Väitöstilaisuus

Tietoa ja ohjeita väitöstilaisuuden järjestämisestä ja etenemisestä.

Tavat järjestää väitöstilaisuus

Väitöstilaisuuden järjestämiseen on kolme mahdollisuutta:

1. Perinteinen väitöstilaisuus, jossa väittelijä, vastaväittäjä, kustos ja yleisö ovat kaikki paikalla väitössalissa

  • Tutkimuksen näkyvyyden lisäämiseksi tilaisuuden voi halutessaan striimata yksisuuntaisesti (kysymysten esittäminen verkonvälityksellä ei ole mahdollista) TAI kaksisuuntaisesti (kysymysten esittäminen verkonvälityksellä on mahdollista).

2. Väitöstilaisuus, jossa väittelijä, vastaväittäjä tai kustos on etänä

  • Kaksi osapuolista ja yleisö ovat paikalla väitössalissa ja kolmas osapuoli osallistuu tilaisuuteen etäyhteydellä.
  • Tilaisuus striimataan kaksisuuntaisesti.

3. Väitöstilaisuus, johon kaikki, väittelijä, vastaväittäjä, kustos ja yleisö, osallistuvat etäyhteyden välityksellä.

  • Salia ei tarvita.
  • Tilaisuus striimataan kaksisuuntaisesti.

 

Yleisiä ohjeita väitöstilaisuuksien järjestämiseen etänä

Väitös on aina julkinen tilaisuus ja sen tulee olla avoin ja yleisön saavutettavissa.

  • Yliopiston verkkosivuilla olevassa väitöstiedotteessa ja mahdollisissa henkilökohtaisissa kutsuissa ilmoitetaan virtuaalinen paikka (Zoom, Teams, tms.) ja linkki, josta pääsee väitöstilaisuuteen. Linkki toimitetaan väitöstiedotteen yhteydessä yliopiston viestinnälle.
  • Kaksisuuntainen etäyhteys tulee testata etukäteen kaikkien osapuolten kesken.
  • Väittelijä tai kustos voi pyytää tilaisuuteen osallistuvat henkilöä seuraamaan mahdollisia yleisökysymyksiä ja tiedottamaan näistä kustokselle heidän sopimallaan tavalla.
  • Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä voivat istua koko etänä järjestettävän väitöstilaisuuden ajan.
  • Mahdollisia yleisökysymyksiä ei ole välttämätöntä esittää suusanallisesti, vaan ne voidaan esittää chatin kautta. Kysymyksen esittäjän tulee heti aluksi esitellä itsensä (nimi, titteli) ja ilmaista halunsa esittää kysymys. Kustoksen tulee sitten antaa riittävästi aikaa esittää kysymys chatitse.
  • Väitöstilaisuuden virtuaaliseen tilaan pääsyä ei saa lukita tilaisuuden alkamisen jälkeen. Yleisön pitää päästä seuraamaan sitä missä vaiheessa tahansa tilaisuutta.
  • Kustoksen ei välttämättä tarvitse olla ohjaaja eikä ohjaajan tarvitse olla kustos.
  • ICT-tukea on saatavilla vain yliopiston tiloissa järjestettävissä väitöksissä. OYSn luentosaleihin tukea on pyydettävä OYSin IT-tuelta.

Valmistautuminen väitökseen

Ennen omaa väitöstä kannattaa käydä kuuntelemassa oman tiedekunnan muita väitöstilaisuuksia. Väitöksen kulku tulee tutuksi ja samalla voi saada vinkkejä lektion sisällöstä ja rakenteesta ja siitä mihin vastaväittäjä voi tarttua ja miten työtään voi puolustaa. 

Työn sisältö ja sen vahvuudet sekä heikkoudet kannattaa kerrata ja kehitellä vasta-argumentteja. Väitöstilaisuutta tai ainakin kysymyksiin vastaamista kannattaa harjoitella. Joissakin tiedekunnissa järjestetään jatko-opiskelijoille harjoitusväitöksiä, mutta vastaavan tilaisuuden voi järjestää itsekin pyytämällä yhtä tai muutamaa kollegaa lukemaan väitöskirja ja esittämään vastaväittäjän tapaan kysymyksiä. 

