Tutkimus
Museon tutkimus on profiloitunut pohjoisille alueille ja se kattaa laajasti biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä.
Erityisesti Pohjois-Suomen kasvistotutkimus, uhanalaisten sienten ja kasvien taksonominen ja ekologinen tutkimus ovat keskeisiä tutkimusteemoja.
Tällä hetkellä tutkimuskohteina ovat seuraavat aihepiirit:
- Kasvien ja sienten DNA-tunnisteet
- Lajien levinneisyys ja ekologia
- Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuus sekä monimuotoisuuden säilyttäminen
Kasvien ja sienten DNA-tunnisteet
Kasvimuseo on ollut mukana Suomen eliöiden DNA-viivakoodausprojektissa (FinBOL) vuodesta 2012.
Oulussa on tuotettu tunnisteita Suomen haperoista ja risakkaista (yhteistyössä Jukka Vauras, Turun yliopisto) ja kääväkkäistä (yhteistyössä Matti Kulju), tähän mennessä noin 200 sienilajista.
Projekti tulee laajenemaan myös muihin eliöryhmiin, painotuksen ollessa pohjoisissa lajeissa ja levinneisyystutkimusta palvelevassa aineistossa.
DNA-tunnisteita on tallennettu BOLD-tietokantaan. Tunnisteita voidaan hyödyntää monipuolisesti näytemateriaalien ja -aineistojen lajintunnistuksessa.
Lajien levinneisyys ja ekologia
Lajitieto koostuu havaintoaineistoista tietystä lajista tiettynä hetkenä tietyssä paikassa. Ymmärryksemme lajien levinneisyysalueista, kannanmuutoksista, ympäristön muutoksien vaikutuksesta lajien levinneisyyteen sekä lajien yleisyydestä, harvinaisuudesta tai uhanalaisuudesta rakentuu tämän tiedon varaan. Museon tutkimustoiminnassa lajitiedon kartuttaminen ja jakaminen ovat keskeisellä sijalla. Tutkimus on monipuolista ulottuen paikallisista selvityksistä globaaliin makroekologiaan. Museon tutkijat julkaisevat lajitietoa lehtiartikkeleissa ja laajoissa kokoomateoksissa sekä verkon tiedonjakokanavien kautta (laji.fi, Kasviatlas, GBIF).
Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuus
Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tutkimus on ollut museon tutkimustyön kohteena jo 1980-luvun alusta lähtien. Uhanalaisia koskeva tieto vaikuttaa suoraan maankäytön suunnitteluun ja sitä kautta edesauttaa biodiversiteetin säilyttämistä. Museon kokoelmat ja aineistot tukevat tätä tutkimusta ja muodostavat osan kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuuden tutkimusta tehdään paitsi museolla myös Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikössä.
Näin kiität käyttämääsi tutkimusinfrastruktuuria
Biodiversiteettiyksikkö on tutkimusinfrastruktuuri, joka saa tukea Oulun yliopistolta. Tutkimusinfrastruktuurien toimintaa arvioidaan pääsääntöisesti sen mukaan, miten niihin viitataan julkaisuissa, väitöskirjoissa ja muissa opinnäytteissä. Kaikkien akateemisten käyttäjien edellytetään kiittävän asianmukaisesti julkaisuissaan niitä infrastruktuureja, joiden resursseja he ovat hyödyntäneet julkaisuun johtaneessa tutkimuksessaan. Tämä auttaa varmistamaan infrastruktuureiden kehittämisen ja käyttökustannusten pitämisen kohtuullisella tasolla.
Suositeltu kiitosteksti:
Tämä tutkimus on tehty (osittain) Biodiversiteettiyksikön tuella Oulun yliopistossa.
Mikäli Tutkimusinfrastruktuurin henkilökunnan panos on ollut tutkimuksen toteuttamisen kannalta merkittävä, on heidät syytä huomioida julkaisun kirjoittajina. Tässä tapauksessa asiaankuuluva infrastruktuurin affiliaatio on Biodiversiteettiyksikkö, Oulun yliopisto.
