Lapin sodan jäljet näkyvät yhä ihmisten elämässä

Lapin sodan päättymisestä on kulunut yli 80 vuotta, mutta sen vaikutukset näkyvät edelleen ihmisten elämässä. Oulun yliopiston tutkimus osoittaa, että sodan seuraukset eivät rajoitu sotavuosiin, vaan ne ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle muistoina, kertomuksina ja kokemuksina. Paljosta vaiettiin.
Lapsia ja aikuisia siirtymässä pois Lapin sodan jaloista, taustalla kota. Mustavalkoinen kuva vuodelta 1944.
Ruotsalaiset sotilaat ohjaamassa Suomesta tulleita evakkoja pois Lapin sodan jaloista vuonna 1944. Kuva: Halvar Mesch / Järnvägsmuseet

Sotien historiaa on perinteisesti tarkasteltu taisteluiden, joukkojen liikkeiden ja poliittisten tapahtumien kautta. Kokemushistoriallinen tutkimus selvittää sitä, miltä sota tuntui ihmisistä, miten poikkeusoloissa selvittiin ja millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia kokemuksilla oli yksilöille, perheille ja yhteisöille.

”Lapin sota ei loppunut ihmisten elämässä siihen, kun viimeiset saksalaiset sotilaat poistuivat Suomesta. Ihmiset palasivat tuhotuille kotiseuduille ja rakensivat elämänsä uudelleen. Kokemukset kulkivat mukana vuosikymmeniä. Osa niistä kerrottiin eteenpäin, osasta vaiettiin. Sodan jälkiä voi nähdä vielä seuraavissa sukupolvissa”, sanoo yliopistotutkija Outi Autti Oulun yliopistosta.

Tutkimus nostaa esiin erityisesti evakkouden merkityksen. Kymmenettuhannet lappilaiset joutuivat jättämään kotinsa ja aloittamaan elämänsä uudelleen sodan jälkeen.

”Kokemukset vaihtelivat suuresti riippuen iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, kielestä ja siitä, minne evakkomatka vei. Myös mahdollisuudet selviytyä ja rakentaa elämää uudelleen olivat erilaisia”, Autti kertoo.

Kokemushistoria on toisenlaista sodan historiaa

Lapin sodan kokemuksia ei voi tarkastella vain Suomen rajojen sisällä. Pohjoisen ihmisten elämä on perinteisesti ylittänyt valtioiden rajoja, ja myös sota vaikutti laajalla alueella. Evakkoreitit ulottuivat Pohjanmaan lisäksi Ruotsiin ja Norjaan, minkä vuoksi Lapin kokemukset kytkeytyvät osaksi laajempaa pohjoista ja arktista toisen maailmansodan historiaa.

Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, miksi Lapin sota on jäänyt suomalaisessa kansallisessa muistissa ja sotahistoriassa sivuun verrattuna moniin muihin toisen maailmansodan tapahtumiin. Kokemushistoriallinen näkökulma paljastaa, että sodasta on olemassa lukuisia erilaisia kertomuksia, joista kaikki eivät ole päätyneet osaksi yhteistä kansallista muistia.

”Kun huomio kohdistuu sotilaallisten tapahtumien lisäksi ihmisten kokemuksiin, sodasta avautuu toisenlainen historia. Meitä kiinnostaa, mitä sota teki ihmisille ja yhteisöille ja miksi jotkin kokemukset ovat päässeet osaksi yhteistä historiaamme ja toiset ovat jääneet sen ulkopuolelle”, Autti sanoo.

Tutkimuksen teemoja kokoaa yhteen tutkijoilta juuri ilmestynyt teos Sota meissä. Sodan kokemushistoriaa Lapissa. Kirja tarkastelee Lapin sota-aikaa ja tuo esiin sodan pitkäkestoisia vaikutuksia ihmisissä, yhteisöissä ja pohjoisen ympäristössä. Teoksessa käsitellään muun muassa evakkoutta, sodan arkea, muistamista ja vaikenemista sekä sitä, miten sodan jäljet näkyvät edelleen pohjoisen maisemissa ja kulttuurissa.

Lapin sota on tänä syksynä esillä myös valkokankaalla, kun Aku Louhimiehen ohjaama Lapin sota -elokuva saa ensi-iltansa 23. lokakuuta.

Kirja: Sota meissä. Sodan kokemushistoriaa Lapissa Toim. Outi Autti, Hanna-Leena Määttä, Päivi Magga, Saara Intonen ja Ilmari Leppihalme. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2026. 594 sivua. Teos on avoimesti luettavissa verkossa: https://doi.org/10.21435/skst.1510

Luotu 21.10.2026 | Muokattu 21.10.2026