Huippuvuortenpeurakanta on yllättäen kasvanut, ja tutkijat ovat löytäneet mahdollisen syyn – merkitystä myös Lapin poroille

Ilmastonmuutoksen tahti Huippuvuorilla on noin neljä kertaa maailman keskiarvoa nopeampi, ja Pohjoisarktisella alueella talvet muuttuvat yhä sateisemmiksi ja kesät lämpenevät. Huippuvuoret on Barentsinmerellä (noin 74–80° pohjoista leveyttä) sijaitseva saaristo, johon kuuluu maailman pohjoisimpia maa- ja jäämaisemia.
Svalbard reindeer female and calf
Huippuvuortenpeuravaadin ja -vasa. Kuva: Erik Ropstad

Talviset vesisateet ja lumen päälle muodostuvat jääkerrokset ovat pääsääntöisesti olleet kohtalokkaita peuroille (poro, karibu) koko arktisella alueella. Kuitenkin Huippuvuorilla peurakanta on kasvanut, ja samanaikaisesti sekä talvien että kesien lämpeneminen on johtanut kasvillisuusmuutoksiin Huippuvuorilla, jossa on alkanut kasvaa enemmän korkeakasvuisia heiniä kuin alueelle tyypillistä matalakasvuista sammalta.

Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Tamara Hiltunen ja professori Jeff Welker käyttivät Norjan Luontoinstituutin pitkältä ajanjaksolta keräämiä huippuvuortenpeurojen verinäytteitä ja osoittivat, että huippuvuortenpeuran lopputalvesta käyttämä ravinto muuttui enemmän heinää sisältäväksi sammalten osuuden pienentyessä. Kun lumen päälle jäätyy vettä, peura ei pääse syömään sammalta sen alta, mutta jääkerroksen läpi ulottuvat heinänkorret ja lehdet tarjoavat silti ravintoa.

Tutkijoiden mukaan huippuvuortenpeuran siirtyminen sammaleen syömisestä heinään tukee kannan kasvua pohjoisarktisen alueen kesä- ja talvi-ilmaston muuttuessa radikaalisti. Löydökset kuvaavat pohjoisarktisen alueen moninaisuutta, talvi- ja kesäilmaston muutosten välistä vuorovaikutusta, kasvillisuuden kehitystä arktisella alueella ja sitä, kuinka huippuvuortenpeura, yksi maailman ikonisimmista arktisista lajeista, mukauttaa ravintoaan olosuhteisiin sopivaksi.

Welkerin mukaan Huippuvuorten löydöksillä on merkitystä myös Lapin poroille: ”Ravinnon monimuotoisuus alueilla, joilla porot laiduntavat, voi suojata ilmastonmuutoksen haittavaikutuksilta Pohjois-Suomessa. Vaikka jotkin porojen ravintokasvit saattavat vähetä, toiset lajit tai lajiryhmät voivat menestyä ja ottaa merkittävämmän aseman poron ravinnonsaannissa, mikä taas tekee tulevaisuuden porokannoista kestävämpiä.”

Tutkimuksen muut tekijät ovat professori Jouni Aspi ja tohtori Maria Väisänen Oulun yliopistosta, professori Audun Stien Norjan arktisesta yliopistosta UiT:sta ja tohtori Erik Ropstad Norjan ympäristötieteiden ja biologian yliopistosta.

Tutkimus julkaistiin hiljattain Global Change Biology -sarjassa.

Tutkimusartikkeli: Hiltunen, T. A., Stien, A., Väisänen, M., Ropstad, E., Aspi, J. O., & Welker, J. M. (2022). Svalbard reindeer winter diets: Long-term dietary shifts to graminoids in response to a changing climate. Global Change Biology, 00, 1–14. https://doi.org/10.1111/gcb.16420

Uusi tutkimusjulkaisu on osa professori Welkerin johtamaa laajempaa tutkimuskokonaisuutta Interacting processes in Arctic reindeer systems experiencing rapid climate change, jota rahoittaa Oulun yliopiston Kvantum-instituutti. Poikkitieteellisessä tutkimuksessa selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia poron ja peuran ekologiaan, porolaidunten kasvihuonekaasupäästöihin sekä poronhoitoon.

Lue lisää

Viimeksi päivitetty: 1.11.2022