Päivän puheenvuorot, keskustelut ja työpajatyöskentely avasivat näkökulmia siihen, miten tekoäly muuttaa luovia prosesseja – mutta ennen kaikkea siihen, miten ihmiset voivat säilyttää luovan johtajuuden muutoksen keskellä.
Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnan dekaani Satu Miettinen korosti, että tekoäly on nopeasti nousemassa keskeiseksi osaksi luovia työprosesseja, eikä sitä voi enää tarkastella ulkopuolisena ilmiönä. Sen nähdään avaavan uusia mahdollisuuksia ja tehostavan työtä, mutta samalla se haastaa osaamisvaatimuksia. Yliopisto vastaa muutokseen integroimalla tekoälyn opetukseen läpileikkaavana teemana ja varmistamalla tutkimusperustaisen opetuksen, jotta opiskelijat saavat ajantasaisen kuvan tekoälyn kehityksestä ja sen vaikutuksista työelämään. Tavoitteena on kouluttaa osaajia, jotka eivät vain käytä tekoälyä, vaan ymmärtävät sen mahdollisuudet ja rajoitteet.
Arctic Factoryn muotoilujohtaja ja Lapin luovan alan klusterin puheenjohtaja Julius Oförsagd nosti esiin kysymyksen, joka on monen mielessä: viekö tekoäly luovuuden markkinat? Hänen näkökulmansa oli realistinen mutta samalla kannustava. Vaikka tekoäly haastaa perinteiset liiketoimintamallit tuottamalla sisältöä nopeasti ja edullisesti, ratkaisu on sopeutuminen: luovien alojen arvo syntyy yhä enemmän ihmisten ymmärtämisestä, kyvystä rakentaa merkityksellisiä kokemuksia ja taidosta yhdistää luovuus kontekstiin. Oförsagd korosti myös, että tekoäly voi vapauttaa ajattelun kapasiteettia. Kun osa rutiininomaisesta työstä automatisoituu, ihmisille jää enemmän tilaa keskittyä siihen, missä he ovat parhaimmillaan: ajatteluun, kyseenalaistamiseen ja uuden luomiseen.
Lappsetin teollinen muotoilija Ville Kemppainen kuvasi tekoälyä ”moderniksi ja mahtavaksi työkaluksi”, joka voi oikein käytettynä tehostaa suunnittelutyötä jopa moninkertaisesti. Hänen mukaansa tekoäly toimii parhaimmillaan assistenttina ja sparraajana. Muotoiluprosessi voi muuttua dialogiseksi: ihminen aloittaa, tekoäly jatkaa, ja vuoropuhelu jatkuu iteratiivisesti kohti lopullista ratkaisua. Tällainen työskentelytapa voi tuottaa uusia, yllättäviä näkökulmia ja rikastuttaa ideointia. Kemppainen muistutti kuitenkin kriittisyydestä. Tekoäly tekee virheitä ja voi tuottaa virheellisiä johtopäätöksiä. Tekoäly voi inspiroida ja nopeuttaa, mutta lopullisen päätöksen vastuu säilyy ihmisellä.
Tampereen yliopiston tutkija Markus Sjöberg tarkasteli tekoälyn vaikutusta automaation näkökulmasta. Hän esitteli henkilökohtaisen projektinsa, jonka tuotoksena syntyi kokonaan tekoälyn kirjoittama romaani ”Tyhjä sivu”.
Sjöbergin mukaan tekoäly ei ainoastaan tue luovaa työtä, vaan voi myös korvata osia siitä. Osa automatisoitavista tehtävistä on luovan työn rutiineja, mutta osa koskettaa suoraan työn ydintä. Tämän seurauksena osa työtehtävistä voi kadota tai muuttua merkittävästi. Keskeinen viesti oli, että kaikkien luovan alan toimijoiden ei tarvitse käyttää tekoälyä – mutta heidän on ymmärrettävä sen vaikutus markkinaan. Esimerkiksi käsityöhön perustuvassa työssä voidaan korostaa autenttisuutta, ainutlaatuisuutta ja inhimillisyyttä erottavana tekijänä.
