ICREH - Ilmastonmuutoksen vaikutukset hengitysterveydelle neljän vuosikymmenen aikana
ICREH
Projektin tiedot
Projektin kesto
-
Rahoittaja
Muu kotimainen
Projektin rahoittaja
Rahoituksen määrä
60 000 EUR
Projektin koordinaattori
Oulun yliopisto
Yksikkö ja tiedekunta
Yhteystiedot
Projektin vetäjä
- Akatemiatutkija
Projektin kuvaus
Astman ja allergisten sairauksien esiintyvyys kasvaa Euroopassa ja länsimaissa. Lisäksi hengityselinsairaudet aiheuttavat merkittävän taakan yhteiskunnalle, johtaen noin miljoonaan kuolemaan vuosittain. Kaupungistumisen lisääntyminen ja ilmastonmuutokseen liittyvät altisteet – kuten ilmansaasteet, lämpötilan vaihtelut, maankäytön muutokset ja viheralueiden väheneminen – ovat keskeisiä tekijöitä, jotka liittyvät allergisten sairauksien ja astman lisääntymiseen.
Useimmat aiemmat tutkimukset ovat arvioineet ympäristön vaikutuksia vain tiettynä ajankohtana, eivätkä ole huomioineet elinikäistä kumulatiivista altistusta tai altisteiden yhteyksiä elämänkaaren aikana. Tämä on antanut vain rajallista tietoa allergisten sairauksien ja astman kehittymisestä elämän aikana.
Tämän hankkeen tavoitteena on arvioida lyhyen ja pitkän aikavälin ilmastonmuutokseen liittyvien altisteiden sekä luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vaikutuksia allergisiin sairauksiin ja astmaan, sekä tunnistaa kriittiset altistusjaksot; tutkia maankäytön mahdollisuuksia vähentää ilmansaasteiden ja lämpötilan vaikutuksia allergisten sairauksien ja astman riskiin; sekä selvittää, vaikuttaako liikkuvuus allergian ja astman etenemiseen ja kehittymiseen.
Hanke hyödyntää yksityiskohtaisia kliinisiä ja ympäristötietoja, joita on kerätty pitkittäisesti kolmesta suomalaisesta väestöpohjaisesta kohortista: ECS (Espoon kohorttitutkimus, Espoo Cohort Study, n=2568), FEAS (Ympäristö ja astma -tutkimus, Finnish Environment and Asthma Study, n=1453) ja NoFAS (Astman omahoidon kartoitus -tutkimus, Northern Finland Asthma Study, n=1995). Ilmastonmuutoksen ja ikääntyvän väestön taustalla toteutamme seurantakyselyn ECS-, FEAS- ja NoFAS-kohorteille.
Projektin toimenpiteet
Seurantakysely
ICREH-hankkeessa toteutetaan seurantakysely Espoon kohorttitutkimuksen (ECS, 40 vuoden seuranta), Ympäristö ja astma -tutkimuksen (FEAS, 26–28 vuoden seuranta) sekä Astman omahoidon kartoitus -tutkimuksen (NoFAS, 13 vuoden seuranta) osallistujille. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten ilmastonmuutokseen liittyvät ympäristöaltisteet, kuten ilmansaasteet, lämpötilan muutokset, maankäytön muutokset ja viheralueiden väheneminen vaikuttavat hengityssairauksien, kuten astman ja allergioiden, puhkeamiseen ja etenemiseen. Tutkimussuunnitelma on hyväksytty Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eettisessä toimikunnassa. Tutkimuksen kaikissa vaiheissa noudatetaan Helsingin julistuksessa esitettyjä ihmiseen kohdistuvan lääketieteellisen tutkimuksen eettisiä periaatteita. Suostumuslomake lähetetään kaikille aiemmin kolmeen suomalaiseen väestöpohjaiseen prospektiiviseen kohorttitutkimukseen osallistuneille henkilöille. Seurantakyselyyn otetaan mukaan ne henkilöt, jotka antavat kirjallisen tietoon perustuvan suostumuksensa (allekirjoitettu suostumuslomake).
