Tohtorikoulutuspilotissa saavutettu merkittävä virstanpylväs: väitöskirjatutkijat ovat julkaisseet ensimmäisiä tutkimusartikkeleitaan
Pilotissa useat väitöskirjatutkijat ovat julkaisseet ensimmäisiä tutkimusartikkeleitaan. Näitä artikkeleita on valmistunut useista monialaisen lippulaivatutkimuksen teemoista, jotka käsittelevät muun muassa hydrologiaa, vesivaroja, ekologiaa, jätevesihuoltoa, mallinnusta, digitalisaatiota, robotiikkaa, ja kaukokartoitusta.
Kansallisessa tohtorikoulutuspilotissa 2024–2027 yliopistoihin on palkattu noin 1000 uutta väitöskirjatutkijaa suorittamaan tohtorintutkintoa. Pilotissa yliopistot kehittävät ja uudistavat tohtorikoulutuksen käytäntöjä. Taustalla ovat parlamentaarisen TKI-työryhmän ja hallitusohjelman kirjaukset.
DIWA-tohtorikoulutuspilotin tavoitteena on vahvistaa tutkijoiden käytännön taitoja tutkimuksen tekemisessä, kuten tutkimuksen suunnittelussa, aineistojen hyödyntämisessä sekä data- ja digiosaamisessa, sekä kehittää valmiuksia työn johtamiseen ja yhteistyöhön. Tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita, jotka pystyvät toimimaan vesitutkimuksen edelläkävijöinä tulevaisuudessa. DIWAssa panostetaan aktiivisesti myös ohjaajien ja ohjauksen kehittämiseen.
“Ensimmäisen artikkelin aloittaminen ja saattaminen julkaisuun on usein yksi väitöskirjaprosessin haastavimmista vaiheista. Se, että väitöskirjatutkijat ovat jo saavuttaneet tämän vaiheen, kertoo pilotin toimivuudesta. Pilotissa on panostettu kirjoittamisen varhaiseen käynnistämiseen, jotta väitöskirjat etenevät tavoitteellisessa, kolmen vuoden aikataulussa. Yli 60 väitöskirjatutkijan muodostama yhteisö, vertaistuki sekä postdoc-tutkijoiden kokemusperäinen ohjaus ovat olleet tässä erityisen arvokkaita", kertoo DIWA-lippulaivan johtaja, professori Björn Klöve.
Asiantunteva ohjaus ja vertaistuki vahvistavat väitöskirjatutkijoiden osaamista
Pilotin edetessä väitöskirjatutkijat ovat kokeneet erityisen hyödyllisiksi yhteiset kirjoitustyöpajat, vertaistuen kanssatutkijoilta sekä ainutlaatuisen, tiiviin tutkijayhteisön, joka tukee oppimista ja ammatillista kasvua. Lisäksi he ovat hyötyneet asiantuntevasta ohjauksesta. Jokaisella väitöskirjatutkijalla on vähintään kaksi nimettyä ohjaajaa joko yliopiston sisältä tai sen ulkopuolelta. Ohjaajien tehtävänä on toimia väitöskirjatutkijan tutkimuksen ja oppimisen mentoreina tutkimusprosessin aikana. He antavat palautetta, seuraavat tutkimuksen edistymistä ja varmistavat myös akateemisten standardien noudattamisen sekä vesialalle integroitumisen.
Siirtyessäni eteenpäin väitöskirjataipaleellani olen huomannut olevani ajoittain hieman hukassa asiantuntijuuteni kanssa. Tästä huolimatta tietoni ja taitoni ovat kasvaneet merkittävästi, ja luottamus omaan tekemiseeni on vahvistunut ohjaajieni tuen ja palautteen ansiosta. “Toivon, että jokaisella väitöskirjatutkijalla on mahdollisuus avoimeen ja tukevaan ohjaukseen, sillä on valtava merkitys tutkimuksen edistymiselle,” kertoo väitöskirjatutkija Eeva Järvi-Laturi.
Ohjaajien tehtävänä on myös tukea väitöskirjatutkijaa tutkimusartikkelien julkaisuprosessissa, joka voi olla pitkä ja vaativa osa tutkimustyötä. Osa väitöskirjatutkijoista saattaa kokea prosessin hitaaksi, sillä siihen liittyy useita eri vaiheita.
Olen luottavainen edistymiseni suhteen, mutta samaan aikaan tutkimuksen tekeminen ja julkaisuprosessi tuntuvat joskus hitaalta. Tekemäni tutkimuksen vaikuttavuudesta puhuminen motivoi kuitenkin minua, ja ohjaajieni tarjoama tuki on ollut korvaamatonta, kuvailee väitöskirjatutkija Jan Olsman, Aalto-yliopisto.
Pilotti tukee asiantuntijuuden kehittymistä
Ensimmäisten tutkimusartikkelien valmistuessa väitöskirjatutkijat ovat myös aloittaneet tutkimusvierailut yrityksissä ja tutkimusorganisaatioissa. Vierailujen tavoitteena on vahvistaa tutkimuksen ja elinkeinoelämän välistä sidettä. Uuden sukupolven osaajat tuovat tuoretta osaamista sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoille muutaman kuukauden vierailuillaan.
Vierailut tarjoavat tutkijoille mahdollisuuden tutustua erilaisiin toimintaympäristöihin, toimijoiden tutkimustarpeisiin ja kehityshaasteisiin, tuovat uusia näkökulmia tieteelliseen kirjoittamiseen ja mahdollistavat tiiviimmän tutkimusyhteistyön. Lisäksi ne edistävät verkostoitumista ja vahvistavat väitöskirjatutkijoiden työelämävalmiuksia. Näin pilotti tukee väitöskirjatutkijoiden kehittymistä asiantuntijoina, luo vahvan pohjan tulevaisuuden vesitutkimukselle sekä edistää kansainvälisten osaajien integroimista suomalaisille ympäristöalan toimialoille.
DIWA-tohtorikoulutuspilotti perustuu Digitaaliset vedet -lippulaivaohjelmaan. Pilotissa Oulun yliopiston lisäksi ovat mukana Aalto-yliopisto, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Åbo Akademi sekä Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Geologian tutkimuskeskus GTK, Suomen ympäristökeskus, Maanmittauslaitos ja Ilmatieteen laitos.
Tohtorikoulutuspilotin väitöskirjatutkijapaikkoja rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lue lisää aiheesta:
Tohtorikoulutuspilotit Oulun yliopistossa
DIWA-tohtorikoulutuspilotti kouluttaa tulevaisuuden vesiasiantuntijoita Oulun yliopistossa