Pallaksen pohjavesitilanteesta jatkuvaa tietoa
Soiden ennallistamisen tueksi kehitetään valuma-alueen veden liikkeiden parempaa huomioimista. Uudessa tutkimushankkeessa pohjaveden pinnankorkeutta mitataan jatkuvasti ja yhdistetään soiden hydrologian perustutkimusta, uutta langatonta mittaustekniikkaa sekä 3D-mallinnusta.
PeatCarbon Life -hanke on osa Oulun yliopiston vahvaa vesitutkimusta, jossa tehdään tieteidenvälistä yhteistyötä pohjoisen ympäristön ja vesivarojen parempaa hallintaa varten. ”Tutkijamme keskittyvät etenkin pohjaveden liikkeisiin ja tekevät Pallaksen alueella oleville tutkimuskohteille 3D-pohjavesi-pintavesimalleja. Niitä voidaan hyödyntää ennallistamisen onnistumisen arvioinnissa ja tukea alueellista arviota kasvihuonekaasupäästöistä ennallistamisen jälkeen”, kertoo apulaisprofessori Hannu Marttila.
Ojitetut suot ja turvemaat voivat olla merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Päästöjä voidaan vähentää nostamalla pohjaveden pintaa sopivaksi. Ennallistamisessa ojia muun muassa padotaan, jotta suo palaisi luonnontilaisuuteen. Ojitus myös rikkoo pintavesien ja pohjavesien normaaleja virtausreittejä ja ojaverkostoon purkautuu ravinteikasta, tummaa vettä syvistä turvekerroksista.
Tutkimushankkeessa kytketään hydrologinen mallinnus myös osaksi laajempia ilmastomalleja, joissa arvioidaan ennallistaminen alueellisia vaikutuksia.
”Uutta ja innostavaa tässä yhteistyössä on mahdollisuus yhdistää hydrologinen analyysi Ilmatieteenlaitoksen ja Luonnonvarakeskuksen hankkeessa tekemiin biogeokemiallisiin mittauksiin. Menetelmiä yhdistämällä voimme porukalla tuottaa parempia arvioita soiden ennallistamisen pitkäaikaisvaikutuksista pohjoisissa olosuhteissa, toteaa apulaisprofessori Pertti Ala-Aho.
Euroopan komission LIFE Climate Action -ohjelman rahoittama hanke käynnistyi syksyllä ja jatkuu vuoteen 2027 saakka. Mittauksia tehdään ennallistetuilla soilla myös Latviassa, Tanskassa ja Saksassa. Mukana PeatCarbon Life-hankkeessa Oulun yliopistosta on vesi-, energia- ja ympäristötekniikka tutkimusyksikkö sekä sekä Suomesta Ilmatieteenlaitos ja Luonnonvarakeskus, ja tutkimusorganisaatioita Latviasta, Tanskasta ja Saksasta. Lue lisää Peat Carbon -hankkeesta
Veden kierron muutosten kokonaisvaltainen ymmärtäminen kiireellistä
Vesi kiertää kaikkialla luonnossa ja rakennetussa ympäristössä, joten vedenkierron muutosten ymmärtäminen on tärkeää. ”Pohjoiset vesivarat saattavat olla riippuvaisempia lumien sulamisvedestä kuin olemme ajatelleet”, Ala-Aho sanoo. Koska lumen ja sulamisvesien määrä tulee vähenemään ilmastonmuutoksen myötä, on kiireellistä tarkastella, millaisia vaikutuksia tällä on. Paikallisesti on myös syytä tietää, mitä vaikutuksia vesivaroihin tai kasvillisuuteen on esimerkiksi vesistöjen ennallistamisella tai biotalouteen siirtymisellä.
Pallakselle on asennettu paljon muutakin uutta teknologiaa, kuten kaksi kilometriä kaapelia puroon mittaamaan lämpötilaa. Uusimpana avauksena talvihydrologian tutkimukseen Suomen akatemia rahoitti Ala-Ahon vetämän kolmevuotisen CRYO-RI -hankkeen. ”Saimme ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää lumen, roudan ja jääolosuhteiden uutta mittausteknologiaa ja olemassa olevaa mittausinfraa yhteistyössä Ilmatieteenlaitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen kanssa”, Ala-Aho kiittelee.
Mittausdatan määrä ja laatu ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, mutta niiden hyödyntäminen ei Ala-Ahon mielestä ole pysynyt mukana kehityksessä. ”On tärkeää, että uudet digitaaliset aineistot pääsevät aktiiviseen käyttöön yhteiskunnassa. Korkealaatuiset aineistot, yhdistettynä mallinnuksiin, ovat paras käytettävissä oleva tapa arvioida, miten veden kierto on muuttumassa”, Ala-Aho kuvaa.
Kuvassa: Tutkijat hiihtävät ahkioiden kanssa asentamaan langatonta mittaustekniikkaa Pallaksen seudulla. Kuva Pertti Ala-Aho / Oulun yliopisto
Lue lisää