ICREH -Ilmastonmuutoksen vaikutukset hengitysterveydelle neljän vuosikymmenen aikana

Astman ja allergisten sairauksien esiintyvyys kasvaa Euroopassa ja länsimaissa. Lisäksi hengityselinsairaudet aiheuttavat merkittävän taakan yhteiskunnalle, johtaen noin miljoonaan kuolemaan vuosittain. Kaupungistumisen lisääntyminen ja ilmastonmuutokseen liittyvät altisteet – kuten ilmansaasteet, lämpötilan vaihtelut, maankäytön muutokset ja viheralueiden väheneminen – ovat keskeisiä tekijöitä, jotka liittyvät allergisten sairauksien ja astman lisääntymiseen.

Useimmat aiemmat tutkimukset ovat arvioineet ympäristön vaikutuksia vain tiettynä ajankohtana, eivätkä ole huomioineet elinikäistä kumulatiivista altistusta tai altisteiden yhteyksiä elämänkaaren aikana. Tämä on antanut vain rajallista tietoa allergisten sairauksien ja astman kehittymisestä elämän aikana.

Tämän hankkeen tavoitteena on arvioida lyhyen ja pitkän aikavälin ilmastonmuutokseen liittyvien altisteiden sekä luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vaikutuksia allergisiin sairauksiin ja astmaan, sekä tunnistaa kriittiset altistusjaksot; tutkia maankäytön mahdollisuuksia vähentää ilmansaasteiden ja lämpötilan vaikutuksia allergisten sairauksien ja astman riskiin; sekä selvittää, vaikuttaako liikkuvuus allergian ja astman etenemiseen ja kehittymiseen.

Hanke hyödyntää yksityiskohtaisia kliinisiä ja ympäristötietoja, joita on kerätty pitkittäisesti kolmesta suomalaisesta väestöpohjaisesta kohortista: ECS (Espoon kohorttitutkimus, Espoo Cohort Study, n=2568), FEAS (Ympäristö ja astma -tutkimus, Finnish Environment and Asthma Study, n=1453) ja NoFAS (Astman omahoidon kartoitus -tutkimus, Northern Finland Asthma Study, n=1995). Ilmastonmuutoksen ja ikääntyvän väestön taustalla toteutamme seurantakyselyn ECS-, FEAS- ja NoFAS-kohorteille.