Väitöskirjassa olevista tärkeimmistä kuvista ja taulukoista on hyvä tehdä PowerPoint-dioja tilaisuutta varten. Väitöskirjan väittelykappaleeseen kannattaa tehdä valmiita vastauksia todennäköisiin kysymyksiin tai muita omia muistiinpanoja. 

Väitöstilaisuus

Julkisen väitöstilaisuuden tarkoitus

Väitöskirja on tarkastettava julkisesti (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 22 §). Julkisella väitöstilaisuudella on kolme päätehtävää. Se tarjoaa tilaisuuden

  • julkisesti ja mahdollisimman luotettavalla tavalla tarkistaa, että väittelijä on itse laatinut opinnäytteen, joka vastaa tieteelliseltä tasoltaan väitöskirjoille yleensä asetettavia vaatimuksia.
  • viralliselle vastaväittäjälle sekä muille aiheesta kiinnostuneille henkilöille perehtyä perusteellisesti väitöskirjan sisältöön kuuntelemalla, esittämällä huomautuksia ja kysymyksiä sekä keskustelemalla tekijän kanssa.
  • yliopiston arkisesta työstä hieman poikkeavalla ja sitä näkyvämmällä tavalla julkistaa saavutettuja tutkimustuloksia.

Väitöstilaisuuden tulisi olla kahden (tai kolmen) alansa tuntevan tutkijan korkeatasoista keskustelua väitöskirjan virittämistä aiheista.

Valistuneen maallikon tulisi pystyä seuraamaan keskustelun kulun päälinjoja ja sen tulisi antaa hänellekin ajateltavaa.

Vastaväittäjä ja väitöstilaisuudessa käyty keskustelu ei vaikuta enää itse väitöskirjan laatuun, mutta kylläkin väitöskirjan hyväksymiseen ja arvosteluun. Väitöstilaisuudessa mitataan tutkijan kykyä perustella valintojaan ja näkemyksiään sekä tarkastella oman työnsä yhteyttä tieteen kenttään laajemmin.

Väitöstilaisuuden kieli

Kustos määrää etukäteen väitöstilaisuuden kielestä kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Väitöstilaisuuden kielenä tulee olla joko suomi, ruotsi tai se kieli, jolla väitöskirja on laadittu. Väitöstilaisuus voidaan pitää muullakin kielellä, jos väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat väitöstilaisuudessa käyttää myös eri kieltä, jos näin sovitaan. Lektio pidetään yleensä suomeksi, jos se on väittelijän äidinkieli, vaikka väitöstilaisuuden kieli olisi toinen. Muussa tapauksessa lektio pidetään väitöstilaisuuden kielellä. 

Väitöstilaisuuden eteneminen

Ohjeet pohjautuvat väittelyperinteisiin Oulun yliopistossa, mutta ne on tarkistettu vastaamaan nykyistä käytäntöä. Kustoksen tehtävänä on ohjeistaa väitöstilaisuuden kulku väittelijälle ja vastaväittäjälle.

  • Väitöstilaisuus alkaa 15 minuuttia yli tasatunnin ellei perustellusta syystä (esimerkiksi kaksois- tai yhteistutkinnon väitöstilaisuus, joka järjestetään videoyhteydellä partneriyliopiston kanssa) ole muuta erikseen ilmoitettu, mihin mennessä yleisö on jo saapunut saliin. 
  • Väitöstilaisuuteen tultaessa saliin astuu ensin väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä. Salissa odottavat ihmiset nousevat kunnioittaen seisomaan sisääntulon ajaksi. Kustos ja vastaväittäjä, mikäli heidät on promovoitu tohtoreiksi suomalaisesta yliopistosta, pitävät tohtorinhattua oikeassa kädessään saliin kävellessään ja salista poistuessaan. Ulkomaisesta yliopistosta valmistunut voi näin sovittaessa käyttää omaa tohtorin asuaan ja päähinettään. Väitöstilaisuuden ajaksi hatut asetetaan pöydälle lyyra yleisöä kohti käännettynä.
  • Puhuttelussa vastaväittäjän teitittely on lähtökohta, mutta esimerkiksi väitöksen alussa voidaan vastaväittäjän aloitteesta sopia sinuttelusta. 

Karonkka

Väitöstilaisuuden jälkeen väittelijä järjestää yleensä karonkan vastaväittäjän tai vastaväittäjien kunniaksi. Lisätietoa karonkan järjestämisestä oheisesta linkistä.