Arktisen alueen ilmastonmuutoksen seuranta vaikeuksissa, koska Venäjältä ei saada tietoja – Oulanka on yksi itäisimmistä mittauspaikoista

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heikentänyt kykyä mitata ja ennustaa nopean arktisen ilmastonmuutoksen vaikutuksia maailmanlaajuisesti. Nature Climate Change -tiedelehdessä julkaistussa uudessa tutkimuksessa kansainväliset tutkijat esittävät huolensa siitä, että mahdollisuudet neuvoa paikallisia ja kansainvälisiä yhteisöjä heikkenevät.
Winter landscape at oulanka
Oulangan tutkimusasema on lähellä Venäjän rajaa. Kuva Lasse Lecklin.

Vaikka useita arktisen ilmastonmuutoksen keskeisiä tunnuslukuja voidaan arvioida kaukokartoituksella esimerkiksi satelliiteilla, suuri osa tietämyksestä perustuu maastossa tehtäviin mittauksiin. Venäjän tutkimusasemien tietojen menetys edustaa puolta arktisen ja sub-arktisen alueen maapinta-alasta ja vaikeuttaa vakavasti kykyä kuvata koko alueen olosuhteita.

"Arktisista ja boreaalisista alueista seurattavaksi jää lähin ekosysteemityyppi, joka on saavutettavissa itärajoilla kuten Oulangalla, joka nyt korvaa Siperian laajat taigametsät tutkimuksessa", sanoo Torben R. Christensen, Oulun yliopiston ja tanskalaisen Aarhusin yliopiston professori, joka tekee tutkimusta ja mittauksia Oulangalla jatkuvasti.

Uusi tutkimus analysoi, kuinka hyvin nykyinen Interact-mittausasemaverkosto kattaa keskeiset ilmastomuutosten olosuhteet ja parametrit, kuten vuotuisen ilman keskilämpötilan, kokonaissademäärän, lumen syvyyden, maaperän kosteuden ja hiilen määrän sekä kasvillisuuden biomassan.

Viesti poliitikoille

Pohjoiset ekosysteemit sitovat tehokkaasti ihmisen tuottamaa hiilidioksidia ilmakehästä. "Pohjoinen on tavallaan luonnonjärjestelmän moottori. Mitä paremmat mittalaitteet, sitä enemmän tiedämme arktisten ja boreaalisten vyöhykkeiden hiilensidonnasta, kun ne reagoivat ilmastonmuutokseen. Nyt olemme menettämässä kykymme ennustaa, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, koska emme voi verrata mallinnuksia Venäjällä mitattuihin tietoihin", Christensen sanoo.

Erityistä huolta aiheuttavat laajojen maastopalojen vaikutukset, jotka voivat yleistyä lisääntyvän kuumuuden ja kuivuuden vuoksi. Maastopalot voivat vapauttaa ilmakehään huomattavia määriä hiilidioksidia. Tietojen puuttuminen estää myös ikiroudan sulamisen ja arktisen alueen vihertymisen seuraamista.

"Ukrainan sota on hirvittävä tragedia. Sen seurauksena kyky ymmärtää koko planeetan laajuista ilmastonmuutosta on vaarassa. Emme voi analysoida venäläisten tutkijoiden tärkeitä mittauslukuja, jotka eivät mitenkään liity sotaan mutta jotka kattaisivat suuren osan arktisen alueen nopeista muutoksista", Christensen sanoo.

Tutkimuksen toteuttaneet tutkijat Suomesta, Tanskasta, Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista toteavat, että kansainvälisen yhteisön tulisi jatkaa ponnisteluja tutkimusinfrastruktuurin ja avoimen tiedon jakamisen parantamiseksi arktisten muutosten seurannassa.

Oulanka on ulkoilmalaboratorio, jossa luonnon signaalit kertovat ilmastonmuutoksesta luotettavasti ilman häiriötekijöitä

Oulangan tutkimusasema on boreaalisessa havumetsässä, vain 11 kilometrin päässä Venäjän rajalta ja 15 kilometriä napapiiriltä. Kymmeniä kansainvälisiä tutkijoita vierailee vuosittain suorittamassa erilaisia mittauksia. "Uskon, että Venäjän tilanteen jatkuessa yhä useampi tutkija hakeutuu Oulangalle", sanoo tutkimusaseman johtaja Riku Paavola. Oulanka tekee kansainvälistä yhteistyötä lukuisten tutkimusverkostojen, kuten Arktisen yliopiston kanssa.

Oulangan erityispiirre on vuosikymmeniä kestäneiden mittaussarjojen kokoaminen. Niiden avulla saadaan kasvihuonekaasujen seurannan lisäksi korvaamatonta tietoa suurten vesistöjen latvavesistä. Oulangan aidatut alueet mahdollistavat lumitutkimuksen sekä porolaidunnuksen vaikutusten seuraamisen jopa 50 vuoden ajalta, ja miniritsotronit seuraavat maan alla juuriston käyttäytymistä.

"Oulangan kaltaiset, harvat mittausasemat ovat nyt paljon vartijoina", Paavola sanoo. Suomessa on itärajan lähellä tutkimusasemia myös Helsingin yliopiston Värriössä ja Turun yliopiston Kevolla ja Norjalla Svanhovdissa.

Kansallispuistoissa tai lähes koskemattomassa luonnossa sijaitsevat tutkimusasemat ovat ulkoilmalaboratorioita, joissa ihmisen toiminta ei aiheuta virheitä mittauksiin. Pitkät mittaushistoriat tuottavat luotettavinta tietoa, kun taas epäjatkuvuus heikentää tieteellistä tietämystä.

"Mittauslaitteet Venäjällä ovat usein länsimaisia, joten laitteiden kalibrointi ja huolto on nyt luultavasti heikkoa. Rajalla sijaitsevilla mittauspaikoilla on kasvava merkitys myös jatkossa Venäjällä menetetyn ilmastonmuutoksen havaintotiedon paikkaamisessa. Jos Venäjä tulee järkiinsä, uskon, että tieteellinen yhteistyö käynnistyy ensimmäisten joukossa", Paavola sanoo.

Tutkimusartikkeli julkaistiin 22.1. 2024: López-Blanco, E., Topp-Jørgensen, E., Christensen, T.R. et al. Towards an increasingly biased view on Arctic change. Nat. Clim. Chang. (2024).
https://doi.org/10.1038/s41558-023-01903-1

Oulangan tutkimusasema

Torben Christensen kertoo videolla ilmastotutkimuksesta Oulangalla

Vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimus

Viimeksi päivitetty: 24.1.2024