Tutkimusjoukko
Tutkimuksessa hyödynnetään kolmea suomalaista väestöpohjaista kohorttia:
1) Espoon kohorttitutkimus (ECS)
Espoon kohorttitutkimukseen osallistui 2568 lasta, jotka syntyivät vuosina 1984–1990 ja asuivat vuonna 1990 Espoossa. Osallistujia on seurattu säännöllisesti syntymästä lähtien (1991–2011). Satunnaisotos vuonna 1991 Espoossa asuneista lapsista poimittiin Tilastokeskuksen rekisteristä. Lähtötiedot kerättiin vuonna 1991, ja seurantatutkimukset toteutettiin vuosina 1997 ja 2010–2011.
2) Ympäristö ja astma- tutkimus (FEAS)
Ympäristö ja astma- tutkimus on väestöpohjainen tapaus-verrokkitutkimus aikuisiällä alkaneesta astmasta. Tutkimus toteutettiin vuosina 1997–2000, ja siihen osallistui 521 astmatapausta sekä 932 verrokkia. Tutkimusväestö koostui 21–63-vuotiaista aikuisista, jotka asuivat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella.
3) Astman omahoidon kartoitus- tutkimus (NoFAS)
Astman omahoidon kartoitus- tutkimus on väestöpohjainen poikkileikkaustutkimus, johon osallistui 1995 aikuista (osallistumisprosentti 40 %). Osallistujat olivat 17–73-vuotiaita henkilöitä, jotka saivat Kelan korvausta astmalääkityksestä ja asuivat Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella vuonna 2012.
Tietoa osallistujille
Osallistumalla ICREH-hankkeeseen osallistujat tuottavat arvokasta tietoa, jonka avulla voidaan ymmärtää paremmin, miten eri elämänvaiheissa tapahtuva ympäristöaltistuminen vaikuttaa allergisten sairauksien ja astman kehittymiseen ja etenemiseen.
Terveystietojen arviointi
Terveystietoja kerätään kyselylomakkeiden ja terveysrekisterien avulla. Kysely sisältää seuraavat osa-alueet: (1) taustatiedot (esim. koulutus ja ammatti), (2) terveystiedot (esim. astma, allergiat, hengitystieinfektiot, oireet ja lääkitys), (3) terveyteen liittyvä elämänlaatu, (4) elintavat (esim. ravitsemus ja liikunta) (5) kodin ja työpaikan altisteet; ja (6) ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja luonnonympäristöille altistuminen.
Ympäristöaltistumisen arviointi
Hankkeessa hyödynnetään useita tietolähteitä ympäristöaltistumisen kattavaan arviointiin. Ilmastonmuutokseen liittyvien altisteiden vaikutuksia tutkitaan tarkastelemalla ilmansaasteita, siitepölyä, lämpötilaa sekä maankäytön muutoksia eri elämänvaiheissa.
Kyselyaineisto, terveysrekisteriaineisto sekä ympäristöaltistuksia koskeva aineisto yhdistetään, jotta voidaan arvioida ilmastonmuutokseen liittyvien altisteiden (ilmansaasteet, lämpötilan muutokset ja siitepölypitoisuudet) sekä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vaikutuksia hengityselinsairauksien (astma ja allergiat) puhkeamisen ja etenemisen riskiin. Seurantatutkimuksessa kerätty aineisto yhdistetään lisäksi aiemmissa tutkimuksissa kerättyyn aineistoon.
