Nivalassa toukokuussa järjestetty kaksipäiväinen tapahtuma toi esiin, kuinka robottitulostus ja lisäävä valmistus ovat siirtymässä tutkimusympäristöistä kohti kaupallista tuotantoa. Oulun yliopiston Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) -tutkimusryhmän kehityspäällikkö Kari Mäntyjärven mukaan ala on nyt murrosvaiheessa.
”Kun 3DTY-hanke alkoi, Suomessa ei ollut suurten kappaleiden muovi- tai metallitulostuksen kaupallisia palveluntarjoajia. Nyt molempiin on syntynyt yrityksiä”, Mäntyjärvi kertoi.
FMT-päivien ohjelmassa käsiteltiin robottipohjaista valmistusta hyvin laajasti: mukana olivat niin metalli- ja muovitulostus, ohjelmointi, prosessien simulointi, materiaalitutkimus kuin automaatio ja tuotannon käytännön sovelluksetkin. Mäntyjärven mukaan erityisesti käytettävyys, hallittavuus ja ohjelmointi olivat keskeisiä teemoja.
Savonia-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija ja projektipäällikkö Antti Alosen mukaan ala on saavuttanut pisteen, jossa teknologia alkaa olla aidosti yritysten hyödynnettävissä.
”Laitteistot, ohjelmistot ja materiaalit ovat kehittyneet siihen vaiheeseen, että robottitulostus on jo todellinen tuotantomenetelmä. Tämä ei ole enää vain tutkijoiden puuhaa”, Alonen totesi.
Samalla hän muistutti, että robottitulostuksen yleistyminen ruokkii itse itseään: mitä enemmän tarjontaa syntyy, sitä enemmän löydetään uusia käyttökohteita. Osaajien kouluttaminen on ensiarvoisen tärkeää.
FMT-päivien vahvuus oli jälleen käytännönläheisyys. Tapahtumassa nähtiin runsaasti konkreettisia esimerkkejä siitä, miten robottipohjaista valmistusta voidaan hyödyntää eri toimialoilla ja kuinka kehitetään vaikkapa autonomisia työkoneita.
Esillä oli muun muassa WAAM-metallitulostusta, suurten kappaleiden robottitulostusta, suorakerrostusprosessien simulointia sekä erilaisia tuotannon automatisointiin liittyviä ratkaisuja. Esimerkiksi KATI-hankkeessa on tehty mm. sähköautoja ja akkujen kierrätysratkaisuja.
3DTY-hankkeessa puolestaan on kehitetty esimerkiksi pohjoisen lumilinnojen rakentamiseen käytettäviä muotteja, veneiden impellereitä, ajoneuvojen osien moottoriratkaisuja ja high end -kaiuttimiin liittyvää tekniikkaa.
Haapajärven KOME Oy:n suunnitteluinsinööri Dima Kangasoja kertoi yrityksen kehittämästä modulaarisesta valopalkkiratkaisusta, jossa kustannustehokkuus oli keskeinen kehitystyötä ohjannut tekijä. Kangasoja kiitteli yhteistyötä ELME Studion kanssa erityisesti sujuvuudesta ja matalasta kynnyksestä kokeilla uusia ratkaisuja.
”Saatiin nopeasti prosessi alkuun eikä yhteistyö hidastanut tuotekehitystä, vaan päinvastoin tuki sitä”, Kangasoja kuvasi.
Myös HT Laserin menetelmäkehitysinsinööri Jyri Peuru korosti pitkäjänteisen yhteistyön merkitystä. Yritys on tehnyt Oulun yliopiston kanssa yhteistyötä jo noin 20 vuoden ajan.
”Esimerkiksi yhteistyössä syntynyt laserhitsattu kennolevy on edelleen myyvä tuote HT Laserilla. FMT-päiviltä sai jälleen paljon uutta tietoa ja uusia ajatuksia siitä, miten niitä voisi hyödyntää jatkossa”, Peuru sanoi.
Yksi tapahtuman vahvimmista viesteistä liittyi yhteistyöhön. Mukana oli laaja joukko toimijoita: yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ammattiopistoja sekä yrityksiä eri puolilta Suomea.
Eri tasoisten oppilaitosten yhteistyö nähtiin tärkeänä erityisesti siksi, että uuden teknologian käyttöönotto vaatii tulevaisuudessa monen tasoista osaamista – niin tutkimusta, soveltamista kuin käytännön tuotanto-osaamistakin. 3DTY-hankkeessa osaamista kootaan mm. erilaisiin oppaisiin.
Mäntyjärven mukaan juuri verkostot ovat olleet 3DTY-hankkeen suurimpia onnistumisia.
”Enää ei tarvitse rakentaa yhteistyötä – nyt voidaan hyödyntää sitä hyvää yhteistyötä, joka vuosien aikana on syntynyt”, hän totesi.
Myös REDUn projektipäällikkö Maxim Narbrough näkee hankkeen tärkeimpänä tuloksena vahvan yhteistyöverkoston syntymisen.
”Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välinen synergia on ollut todella vahvaa. Hienointa ovat ehkä ne sivuvaikutukset, joita hankkeen aikana on syntynyt, sellaiset yhteistyöt ja ideat, joita ei osattu ennakkoon edes suunnitella”, Narbrough sanoi.
Mäntyjärven mukaan yliopistoissa tehtävä tutkimus, ammattikorkeakouluissa ja ammattiopistoissa tehtävä testaus ja soveltaminen vievät prosesseja sujuvasti Proof of concept -tason ratkaisusta prototyyppeihin ja kaupalliseen lopputuotteeseen.
Vaikka robottipohjainen lisäävä valmistus oli tapahtuman pääteema, katse suuntautui jo tulevaisuuteen, esimerkiksi tekoälyn hyödyntämiseen tuotannossa.
Mäntyjärvi kertoi tapahtumassa uudesta käynnistyvästä PaJarvis-hankkeesta, jossa tarkastellaan tekoälyn mahdollisuuksia valmistavassa teollisuudessa.
”Tarkoituksena on osoittaa, miten tekoälyä voidaan hyödyntää järkevästi ja tehokkaasti tuotannollisissa yrityksissä”, hän kertoi.
Mäntyjärven mukaan jatkossa saadaan nostettua ja levitettyä turvallisuuteen, huoltovarmuuteen, paikalliseen valmistukseen liittyvää osaamista.
Antti Alosen mukaan seuraavat kehitysaskeleet liittyvät erityisesti automaatioon, sensorointiin ja prosessien hallintaan. Hän toivoo, että käsityövaiheesta päästään pois ja saadaan varmuutta prosessiin sensoroinnin kautta. Myös kaupallistaminen ja yritysten investointimahdollisuudet vaativat huomiota.
”Nyt on osoitettu, että teknologia toimii. Seuraavaksi pitää ratkaista, miten siitä tehdään kaupallisesti kannattavaa ja tehokasta tuotantoa. Nyt jännityksellä seurataan ensimmäisten yritysten menestystä”, Alonen sanoi.
FMT-päivät 2026 osoittivat, että suomalainen robottipohjainen lisäävä valmistus on siirtymässä uuteen vaiheeseen. Ala ei enää etsi paikkaansa, vaan rakentaa aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia, palveluita ja osaamista.
Samalla tapahtuma muistutti siitä, että teknologinen kehitys syntyy harvoin yksin. Se rakentuu verkostoista, yhteisistä kokeiluista ja rohkeudesta yhdistää tutkimus ja käytäntö.
Kirjoittaja ja kuva: Minna Kilpeläinen, FM, KM, viestintäasiantuntija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.