Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja ja Kerttu Saalasti säätiön asiamies, professori Matti Muhos muistutti avauspuheenvuorossaan, että geopolitiikka, teknologinen murros ja kestävyysvaatimukset muovaavat nyt sekä yhteiskuntia että taloutta. Muutokseen vastaaminen edellyttää uutta tietoa ja rohkeita avauksia sekä tutkimuksen, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteistyötä. Pohjois-Suomen vahva teollinen osaaminen, yrityskenttä, kriittiset luonnonvarat ja energiamahdollisuudet ovat samalla koko Suomen kilpailukyvyn kannalta merkittäviä voimavaroja.
Oulun yliopiston yhteiskuntasuhteiden vararehtori Petteri Alahuhta nosti puheenvuorossaan esiin kolme näkökulmaa: turvallisuuden, teknologian ja yrittäjyyden. Huoltovarmuus ei hänen mukaansa synny vain varastoista vaan myös osaamisesta ja kyvystä viedä uusi teknologia käytäntöön. Teknologian nopea kehitys haastaa samanaikaisesti sekä tutkimusta että teollisuutta, mikä tarjoaa mahdollisuuden kehittää ratkaisuja yhdessä. Yliopistot tuovat yhteistyöhön ymmärrystä teknologian kehityksestä ja teollisuus tietoa konkreettisista soveltamistarpeista.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto tarkasteli Suomen teollisuuden tulevaisuutta Oulun ja Pohjois-Suomen kehityksen kautta. Oulun yliopiston perustaminen ja alueen teknologiateollisuuden kasvu osoittavat hänen mukaansa, mitä pitkäjänteisillä päätöksillä, osaamisella sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyöllä voidaan saada aikaan. Puiston puheenvuoron keskeinen viesti kiteytyi uudistumiskykyyn: menestys ei synny muutosten välttämisestä vaan kyvystä uudistua niiden mukana.
Puisto nosti Suomen tulevaisuuden kannalta esiin kehittyneiden valmistusteknologioiden käyttöönoton, teollisuuden uudistumisen puhtaan energian ja korkean jalostusarvon varaan sekä kriisejä kestävän kasvun. Tekoäly, robotiikka, digitaaliset kaksoset ja lisäävä valmistus muuttavat valmistavaa teollisuutta, mutta teknologioiden vaikutukset ratkaistaan lopulta käytännön tuotannossa. Puiston mukaan kiinnostus teollisiin investointeihin ei yksin riitä, vaan investointiaikeet on saatava muuttumaan päätöksiksi ja edelleen tuotannoksi. Rahan lisäksi investoinnit edellyttävät sujuvaa luvitusta, riittävää verkkokapasiteettia ja osaavia tekijöitä.
Huoltovarmuuden näkökulmasta Puisto korosti kykyä ylläpitää kriittisiä toimintoja ja käynnistää tarvittavaa tuotantoa nopeasti. Kehittyneet valmistusteknologiat ja hajautettu tuotanto tukevat tätä mahdollistamalla esimerkiksi kriittisten osien valmistamisen lähellä käyttöpaikkaa myös häiriötilanteissa.
Patrian tutkimusinsinööri Eetu Kivirasi tarkasteli lisäävän valmistuksen mahdollisuuksia erityisesti puolustusteollisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. 3D-tulostus mahdollistaa osien valmistamisen ilman perinteisiä pitkiä toimitusketjuja ja suuria varastoja. Tarvittavien osien valmistusta voidaan digitalisoida ja niiden valmistuskyky varmistaa etukäteen, jolloin niitä voidaan tarvittaessa valmistaa lähellä käyttökohdetta.
Kivirasi korosti, että teknologia yksin ei ratkaise huoltovarmuutta. Tarvitaan toimiva teollinen kokonaisuus, osaamista ja yhteistyötä. Kun valmistusketju on testattu ja toimivaksi todettu, siitä voi syntyä myös skaalattavaa liiketoimintaa ja vientiä.
Kerttu Saalasti Instituutin Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) -tutkimusryhmän apulaisprofessori Antti Järvenpää ja TRIDIAMin teknologiajohtaja Santeri Varis konkretisoivat tutkijan ja elinkeinoelämän vuoropuhelussa tutkimuksen ja yritystoiminnan yhteistyötä.
