Uula Neitolan tie vei kulttuurin ja tieteen näköalapaikalle: ”Seuraa intohimojasi ja suhtaudu elämään uteliaasti”

37-vuotiaan Uula Neitolan CV voisi hyvin mennä viisikymppisen ihmisen ansioluettelosta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Neitola on työskennellyt museo- ja kulttuuriperintöalalla sekä tutkimuksen, viestinnän, markkinoinnin ja tapahtumatuotannon parissa. Vuodesta 2020 Neitola on ollut töissä Suomen kulttuuri- ja viestintäinstituutit ry:ssä, joka edistää suomalaisen taiteen, kulttuurin ja tieteen kansainvälistä liikkuvuutta.

”Vastaan instituuttiverkoston kotimaan viestinnästä ja olen vuorovaikuksessa eri sidosryhmien ja kohdeyleisöjen kanssa. Verkostoon kuuluu 17 instituuttia, joista kaukaisimmat sijaitsevat New Yorkissa, Tokiossa ja Beninin Grand Popossa”, Neitola kertoo.

Uula Neitola mietti jo nuorena haluavansa joskus opiskella ja työskennellä ulkomailla, ja siihen hyvän pohjan tarjosivat historian opinnot Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Hän opiskeli sivuaineena myös antiikin kieliä ja kulttuuria, mikä vei hänet Italiaan ja Kreikkaan.

”Tuskin olisin nykyisissä töissäni, ellen olisi lähtenyt opintojen aikana Suomen Rooman- ja Ateenan-instituutteihin. Ateenaan palasin vielä töihinkin heti valmistumiseni jälkeen. Kansainvälistyminen on avannut uusia mahdollisuuksia uralla.”

Opiskeluvuosien aikana Oulusta ehti tulla Neitolalle henkinen koti. Kotipalkisilta Sodankylästä muutti yliopistokaupunkiin muitakin kavereita, joiden kanssa Neitola vietti aikaa vapaalla. Verkostot kasvoivat myös historian opiskelijoiden ainejärjestössä, Tiimassa, jonka luottamustehtävissä Neitola vaikutti.

”Parasta järjestötehtävissä olivat jo silloin ihmiset, ja ovat edelleen. Minulla on yliopistoajoilta vieläkin ystäviä, joiden kanssa olen päivittäin tekemisissä. Uusien opiskelijoiden kannattaa vilkaista luentosalissa heti sivuilleen, sillä inspiroivat ihmiset ja keskustelut ovat avain omankin ajattelun kehittymiseen.”

Neitola uskoo, että yhteisöllisyys, vuorovaikutus ja itseilmaisu lisäävät myös hyvinvointia ja auttavat jaksamaan.

”Itse toteutin sitä opiskeluaikana vaikkapa musiikin ja juhlien muodossa. Ylipäätään olen sitä mieltä, että elämässä kannattaa tehdä asioita, jotka tuovat iloa.”

Humanististen alojen opiskelijoita Neitola kehottaa tutkimaan uramahdollisuuksia mahdollisimman laajalla skaalalla. Historia pääaineena on mahdollistanut Neitolallekin työhtehtäviä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Opetus- ja tutkimustyön lisäksi historiasta valmistuneet työllistyvät vaikkapa viestintään ja media-alalle, museoihin, diplomaatiksi sekä hallinto- ja asiantuntijatehtäviin.

”Humanisteilla on valtavasti uravaihtoehtoja, joten kaikki ovet kannattaa pitää avoinna jo opiskeluvaiheessa. Tärkeintä on seurata omia intohimoja ja suhtautua elämään uteliaasti. Lapsenmielisyydestä on hyvä pitää kiinni halki elämän”, Neitola muistuttaa.

Vaikka Neitola onkin työllistynyt helposti, kiivas hakemusrumba on tuttua hänellekin.

”Vaikeinta oli opintojen ja työelämän nivelvaiheessa, jolloin oli kova into päästä töihin, muttei vielä riittävästi kokemusta. Tuohon liittyy yleensä myös taloudellista tasapainottelua, sillä kaikkea yliopistossa opittua ei välttämättä pysty heti muuttamaan tuloksi.”

Neitola kannustaa opiskelijoita suhtautumaan tulevaisuuteen toiveikkaasti, vaikka aika voikin näyttää synkältä.

”Meille humanisteille on tyypillistä tuskastella maailmantilannetta ja murehtia tulevaa. Itselleni tuo turvaa jo se, että minulla on mahdollisuus käyttää ajatteluani ja arvojani merkityksellisellä tavalla. Esimerkiksi työssä, jossa voin edistää ymmärrystä, sivistystä, yhteisöllisyyttä tai kestävää kehitystä.”

Kulttuurilla ja tieteellä on Neitolan mielestä nykyisen informaatiotulvan keskellä entistä tärkeämpi tehtävä.

”Kulttuuria ja tiedettä tarvitaan yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi. Ne selittävät tätä maailmaa ja tarjoavat ratkaisuja ongelmiin.”

Opiskelu kiehtoo Uula Neitolaa yhä. Hän aloitti syksyllä väitöskirjatutkijana Turun yliopistossa ja on toiminut urallaan myös mentorina mm. Oulun yliopiston opiskelijoille.

”Konkarin ja uuden tulokkaan välinen dialogi on molemmille osapuolille loistava väylä kehittyä.”

Teksti: Sanna Wallenius. Kuvat: Katri Lehtola.

Historian ymmärtäminen antaa välineet ymmärtää yhteiskuntaamme, jota globalisaatio, ilmastonmuutos ja digitalisaatio ravistelevat. Historian sekä tieteiden ja aatteiden historian ammattilaisena opit tuntemaan ja selittämään inhimillisen kulttuurin ja ympäristön ilmiöitä paikallisesti ja maailmanlaajuisesti.