oli kiinnostava ja vastaajiksi valikoitui erityisesti yrittäjiä, joille aihe on ajankohtainen.
Kahden vuoden sisällä:
Vaikka omistajanvaihdos on suunnitteilla lähivuosina, huomattava osa yrityksistä ei silti ole yrittäjän itsensäkään mielestä myyntikunnossa. Seuraavien kahden vuoden aikana omistajanvaihdokseen tähtäävistä yrittäjistä 60 % kokee yrityksensä olevansa siinä kunnossa, että se voidaan myydä. Vastaajista 40 % oli kuitenkin sitä mieltä, että yritys ei ole myyntikunnossa. Tilanne altistaa yritykset useille riskeille: ostajakiinnostus voi jäädä vähäiseksi, kauppahinta muodostua odotettua matalammaksi tai omistajanvaihdos viivästyä tai jopa kariutua.
Myyntikunnon puute saattaa viitata siihen, että yrityksen talouden rakenteet, toiminnan riippuvuus omistajasta tai prosessien dokumentointi eivät tue sujuvaa siirtymää uudelle omistajalle. Yrittäjiltä kysyttiin myös, miten he ymmärtävät yrityksensä myyntikunnon, ja vastaukset olivat monenkirjavia. Todellinen, yrityskaupan mahdollistava myyntikunto voikin poiketa yrittäjän näkemyksestä yrityksen myyntikunnosta. Toisaalta voi olla positiivistakin, että kaikki eivät koe yritystään myyntikuntoiseksi – vielä – ja monet aikovatkin tehdä toimenpiteitä myyntikunnon parantamiseksi.
Vastausten perusteella yrittäjät tarvitsevat eniten tukea omistajanvaihdokseen liittyvissä laki- ja veroasioissa sekä ostajan löytämisessä. 45 % vastaajista koki, että valmennuksesta ja mentoroinnista voisi olla hyötyä omistajanvaihdoksen toteuttamiseksi, mutta vain vähän yli viidesosa on hakenut minkäänlaista tukea omistajanvaihdoksen toteuttamiseen. Vastausten perusteella moni siis tunnistaa tarvitsevansa apua, mutta ei tiedä, mistä sitä pitäisi hakea tai ei ole jostain syystä tarttunut toimeen.
Alueelliset, matalan kynnyksen omistajanvaihdospalvelut ovat huonosti tunnettuja: esimerkiksi 38 % niistä yrittäjistä, joilla omistajanvaihdos on edessä kahden vuoden sisällä, ei tunne tukipalveluita lainkaan. Tämä osoittaa, että omistajanvaihdospalveluita pitää kehittää ja niiden näkyvyyttä lisätä, ja yrittäjien on päästävä helpommin tuen piiriin.
Omistajanvaihdosten ajankohtaisuus, suunnitelmien puute ja tukipalveluiden heikko tunnettuus muodostavat yhdessä suuren haasteen. Ratkaisuksi tarvitaan julkisten ja yksityisten toimijoiden aktiivisia toimenpiteitä sekä yhteistyötä. Samalla on tärkeää tunnistaa, että kaikkea vastuuta ei voida vierittää tukipalveluille, vaan yrittäjällä itsellään on keskeinen vastuu etsiä ja kartoittaa erilaisia ratkaisuja omistajanvaihdokseen liittyviin kysymyksiin.
Vaikuttavin omistajanvaihdoksen tuki kohdistuu yrittäjiin, joilla on riittävästi aikaa valmistautua tulevaan muutokseen. Valmennus ja sparraus ovat erityisen hyödyllisiä, kun omistajanvaihdos on tunnistettu mahdolliseksi, mutta toteutus ei ole vielä aivan käsillä. Tällöin yrittäjä voi kehittää yrityksen arvoa suunnitelmallisesti, kartoittaa jatkajavaihtoehtoja ja valmistautua luopumiseen myös henkisesti. Keskeistä on, että tuki ulottuu teknisten kysymysten lisäksi henkiseen valmistautumiseen ja päätöksenteon tukemiseen, jolloin omistajanvaihdos nivoutuu osaksi yrityksen strategista kehittämistä. Exit-suunnittelun voisi ottaa puheeksi yritysneuvonnassa jo silloin, kun asia ei vielä ole ajankohtainen.