Metallien lisäävä valmistus voi säästää materiaalia ja mahdollistaa rakenteita, joita perinteisillä menetelmillä on vaikea tai mahdoton toteuttaa. Uuden teknologian käyttöönottoon ei kuitenkaan kannata lähteä teknologia edellä, vaan taustalla pitäisi olla todellinen liiketoiminnallinen ongelma, johon uudella menetelmällä etsitään ratkaisua.
Tutkimuksen tehtävänä on vähentää yrityksen riskiä uuden teknologian käyttöönotossa. Kerttu Saalasti Instituutissa on esimerkiksi tuotettu laajaa tutkimustietoa 3D-tulostettujen metallien mekaanisista ominaisuuksista. Variksen mukaan tutkimushankkeet tarjoavat yrityksille kustannustehokkaan mahdollisuuden tehdä ensimmäisiä kokeiluja ja päästä käsiksi tietoon, jonka hankkiminen yksin voisi olla kallista.
Keskustelussa nousi esiin myös osaamisen tarve. Suomessa on vahvaa teräs-, metalli-, hitsaus- ja robotiikkaosaamista, mutta lisäävän valmistuksen koulutusta tarvitaan nykyistä enemmän.
Apulaisprofessori Antti Järvenpää ja projektipäällikkö Terho Iso-Junno Kerttu Saalasti Instituutista alustivat paneelikeskustelua esittelemällä FMT-tutkimusryhmän tutkimusta ja yritysyhteistyötä.
Järvenpää tarkasteli omassa osuudessaan tulevaisuuden tuotantoteknologioiden mahdollisuuksia laajemmin. Lisäävä valmistus mahdollistaa esimerkiksi kevyitä ja materiaalia säästäviä hilarakenteita sekä yksilöllisiä ratkaisuja aina teollisuuden komponenteista lääketieteellisiin sovelluksiin. Uudet valmistustavat haastavat samalla suunnittelua: olennaista ei ole vain valmistaa vanhaa tuotetta uudella menetelmällä, vaan hyödyntää teknologian mahdollistamia kokonaan uudenlaisia rakenteita.
Iso-Junno esitteli konkreettisia esimerkkejä tutkimus- ja yritysyhteistyöstä. FMT:n hankkeissa on muun muassa kehitetty laserhitsattua ralliauton runkoa, rakennettu sähköauton prototyyppiä ja sähköistetty kaapelinkelausvaunua. Työkoneiden sähköistyminen on vahvistuva trendi, joka voi parantaa energiatehokkuuden lisäksi käyttömukavuutta. Se vastaa myös työmaiden muuttuviin päästövaatimuksiin, sillä esimerkiksi joillakin työmailla polttomoottorien käyttöä rajoitetaan.
Seminaarin paneelissa kysyttiin, miten Suomi voi voittaa teollisen murroksen muuttuvassa maailmassa – teknologialla, verkostoilla vai resilienssillä. Keskusteluun osallistuivat HANZA AB:n liiketoimintajohtaja Juhani Niiranen, Patrian tutkimusinsinööri Eetu Kivirasi ja Business Finlandin rahoitusasiantuntija Niina Merilaita ja Antti Järvenpää.
Suomen vahvuuksiksi tunnistettiin muun muassa metalli- ja erikoisteräsosaaminen, työmoraali sekä yritysten ja tutkimustoimijoiden kyky tehdä yhteistyötä. Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla yritysten välinen yhteisöllisyys voi muodostua kilpailueduksi. Joissakin uusissa teknologioissa, kuten 3D-tulostuksessa, Suomi on kuitenkin jäänyt muuta Eurooppaa jälkeen.
Yhdeksi keskeiseksi haasteeksi nousi osaajapula. Teollisuus tarvitsee uuden teknologian hallitsevia ammattilaisia, mutta samalla vahvaa käytännön osaamista. Koulutuksessa tulisi panelistien mukaan huolehtia siitä, että opiskelijoilla on riittävästi mahdollisuuksia käytännön harjoitteluun. Teknologinen murros korostaa jatkuvaa oppimista, ja työuran aikana voi olla tarpeen kouluttautua uudelleen useita kertoja. Osaamista voidaan päivittää iästä riippumatta, jos halua uuden oppimiseen löytyy.
Paneelissa keskusteltiin myös pienten ja aloittavien yritysten mahdollisuuksista saada rahoitusta uuden teknologian kokeilemiseen. Merilaita muistutti Business Finlandin rahoituksen olevan kilpailtua ja lainsäädännön, strategian ja rahoituskriteerien ohjaamaa. Pienille yrityksille mahdollisuuksia voivat tarjota suurten yritysten ympärille rakentuvat ekosysteemit sekä yhteiset tutkimus- ja kehittämishankkeet.