Taikaboxin tekninen johtaja, designer John Collingswood käsitteli puheenvuorossaan tekoälyä osana luovaa johtajuutta. Hän nosti esiin keskeisen paradoksin: vaikka tekoälyn odotettiin vapauttavan ihmisen luovuuden, se tuottaa nyt yhä enemmän itse luovaa sisältöä. Tämä kehitys herättää kysymyksiä tekijänoikeuksista, alkuperäisyydestä ja luovuuden käsitteistä. Kuka on teoksen tekijä? Voiko promptien kirjoittaminen olla luovaa työtä?
Collingswoodin mukaan taiteilijan rooli on kuitenkin edelleen selkeä: ihmisen tulee johtaa luovaa prosessia alusta loppuun. Tekoäly voi toimia osana tuotantoprosessia – kuten Warholin Factory – mutta ilman ihmisen visiota ja kontekstia se jää suuntaa vailla olevaksi työkaluksi.
Tapahtuman tulevaisuustyöpajaosuus toi keskustelun konkreettiselle tasolle. Osallistujat pohtivat, missä sijaitsee luovan alan toimijoiden tila tekoälyn aikakaudella.
Työskentely tapahtui monin eri tavoin: liikkeen, kuvien, tekstin ja keskustelun kautta. Esiin nousivat teemat, joita pidettiin erityisen tärkeinä myös tulevaisuudessa:
• ihmiskontaktit ja yhteisöllisyys
• kehollisuus ja intuitio
• tunteet ja kokemuksellisuus
• dialogi ja vuorovaikutus
Yhteinen näkemys oli, että vaikka tekoäly voi rikastuttaa luovia prosesseja, inhimillinen kokemus säilyy niiden ytimessä.
LuovAIn!-roadshow’n keskeiseksi teemaksi nousi kokeilemisen kulttuuri. Tekoälyn hyödyntämisessä ei ole yhtä oikeaa tapaa, vaan oppiminen tapahtuu tekemisen, kokeilun ja jakamisen kautta.
Samalla korostui yhteisöllisyyden merkitys. Keskustelut, näkökulmien vaihtaminen ja yhdessä oppiminen auttavat navigoimaan nopeasti muuttuvassa ympäristössä.
Tekoäly nähtiin paitsi työkaluna myös keskustelun avaajana – ilmiönä, joka pakottaa pohtimaan luovuuden, työn ja arvojen merkitystä uudelleen.
Seminaari keräsi yhteen kaiken kaikkiaan 57 osallistujaa, ja sitä seuranneeseen tulevaisuustyöpajaan osallistui 31 henkilöä. Tapahtuman palaute kuvasi hyvin päivän antia. Puhujia kiiteltiin monipuolisista ja mielenkiintoisista näkökulmista, ja moni osallistuja koki saaneensa uusia ideoita omaan työhönsä.
Vaikka osa sisällöstä oli ennestään tuttua, tärkeäksi koettiin mahdollisuus kuulla muiden ajatuksia ja keskustella tekoälystä yhdessä. Samalla toivottiin lisää keskustelua erityisesti eettisistä kysymyksistä, tekijänoikeuksista ja tietoturvasta.
Konkreettisina jatkotoimina osallistujat mainitsivat esimerkiksi uusien tekoälytyökalujen kokeilemisen sekä niiden hyödyntämisen tekstien, kuvien ja musiikin tuottamisessa.
Rovaniemen roadshow toteutettiin yhteistyössä Euroopan unionin rahoittamien Lappi-brändi 2.0 ja HackIT! -Esittävän taiteen digiosaamisen buustaus -hankkeiden kanssa. Tapahtuma jätti jälkeensä selkeän viestin: tekoäly muuttaa luovien alojen kenttää nopeasti, mutta ei vie ihmiseltä luovuuden ydintä.
Päinvastoin – inhimilliset kyvyt, kuten kriittinen ajattelu, empatia, mielikuvitus ja merkityksen rakentaminen, korostuvat entisestään. Tekoäly voi tehostaa, inspiroida ja laajentaa luovaa työtä, mutta sen suunta ja merkitys syntyvät yhä ihmisestä.
Tekoäly luovan ja kulttuurialan ekosysteemissä - LuovAIn! -hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanketta toteutetaan (2024-2026) Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen valtakunnallisella ESR+ rahoituksella, joka on osa Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmaa. Hankkeen toteuttajat ovat Turun yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja LAB Ammattikorkeakoulu.
Kirjoittaja: Eeva Leinonen, FM, projektipäällikkö, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Kuvat: Minna Kilpeläinen, FM, KM, viestintäasiantuntija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.