Osallistujien oikeudet ja eettiset näkökohdat
Tutkimus toteutetaan Helsingin julistuksen eettisten periaatteiden mukaisesti. Tutkimussuunnitelma on hyväksytty Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eettisessä toimikunnassa. Tähän seurantatutkimukseen osallistuvat aikuiset, jotka ovat osallistuneet aikaisempiin tutkimuksiin. Osallistuminen tutkimukseen on vapaaehtoista, ja osallistujat voivat keskeyttää osallistumisensa milloin tahansa ilman perusteluja. Mahdollinen tutkimuksen keskeyttäminen ei vaikuta osallistujien oikeuksiin tai asemaan. Osallistujilla on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä ja saada niihin ymmärrettävät vastaukset ennen päätöksentekoa. Osallistujille annetaan tietoa heidän henkilötietosuojaansa liittyvistä oikeuksista sekä tutkimukseen osallistumiseen mahdollisesti liittyvistä riskeistä, haitoista ja hyödyistä. Kaiken hankkeessa tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn on oltava sovellettavan lainsäädännön mukaista. Henkilötietojen käsittely toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön sekä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR, EU 2016/679) mukaisesti. Nykyisen tiedon perusteella tutkimukseen osallistumisen ei odoteta aiheuttavan haittaa osallistujien terveydelle tai hyvinvoinnille. Tutkimuksen päätyttyä osallistujille toimitetaan sähköisesti tai postitse yleisiä ympäristöaltistuksiin liittyviä suosituksia sisältävä tiedote. Tämä tutkimushanke ja siihen kuuluva seurantatutkimus ovat keskeisiä, jotta voidaan parantaa ymmärrystä siitä, (1) miten sääolosuhteiden muutokset, ilmansaasteiden pitoisuudet, sään ääri-ilmiöt ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen voivat vaikuttaa astmaan ja allergioihin sekä tukea niihin liittyvien sopeutumis- ja ehkäisytoimien kehittämistä, ja (2) miten elinaikainen tai tiettyihin elämänvaiheisiin ajoittuva kumulatiivinen altistuminen vaikuttaa allergisten sairauksien ja astman kehittymiseen elämän aikana sekä tukee tehokkaampien ehkäisy-, hoito- ja kansanterveyspoliittisten toimien suunnittelua.
Ajankohtaista
Eettisen toimikunnan hyväksyntä: Kaikki tutkimukseen liittyvät asiakirjat, mukaan lukien tutkimussuunnitelma, suostumuslomake, tutkittavalle annettava tiedote, kyselylomake, tutkimuksen eettisyyttä koskeva selvitys sekä selvitys suostumuksen saamiseksi noudatettavasta menettelystä, samoin kuin hanketta ja tutkimusryhmää koskevat tiedot, toimitettiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eettiselle toimikunnalle vuoden 2025 lopussa. Eettinen toimikunta hyväksyi tutkimussuunnitelman tammikuussa 2026.
Ilmastonmuutosta ja luonnonympäristöille altistumista koskevien kyselylomakkeiden validointi: Nature Exposure Scale-II (NES-II) ja ClimateMind50+-mittareiden englanninkieliset versiot käännettiin suomeksi ja validoitiin käytettäväksi suomalaisessa aikuisväestössä. Validointiprosessi toteutettiin kahdessa vaiheessa talven ja kevään 2026 aikana. Ensimmäiseen validointivaiheeseen osallistui yhteensä 283 suomenkielistä Oulun yliopiston opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä. Osallistujat rekrytoitiin sähköpostikutsun ja yliopiston intranetissä julkaistun ilmoituksen avulla. Rekrytointiin saatiin Oulun yliopiston lupa. Kyselyt toteutettiin REDCap-ohjelmalla, jota ylläpitää Oulun yliopisto. Nature Exposure Scale-II-mittarin suomenkielinen versio (NES-II-FI) sekä ClimateMind50+-kyselyn suomenkielinen versio (ClimateMind50+FI) osoittivat hyvää sisäistä konsistenssia ja rakennevaliditeettia. NES-II-FI osoittautui validiksi ja luotettavaksi mittariksi arvioitaessa suomalaisten aikuisten altistumista luonnonympäristöille päivittäisissä elinympäristöissä ja sen ulkopuolella, sekä liikkuessa. Vastaavasti ClimateMind50+-FI osoittautui validiksi ja luotettavaksi mittariksi arvioitaessa suomalaisten aikuisten ilmastonmuutokseen liittyvää tietämystä, huolta, varautumista, sopeutumista ja osallistumista. Kysely soveltuu käytettäväksi sekä 50 vuotta täyttäneillä henkilöillä, että nuoremmilla aikuisilla.