Arctic Biopankki

Arctic Biopankki –Oulun yliopisto perustettiin vuonna 2020 hallinnoimaan Pohjois-Suomen suuria väestöpohjaisia näytekokoelmia. Se toimii Biopankkilain (688/2021) mukaisesti.

Pohjois-Suomen syntymäkohortit - Hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelmassa ennen vuotta 2013 kerättyjä biologisia näytteitä ja niihin liittyviä tietoja voidaan hakea Arctic Biopankista.

Arctic Biopankki

Arctic Biopankin tavoitteena on edistää terveyden ja hyvinvoinnin sekä lääketieteen ja biotieteiden tutkimusta. Se tarjoaa näyte- ja tietoaineistoja korkealaatuisiin tutkimushankkeisiin, joiden tarkoituksena on selvittää sairauksien syy- ja seuraussuhteita sekä genetiikan, ympäristön ja elämäntapojen vaikutuksia terveyteen. Tutkimustulosten avulla pyritään sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä kehittämään turvallisempia, tehokkaampia ja yksilöllisempiä hoitoja.

Näyteaineistot

Tietoa tutkijoille

Tietoa näytteenantajalle

Osallistuessasi Arctic Biopankin toimintaan annat arvokasta tietoa tutkimukseen, jolla edistetään väestön terveyttä ja hyvinvointia. Pohjois-Suomen syntymäkohorttien hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelmassa kerättyjen näytteiden ja tietojen siirto Oulun yliopiston Arctic Biopankkiin mahdollistaa niillä tehtävän arvokkaan tutkimuksen jatkumisen.

Kohortteihin kuuluvia henkilöitä on tiedotettu ennen vuotta 2013 kerättyjen näytteiden ja tietojen siirroista henkilökohtaisesti kirjeellä syksyn 2020, kevään 2021 ja talven 2022 aikana.

Kohortteihin kuuluvilla henkilöillä on edelleen mahdollisuus antaa suostumuksensa näytteidensä ja tietojensa käsittelyyn Arctic Biopankissa. Käsittelemme antamiasi tietoja Arctic Biopankin perustamis- ja toimintasuunnitelman mukaisesti.

Biopankkien toimintaa säätelevä laki on muuttunut 1.1.2024 alkaen. Biopankkilakia on päivitetty vastaamaan muun muassa EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ja muuta voimassa olevaa lainsäädäntöä. Arctic Biopankin nykyisillä näytteenantajilla lakimuutos ei aiheuta toimenpiteitä.

Suostumus- ja hyväksyntäasiakirja biopankkinäytteen antajalle on saatavilla täältä
Arctic Biopankin yksityiskohtainen tietosuojailmoitus on nähtävillä täältä.

Sinusta kerättyjä tietoja säilytetään ja käsitellään tieteellisessä tutkimuksessa koodattuina, erillään nimestä ja henkilötunnuksesta siten, ettei yksittäisiä tietojasi pystytä tunnistamaan tutkimustuloksista.

Tutkittavan oikeudet

Osallistuminen biopankkitoimintaan on täysin vapaaehtoista ja voit milloin tahansa kieltäytyä osallistumasta, keskeyttää osallistumisen tai peruttaa suostumuksen. Näytteenantajalla on oikeus saada tietää säilytetäänkö biopankissa hänestä otettuja näytteitä ja tietoja, mistä häntä koskevia tietoja on saatu ja mihin ja millaisiin tutkimuksiin näytteitä ja tietoja on luovutettu tai siirretty.

Voit käyttää näitä lomakkeita näytteidesi ja henkilötietojesi käsittelyyn liittyvien oikeuksiesi toteuttamiseen:

Oikeus suostumuksen peruuttamiseen ja/tai näytteiden ja tietojen käsittelyn vastustamiseen
Oikeus tietojesi käsittelyn rajoittamiseen
Tiedustelu Arctic Biopankille biopankissa säilytettävistä näytteistä ja tiedoista
Tietopyyntö koskien henkilötietojen käsittelyä Oulun yliopistossa.

