Heli Jantuselle tieteen akateemikon arvonimi
Professori Heli Jantusen ala on materiaalitiede ja -tekniikka, professori Martti Koskenniemen kansainvälinen oikeus ja tutkimusprofessori Merja Penttilän bioteknologia ja synteettinen biologia. Kaikki ovat erittäin ansioituneita tieteenharjoittajia, jotka ovat tehneet uraauurtavaa työtä tutkimusalueillaan. Heidän työllään on myös monimuotoista laajempaa merkitystä yhteiskunnan eri osa-alueilla ja maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa.
Tieteen akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti kuudellatoista erittäin ansioituneella suomalaisella tieteentekijällä. Tasavallan presidentti myöntää tieteen akateemikon arvonimen Suomen Akatemian esityksestä.
Energiatehokasta elektroniikkaa
Professori Heli Jantunen (s. 1958) on toiminut Oulun yliopiston teknillisen fysiikan professorina vuodesta 2004 ja Mikroelektroniikan tutkimusyksikön johtajana vuodesta 2008. Hänet tunnetaan kansainvälisesti elektroniikan materiaalien tutkimuksesta erityisesti pioneerityöstään keraamisen elektroniikan parissa.
Erityisen ansioitunut Jantunen on matalien lämpötilojen keraamikomponenttien tutkimuksessa ja sovelluksien kehittämisessä. Aihepiiri on huomattavan merkittävä elinkeinoelämälle. Jantusen uralla tiede, sovellukset ja elinkeinoelämä kohtaavatkin innovatiivisella ja vaikuttavalla tavalla. Hän on tehnyt yhteistyötä yli 40 teollisuuskumppanin kanssa ja hänellä on 76 patenttia. Jantusen tutkimus on kansainvälisesti verkottunutta, tieteellisesti korkealaatuista ja yhteiskunnalle merkittävää.
Elektroniikka liittyy keskeisesti yhteiskunnan eri toimintoihin kulutuselektroniikasta teollisuuteen, liikenteeseen ja lääketieteen tekniikkaan. Siksi myös sen kokonaisvaltainen energiatehokkuus on tärkeää.
Heli Jantusen johtamassa tutkimusryhmässä kehitetyin menetelmin sähkökeraamisia komponentteja, joita käytetään laajasti muun muassa tietoliikenteessä, autoteollisuudessa ja kulutuselektroniikassa voidaan valmistaa yli 1000 astetta matalammissa lämpötiloissa kuin aiemmin. Menetelmän ansiosta energiansäästö valmistuksessa on merkittävä. Menetelmä on edullinen myös siksi, että siinä ei käytetä ympäristölle vahingollisia raaka-aineita eikä sen käyttöönotto vaadi suuria investointeja.
”Lisätutkimusta tarvitaan edelleen komponenttien luotettavuuden ja laajemman sovellettavuuden edistämiseksi, mutta kokonaisuudessaan tämä tutkimustyö on hyvä esimerkki materiaalitutkimuksen tarjoamista mahdollisuuksista tulevaisuuden elektroniikassa”, Heli Jantunen sanoo.
Tutkimus edellyttää vuoropuhelua ja avoimuutta toimijoiden kesken
Heli Jantusen tutkimusryhmä tekee parhaillaan myös muuta vihreää siirtymää ja elinkeinoelämän kilpailukykyä edistävää materiaali- ja komponenttitutkimusta, jossa esimerkiksi sähkökeraamisilla komponenteilla voidaan sekä kerätä energiaa että mitata ympäristöä.
”Tämäntyyppinen tutkimus edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua innovaatiopohjaisen ja soveltavan tutkimuksen, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan välillä. Soveltava ja innovaatiopohjainen tutkimus voivat edistää niin yhteiskunnan tavoitteiden saavuttamista kuin elinkeinoelämänkin tulevaisuuden tuotteiden kehittämistä, mutta vain, jos vuoropuhelu, kuunteleminen ja tiedon jakaminen osapuolten kesken on avointa.”
Heli Jantunen väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 2001 Oulun yliopistossa. Työurallaan Jantunen on ollut 10 vuotta teollisuuden palveluksessa, mistä palasi vuonna 1999 Oulun yliopistoon. Lisäksi Jantunen on taiwanilaisen National Taipei University of Technology -yliopiston vieraileva professori vuosina 2020–2023.
Jantunen on saanut vuonna 2019 sekä Eduskunnan myöntämän naisille suunnatun innovaatiopalkinnon että opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän Suomen tiedepalkinnon. Nokia Foundation Awardin hän sai vuonna 2018.
Tutustu tieteen akateemikoihin Tieteen akateemikot - Suomen Akatemia