Puutarhan ulkoalueet

Tuhansista eri kasvilajeista muodostuva puutarha-alue muuttuu vuodenaikojen mukaan tarjoten kävijälleen joka kerta uusia näkymiä ja oivalluksia pohjoisen puutarhan mahdollisuuksista.

Ulkopuutarha koostuu rakennetuista tieteellistä osastoista, metsiköistä ja nurmialueista. Alueelta löytyy myös lampia, kukkuloita, sekä yli 4 km käytäväverkosto. Kuivasrantaan ulottuva 16 hehtaarin alue on jaettu kuuteen eri tieteelliseen osastoon:

Puutarhan kartta .pdf

Hyöty- ja lääkekasviosastosta löytyy omena- ja marjatarha, vihannekset, rehukasvit, öljykasvit, maustekasvit, värikasvit, kuitukasvit sekä lääke- ja rohdoskasvit.

Pienessä kasvihuoneessa kasvaa mm. tomaatit, kurkut, munakoisot ja paprikat.

Täällä voit todeta kuinka monipuolista hyötykasvivalikoimaa voidaan kasvattaa myös pohjoisilla alueilla.

Hyöty- ja lääkekasviosasto on ympäröity verkkoaidalla suojamaan kasvit rusakoilta ja jäniksiltä.

Tarha on avoin yleisölle, mutta portti täytyy muistaa sulkea perässään.

Kasvisystematiikka eli kasvien sukulaisuussuhteet muodostavat kasvien opetuksen ja kasvituntemuksen keskeisimmän sisällön sekä biologian, että puutarha-alan opetuksessa.

Kasvisysteemi on järjestelmä, joka havainnollistaa kasvikunnan evoluutiota ja kasvien sukulaisuussuhteita. Systemaattisessa osastossa on esiteltynä Suomessa talvenkestävät kasvisuvut heimoittain.

Kotimaan kasvien osastossa on Suomen luonnonvaraisia putkilokasveja istutettuna erilaisiin kasvupaikkoihin.

Alueelta löytyy kaksi pientä lampea, kuivia ja kosteita niittyjä, rantakasveja, lehtoja ja erityyppisiä metsiköitä.

Kokoelmiin on sijoitettu myös kymmeniä uhanaliseksi luokiteltuja luonnonkasveja ns. etäsuojeluun. Tikankontti (Cypripedium calceolus), laaksoarho (Moehringia lateriflora), pulskaneilikka (Dianthus superbus), okaruusu (Rosa sherardii) tai lapinleinikki (Coptidium lapponicum) voi yllättää kukinnallaan tarkkasilmäisen vierailijan.

Lammen rannan kulleroniitty (Trollius europaeus) kukkiessaan edustaa pohjoisen kesää parhaimmillaan.

Fennoskandian tunturikasviosastossa kasvaa satoja puurajan yläpuolella kasvavia tunturilajeja Skandien (Köli-vuoristo) pohjoisosista.

Karuun ilmastoon ja maaperään sopeutuneet matalakasvuiset varpu-, sammal- ja jäkälälajit sekä tunturipurojen varsilla esiintyvät lajit tuovat tunnelmaa lapin tuntureilta.

… sinirikko (Saxifraga oppositifolia), uuvana (Diapensia lapponica), lapinkuusio (Pedicularis lapponica), punakko (Bartsia alpina), lapinvuokko (Dryas octopetala), kurjenkanerva (Phyllodoce caerulea) …

Koristekasviosasto avautuu heti pääportista vasemmalle esitellen monipuolisesti sekä yksi- ja monivuotisia kesäkukkia ja perennoja. Vuodesta toiseen upeasti kukkivat pionit, monet harvinaiset perennat sekä kesäkukkien loisto tekevät alueesta yleisön suosikin.

Alueen reunoilla on suuria puita ja pensaita.

Alueelta löytyy myös monia koristekäyttöön sopivia kasveja, jotka ovat vielä harvinaisia tai niitä ei löydy puutarhamyymälöistä.

Arboretumissa (puulajipuisto) kasvaa yli 600 eri puuvartista lajia jaettuna kolmeen alueeseen kasvien maantieteellisen alkuperän mukaan.

Aasian, Euroopan ja Pohjois-Amerikan osastoista koostuva n. 10 ha alue levittäytyy puutarha-alueen reunoille ja osittain luonnontilaiseen metsään rajoittuen Kuivasjärven rantaan.

Arboretumista löytyy myös maanosien mukaiset Aasian vuoristo, Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristo sekä Amerikan kukkulat, joiden reunamille on istutettu monipuolista maanosille tyypillistä pensaslajistoa sekä niittykasvillisuutta kukkuloiden lakialueille.

… japaninlehtikuusi (Larix kaempferi), mantsuriansaarni (Fraxinus mandshurica), amurinlehmus (Tilia amurensis), keltahevoskastanja (Aesculus flava), lännenhemlokki (Tsuga heterophylla), punatammi (Quercus rubra), virginianpihta (Abies fraseri) …