Kuinka saan tietoa biopankkiaineistolla tehtävistä tutkimuksista?

Uutiskirje

Tilaa suomenkielinen uutiskirje, josta saat tietoa Oulun yliopiston Pohjois-Suomen syntymäkohorttien ja Arctic Biopankin tutkimushankkeista ja niiden tuloksista. Uutiskirje on suomenkielinen ja se lähetetään 1-2 kertaa vuodessa.

Tilaussivu

Joulukuun 2022 uutiskirje nähtävillä tästä.

Tutkimusten julkiset kuvaukset

Hyväksyttyjen biopankkitutkimusten kuvaukset ja julkaisut on nähtävillä täältä.

Biopankkitutkimukset ja julkaisut

Kuvaukset tutkimusprojekteista, joissa käytetään näytteitä ja tietoja Arctic Biopankista, julkaistaan siinä vaiheessa kun projektin kanssa on solmittu sopimus.

Tutkimuksen nimi	Tutkimuksen kuvaus
FinnGen (ENG: FinnGen: Combining genetic and electronic health record data to improve drug discovery) (2021)	FinnGen-tutkimushanke käynnistyi syksyllä 2017. Sen päätavoitteena on lisätä ymmärrystämme sairauksien syistä ja edistää niiden diagnosointia, ennaltaehkäisyä ja hoitojen kehittämistä. FinnGen-tutkimuksessa hyödynnetään suomalaisten biopankkien keräämiä näytteitä ja tavoitteena on saada mukaan 500 000 suomalaista. Tutkimushankkeen ensimmäisen vaiheen kesto on noin kuusi vuotta. Vastaavan kokoluokan tutkimushankkeita on maailmassa vain muutama. Tutkimushanke perustuu perimästä saatavaan tietoon eli genomitietoon, joka yhdistetään kansallisissa terveydenhuollon rekistereissä olevaan tietoon. Suomessa onkin harvinaisen hyvät edellytykset koko väestön kattavalle geenitutkimukselle. Hankkeessa tehdään poikkeuksellisen laajaa ja avointa tutkimusyhteistyötä, johon osallistuvat biopankit, yliopistot, sairaanhoitopiirit, ja lääketeollisuus. Hanketta johtaa Helsingin yliopisto. Hankkeessa ovat mukana lähes kaikki suomalaiset biopankit taustaorganisaatioineen, joten hanke kattaa koko Suomen. Helsingin Biopankki (HUS) koordinoi biopankkien näytekeräyksiä hanketta varten. Lisätietoja FinnGen-projektin www-sivuilta
C9orf72 toistojaksomutaation varhaiset vaikutukset (2022)	Tutkimuksessa selvitetään geneettisen markkerin (SNP rs139185008) käytettävyyttä C9orf72 toistojaksomutaation kantajien tunnistamisessa. Tutkimuksessa selvitetään myös C9orf72 toistojaksomutaation mahdollista yhteyttä mm. oppimisvaikeuksiin, varhaiseen lapsuusvaiheiden kehitykseen, lapsuuden ja nuoruusvaiheiden psykiatrisiin sairauksiin ja oireisiin sekä muihin sairauksiin. (Vastuullinen tutkija Johanna Krüger, LT, Oulun yliopisto)
Verenkierron ei-koodaavan RNA:n biomarkkerit sydän- ja verisuonitaudeissa	Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat soluväliaineen kertymistä sydämeen. Tämä johtaa lisääntyneeseen kammiojäykkyyteen ja häiritsee normaalia solujen välistä sähköimpulssin kulkeutumista ja altistaa rytmihäiriöille ja äkilliselle sydänkuolemalle (sudden cardiac death, SCD). Tällä hetkellä sydänlihasfibroosin toteamiseen ei ole hyödyllisiä biomarkkereita, eikä sydänfibroosin hoitoon ole olemassa erityisiä hoitomuotoja. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa fibroosiin ja fibroottisen sydämen säätelyhäiriöihin liittyviä ei-koodaavan RNA:n biomarkkereita. Sydänfibroosin mekanismien ymmärtäminen voi tarjota uusia diagnostisia mahdollisuuksia ja sillä on potentiaalia tarjota uusia sydänfibroosin hoitomuotoja. Lisätietoa osoitteessa https://www.oulu.fi/en/projects/genetic-causes-and-molecular-mechanisms-myocardial-fibrosis (Risto Kerkelä, Biolääketieteen ja sisätautien tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto).