Paneelissa nähtiin uudet teknologiat ennen kaikkea mahdollisuutena myös työllisyydelle. Automaatio ja 3D-tulostus muuttavat työnkuvia, mutta kilpailukykyinen ja kasvava yritys myös turvaa ja synnyttää työpaikkoja.
Myös hajautettu valmistus voi avata uusia mahdollisuuksia eri puolille Suomea. 3D-tulostuksen valmistusketjuun kuuluu itse tulostamisen lisäksi muun muassa suunnittelua, jälkikäsittelyä, mittaamista ja koneistusta, eikä kaikkien toimintojen tarvitse sijaita samassa paikassa. Kivirasi nosti esiin myös mobiilit valmistusketjut, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi huoltovarmuuden tarpeisiin.
Paneelin viesti kiteytyi rohkeuteen kokeilla uutta. Yritysten ei tarvitse ottaa uuden teknologian käyttöönoton riskiä yksin, vaan tutkimusorganisaatiot, yritykset, rahoittajat ja erilaiset ekosysteemit voivat jakaa riskiä ja osaamista.
Seminaarissa jaettiin myös vuoden 2026 Kerttu Saalasti -palkinto, jonka sai Finnveran mikroyrityslainan kehittämisestä vastannut työryhmä Timo Liuksila, Elisa Sipponen ja Anne Laaksonen. Palkinto myönnetään vuosittain merkittävästä mikroyrittäjyyttä tai yrittävää kulttuuria edistävästä tutkimuksen, koulutuksen tai yhteiskunnallisen vaikuttamisen saavutuksesta.
Uusi rahoitusinstrumentti on konkreettisesti mahdollistanut mikroyritysten kasvun, työllistämisen ja uusiutumisen sellaisessa tilanteessa, jossa muut rahoituskanavat eivät ole toimineet. Palkittujen mukaan rahoituksen vaikutukset näkyvät liikevaihdossa, investoinneissa ja työpaikoissa, mutta ennen kaikkea siinä, että yrittäjät uskaltavat ottaa seuraavan askeleen. Jokainen suuri yritys on joskus alkanut pienestä.
Palkitut korostivat, että pienessä yrityksessä suhteellisen pienikin investointi voi merkitä huomattavaa kasvua. Yksinyrittäjälle ensimmäisen työntekijän palkkaaminen tarkoittaa yrityksen henkilöstön kaksinkertaistumista.
Oulaisten kaupunginjohtaja Päivi Keisanen muistutti päätössanoissaan teknologiateollisuuden olevan keskeinen Suomen talouskasvun veturi. Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa metalli- ja konepajateollisuudella on erityisen vahva asema, ja alue muodostaa merkittävän ohutlevyteollisuuden keskittymän.
Alueella on myös huomattava puhtaan siirtymän investointipotentiaali. Tuulivoiman lisäksi suunnitteilla on muun muassa biokaasu- ja vetylaitoksia, datakeskuksia ja akkuvarastoja. Keisanen kuvasi aluetta teollistuneeksi maaseuduksi, jossa kotimainen tuotantokyky, teknologinen osaaminen ja uusiutuva energia yhdistyvät. Keisanen muistutti myös kuntakentän tuomasta lisäarvosta teollisen ja tuotannollisen liiketoiminnan edistämisessä. Alueella tutkimus, yritykset ja julkinen sektori rakentavat yhdessä tämän hetken ja tulevaisuuden kilpailukykyä.
Seminaarin jälkeen paikalle tulleet jäivät Väinölänrannan tapahtumapuistoon kahvittelemaan ja verkostoitumaan DJ Junnan Juha Seppäsen tarjoileman musiikin säestyksellä.
Seminaarin sisällöstä vastasi Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) -tutkimusryhmä. Tapahtuman järjestivät Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Kerttu Saalasti säätiö, Oulaisten kaupunki ja Oulun yliopistoseura.
Kerttu Saalasti -seminaari oli osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026.
Seminaari on nähtävissä tallenteena Oulun yliopiston YouTube-kanavalla.
Kirjoittaja: Minna Kilpeläinen, FM, KM, viestintäasiantuntija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti. Teksti on tehty tekoälyä hyödyntäen.
Kuva: Juha Seppänen
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.