Pikkukeskosen terveys aikuisiässä

Pikku-K

Pikku-K on tutkittavien iän suhteen vanhimpia pikkukeskosten seurantatutkimuksia maailmassa. Tutkimukseen on kutsuttu Helsingin Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osastolla vuosina 1978–1985 hoidettuja lapsia, jotka painoivat syntyessään alle 1500 grammaa. Lisäksi mukana on täysiaikaisena syntyneitä verrokkitutkittavia.
Keskonen tehohoidossa

Projektin tiedot

Projektin kesto

01.03.2004 - jatkuva projekti

Projektin rahoittaja

Euroopan komissio
Suomen Akatemia
Sigrid Juséliuksen säätiö
Emil Aaltosen säätiö
Lastentautien tutkimussäätiö
Juho Vainion säätiö
Diabetestutkimussäätiö
Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Yrjö Jahnssonin säätiö
Jalmari ja Rauha Ahokkaan säätiö
Hengityssairauksien tutkimussäätiö
Novo Nordiskin säätiö
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö
Alli Paasikiven säätiö
Wiipurilaisen osakunnan stipendirahastot
Silmäsäätiö
Silmä- ja kudospankkisäätiö

Projektin koordinaattori

Oulun yliopisto

Yhteystiedot

Projektin vetäjä

Yhteyshenkilö

Projektin kuvaus

Maailmassa syntyy vuodessa noin 15 miljoonaa lasta ennenaikaisesti eli keskosena. Suomessa heitä syntyy noin 2500, vajaa 6 % kaikista vastasyntyneistä. Hyvin pienipainoisina (alle 1500 g) keskosina eli pikkukeskosina syntyy hieman alle 1 % vastasyntyneistä.

Pikkukeskosten ennuste on parantunut erityisesti korkean tulotason maissa siten, että 1960-luvulla heistä selvisi elossa noin 40 % ja nykyään noin 90 %. Merkittävä osa ennusteen parantumisessa on ollut keskosen tehohoidon määrätietoisessa kehittämisessä. Esimerkiksi Suomessa voidaan arvioida olevan elossa yli 15 000 aikuisikään ehtinyttä ”entistä pikkukeskosta”, jotka ovat syntyneet vastasyntyneen tehohoidon aikakaudella. Ensimmäiset nykyaikaisen tehohoidon kokeneet pikkukeskossukupolvet ovat vasta nyt tulossa keski-ikään.

Pikku-K-tutkimuksesta saatu tieto auttaa kehittämään keskosten hoitoa ja seurantaa ja pienentää keskosena syntymiseen mahdollisesti liittyviä aikuisiän terveysriskejä.

35–40-vuotiaiden jatkotutkimus

35-40-vuotiaiden jatkotutkimuksen tutkimuskäynnit tehtiin vuosina 2019-2021. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä norjalaisen NTNU Low Birth Weight Life-tutkimuksen kanssa. Suomessa ja Norjassa tutkimukseen osallistuville tehtiin pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta samat tutkimukset, ja tutkimustiedot analysoitiin yhdessä tutkimustulosten luotettavuuden lisäämiseksi.

Tavoitteet

Tavoitteenamme oli tutkia pikkukeskosena syntyneiden aikuisiän terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä ”keski-iän kynnyksellä”, 35–40 vuoden iässä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää terveydentilaa laaja-alaisesti. Tutkittavia osa-alueita olivat:

  1. Sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen ja hengityselinsairauksien sekä niiden riskitekijöiden kehittyminen nuoren aikuisen iästä keski-ikään.
  2. Mielenterveyden ja kognitiivisten toimintojen kehittyminen nuoren aikuisen iästä keski-ikään.
  3. Silmän terveys (näköoireet, näkökyky, verkkokalvon ja näköhermon rakenne ja toiminta).
  4. Elämäntapoihin ja -olosuhteisiin liittyvät tekijät, jotka voivat vaikuttaa edellä kuvattujen sairauksien ja niiden riskitekijöiden kehityskulkuihin.
  5. Raskaushäiriöt ja raskaudenaikaiset olosuhteet, vastasyntyneen komplikaatiot ja motorinen kehitys pikkukeskosena syntymisen ja aikuisiän terveyden välisen yhteyden muovaajina.
  6. Edellä kuvatut sairaudet ja riskitekijät myöhemmän elämän terveyden ja hyvinvoinnin ennustajina keskosina ja täysiaikaisina syntyneillä.