Tutkimuksen nimi

Tutkimuksen kuvaus

FinnGen

(ENG: FinnGen: Combining genetic and electronic health record data to improve drug discovery) (2021)

FinnGen-tutkimushanke käynnistyi syksyllä 2017. Sen päätavoitteena on lisätä ymmärrystämme sairauksien syistä ja edistää niiden diagnosointia, ennaltaehkäisyä ja hoitojen kehittämistä. FinnGen-tutkimuksessa hyödynnetään suomalaisten biopankkien keräämiä näytteitä ja tavoitteena on saada mukaan 500 000 suomalaista. Tutkimushankkeen ensimmäisen vaiheen kesto on noin kuusi vuotta. Vastaavan kokoluokan tutkimushankkeita on maailmassa vain muutama.

Tutkimushanke perustuu perimästä saatavaan tietoon eli genomitietoon, joka yhdistetään kansallisissa terveydenhuollon rekistereissä olevaan tietoon. Suomessa onkin harvinaisen hyvät edellytykset koko väestön kattavalle geenitutkimukselle.

Hankkeessa tehdään poikkeuksellisen laajaa ja avointa tutkimusyhteistyötä, johon osallistuvat biopankit, yliopistot, sairaanhoitopiirit, ja lääketeollisuus.

Hanketta johtaa Helsingin yliopisto. Hankkeessa ovat mukana lähes kaikki suomalaiset biopankit taustaorganisaatioineen, joten hanke kattaa koko Suomen. Helsingin Biopankki (HUS) koordinoi biopankkien näytekeräyksiä hanketta varten.

Lisätietoja FinnGen-projektin www-sivuilta

C9orf72 toistojaksomutaation varhaiset vaikutukset (2022)

Tutkimuksessa selvitetään geneettisen markkerin (SNP rs139185008) käytettävyyttä C9orf72 toistojaksomutaation kantajien tunnistamisessa. Tutkimuksessa selvitetään myös C9orf72 toistojaksomutaation mahdollista yhteyttä mm. oppimisvaikeuksiin, varhaiseen lapsuusvaiheiden kehitykseen, lapsuuden ja nuoruusvaiheiden psykiatrisiin sairauksiin ja oireisiin sekä muihin sairauksiin. (Vastuullinen tutkija Johanna Krüger, LT, Oulun yliopisto)

Verenkierron ei-koodaavan RNA:n biomarkkerit sydän- ja verisuonitaudeissa

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat soluväliaineen kertymistä sydämeen. Tämä johtaa lisääntyneeseen kammiojäykkyyteen ja häiritsee normaalia solujen välistä sähköimpulssin kulkeutumista ja altistaa rytmihäiriöille ja äkilliselle sydänkuolemalle (sudden cardiac death, SCD). Tällä hetkellä sydänlihasfibroosin toteamiseen ei ole hyödyllisiä biomarkkereita, eikä sydänfibroosin hoitoon ole olemassa erityisiä hoitomuotoja. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa fibroosiin ja fibroottisen sydämen säätelyhäiriöihin liittyviä ei-koodaavan RNA:n biomarkkereita. Sydänfibroosin mekanismien ymmärtäminen voi tarjota uusia diagnostisia mahdollisuuksia ja sillä on potentiaalia tarjota uusia sydänfibroosin hoitomuotoja. Lisätietoa osoitteessa https://www.oulu.fi/en/projects/genetic-causes-and-molecular-mechanisms-myocardial-fibrosis (Risto Kerkelä, Biolääketieteen ja sisätautien tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto).

Julkaisut, joissa on käytetty näytteitä ja tietoja Arctic Biopankista

Ei julkaisuja tällä hetkellä.

Arctic Biopankki