Yrityksen lopettaminen on yhtä lailla yrittäjän harkittavissa oleva vaihtoehto, eikä siihen tulisi liittyä mitään kielteistä arvolatausta. Lopettamispäätös voi olla perusteltu esimerkiksi, jos jatkajaa ei löydy tai liiketoiminnan edellytykset heikkenevät. Myös yrityksen lopettamiseen on suositeltavaa varautua hyvissä ajoin, jotta mahdolliset velvoitteet, taloudelliset ja juridiset kysymykset sekä henkilöstöasiat voidaan hoitaa hallitusti. Ennakoiva valmistautuminen helpottaa prosessia ja mahdollistaa sen, että yrityksen toiminta voidaan päättää suunnitelmallisesti ja vastuullisesti.
Jos valmistautuminen viivästyy ja omistajanvaihdos tai yrityksen lopettaminen on jo ajankohtainen, vaihtoehdot supistuvat ja riskit kasvavat. Yrityksen arvoa ei ehditä kehittää, potentiaalinen ostajajoukko pienenee ja jatkuvuus voi vaarantua. Siksi tukipalveluiden ja neuvonnan tulisi kohdistua erityisesti niihin yrittäjiin, joilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen.
Akuuteissa omistajanvaihdoksissa tukea tarvitaan eniten, mutta sitä haetaan vähiten. Myös asiantuntijapalveluiden käyttö on puutteellista varsinkin mikroyritysten piirissä. Palveluiden tulee tunnistaa varhaiset signaalit ja ohjata yrittäjiä matalalla kynnyksellä jo ennen vaihdoksen lähestymistä. Ennakoiva tiedottaminen ja räätälöity valmennus esimerkiksi taloudellisten tunnuslukujen, toimialan kehityksen tai yrittäjän ikäprofiilin perusteella voisivat tukevat sekä yrityksen arvoa että alueen elinvoimaa ja mahdollistavat hallitun omistajanvaihdoksen.
On myös tunnistettu, että maksullisten asiantuntijapalveluiden käyttöön voi olla mikroyrityksille korkea kynnys ja usein liian kallista. Kuitenkin lähes jokaisella yrittäjällä on tilitoimisto, jonka kanssa ollaan säännöllisesti tekemisissä. Tilitoimistot voisivat ottaa omistajanvaihdoksen ja exit-suunnittelun puheeksi hyvissä ajoin. Näin yrittäjälle avautuu mahdollisuus miettiä tulevaisuutta ja valmistautua muutoksiin hallitusti, eikä omistajanvaihdos tule ajankohtaiseksi yllättäen. Tilitoimistojen rooli yrityksen arjen tukijana on merkittävä, ja niiden aktiivinen ote exit-suunnittelussa voisi madaltaa kynnystä hyödyntää myös muuta asiantuntija-apua sekä lisätä omistajanvaihdoksiin liittyvää suunnitelmallisuutta erityisesti mikroyrityksissä.
Kirjoittajat: Laura Veikkola, KM, projektitutkija ja Iikka Meriläinen, KTM, projektitutkija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Kuva: Oulun yliopisto
Kysely on toteutettu osana Northern Periphery and Arctic (NPA) -rahoitteista BOCOD -Boosting Continuity and Digitalisation of Rural Region Businesses -hanketta. Hankkeen koordinaattori on Munster Technological University (Irlanti) ja sen osatoteuttajat ovat Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti (Suomi), Business Joensuu (Suomi), Lapin Ammattikorkeakoulu (Suomi) sekä islantilaiset kehitysyhtiöt Westfjords Regional Development Office (Vestfjarðastofa) ja East Iceland Regional Development Office (Austurbrú ses.).
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.