Projektin toimenpiteet

Tutkimuskäynnit tehtiin Helsingissä (THL ja HUS silmäklinikka) marraskuun 2019 ja tammikuun 2021 välillä. Kutsuimme tätä varten uudelle vastaanottokäynnille kaikki ”Pikkukeskosen terveys aikuisiässä” -tutkimuksen (Pikku-K: Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults) Suomessa asuvat tutkittavat, jotka ovat käyneet ensimmäisessä aikuisiän tutkimuksessa keskimäärin 22-vuotiaina vuosina 2004–2005 ja jotka eivät olleet kieltäneet myöhempää yhteydenottoa. Norjan Trondheimissa tutkimus tehtiin vastaavalla tavalla.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 137 pikkukeskosena syntynyttä ja 158 täysiaikaisena syntynyttä verrokkitutkittavaa. Pikkukeskosena syntyneistä 92 ja täysiaikaisena syntyneistä 90 osallistui tutkimuksen suomalaiseen osaan Helsingissä. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Pikkukeskosena ja täysiaikaisena syntyneiden osallistuminen on ollut tutkimuksen onnistumisen kannalta yhtä tärkeää.

Tutkimus on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston (NTNU) lääketieteellisen tiedekunnan NTNU Low Birth Weight Life -tutkimusryhmän kanssa. Norjassa on vastaava pikkukeskosina ja täysiaikaisina syntyneiden seurantatutkimus, jonka osallistujat kutsuttiin samanlaiselle tutkimuskäynnille kuin Pikku-K-tutkimuksessa. Tutkimukseen sisältyi yksityiskohtainen terveystarkastus, kestävyyskunnon testi, silmätutkimus sekä kyselylomakkeita.

Pikku-K-tutkimus on toiminut THL:n alaisuudessa 31.12.2025 saakka, jonka jälkeen tutkimus on siirtynyt Oulun Yliopistoon Kliinisen lääketieteen tutkimusyksikköön.

Kumppanit

  • Norjan teknillisluonnontieteellinen yliopisto (NTNU)
  • Helsingin yliopisto
  • Helsingin ja Oulun yliopistolliset sairaalat

Tietosuoja

Tutkimuksessa käsiteltävät tiedot

35–40-vuotiaiden jatkotutkimuksessa käsiteltiin tutkimusvastaanotolla kerättävien tietojen lisäksi tutkittavista aiemmilla tutkimuskerroilla kerättyjä tietoja sekä neuvolan kertomuksista ja sairauskertomuksista kerättäviä tietoja.

Tutkimuksen rekisterinpitäjä on Oulun yliopisto. Tutkimusryhmän vastuullinen johtaja on professori, tutkimuspäällikkö Eero Kajantie. Tutkimuksessa kerättäviä tietoja käsittelevät Oulun yliopiston, HUS:n silmäklinikan ja Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston (NTNU) tutkijat. Tietoja käsitellään tutkimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi myös kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistyötutkimuksissa yhdessä muiden vastaavien seurantatutkimusten tietojen kanssa. Tietoja käsitellään siten, että niiden perusteella yksittäistä henkilöä ei voida suoraan tunnistaa. Tietoihin pääsy suojataan käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Tiedot ovat salassa pidettäviä. Tutkimuksessa käsitellään henkilötietoja yleisen edun mukaiseen tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen tietoja säilytetään mahdollisten seurantatutkimusten kestoajan. Tietojen säilyttämisen tarve arvioidaan säännöllisesti.

Suunnittelemme seuraavamme tutkittavien terveyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä myös valtakunnallisista rekistereistä saatavilla tiedoilla. Näitä rekistereitä ovat mm. Syntyneiden lasten rekisteri, Epämuodostumarekisteri, sairaaloiden ja avohoidon hoitoilmoitusrekisteri (sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, hengitystiesairaudet, mielenterveyden häiriöt ja muut krooniset sairaudet), Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen tiedot (mm. mainittuihin sairauksiin liittyvät lääkeostot ja lääkkeiden erityiskorvattavuudet, sosiaalietuustiedot), Syöpärekisteri, Kuolemansyyrekisteri, Tilastokeskuksen koulutus- ja sosioekonomiset tiedot, sekä Väestörekisteri. Olemme pyytäneet tutkimuksen yhteydessä tutkittavien suostumusta käyttää näiden rekisterien tietoja yhdessä kliinisestä tutkimuksesta kerättävien tietojen kanssa. Tutkimusryhmällämme on pitkä kokemus näiden rekisterien käytöstä tutkimustyössä.

Tutkimuksen suomenkielisen tietosuojailmoituksen voi pyytää tutkimuksen yhteyshenkilöltä.