Vaikuttava strategiaviestintä on organisaation moottori ja kulttuurista muutosta mahdollistava voima. Strategian toteutuminen vaatii jatkuvaa konkretisointia arkeen – tiimitasolta johdon pöytään asti. Selkeästi sanoitettu strategia antaa merkityksen arjen työlle.
Ettei strategia jää pölyttymään esitepinoihin ja pdf-linkeiksi verkkosivujen uumeniin, täytyy strategia muuntaa organisaation työntekijöiden ja sidosryhmien kielelle: miksi tämä on tärkeää juuri meille, mihin tämä ohjaa meidän tekemistämme, mitä se merkitsee päivittäiselle työlle.
Strategiaa konkretisoimassa on visio, kuva tulevaisuudesta, jonka avulla työntekijät motivoituvat toteuttamaan yrityksen strategiaa. Innostava visio ohjaa tekemistä oikeaan suuntaan. Sen avulla työntekijöiden on helpompi tehdä itsenäisemmin työtään ja ottaa siitä vastuuta.
Strategia luo toiminnalle merkityksen. Se ohjaa organisaatiota selkeillä tavoitteilla ja niiden edistymistä seuraamalla. Kun ihmiset ymmärtävät, miksi organisaatio on olemassa ja mihin se pyrkii, he voivat kiinnittää oman työnsä siihen.
“Kyllä ainakin itse pohjaan ihan suoraan organisaation strategiaan ne valinnat, mikä on viestinnällisesti tärkeää, mistä asioista meidän on tärkeä puhua ja miten kerromme itsestämme. Mitä enemmän päätöksiä pystyy perustelemaan strategialla ja mitä enemmän se näkyy arjessa, sitä paremmin strategia myös ohjaa toimintaa ja herää paperilta eloon”, sanoo Oulun yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen.
Hyvä strategia kirittää parempaan ja helpottaa suunnassa pysymistä. Mutta tämä toteutuu vain, jos strategia on sanoitettu ymmärrettävästi ja viestitty niin, että se puhuttelee eri kohderyhmiä – henkilöstöä, johtoa, sidosryhmiä ja kumppaneita.
Jarkko Karvisen mukaan hyvä strategia tekee toiminnasta läpinäkyvää koko organisaatiossa, jolloin kaikki pystyvät seuraamaan edistymistä. Strategian elävänä pitämisessä keskeisiä ovat strategiset avaintulokset sekä niiden seuranta. Mittarit tekevät strategian muutoksen konkreettiseksi ja mahdollistavat jatkuvan kehittämisen.
Hyvä strategiaviestintä ei ole irrallinen kampanja, vaan osa johtamista. Se ei ole pelkkää tiedottamista, vaan jatkuvaa vuoropuhelua, jossa strategia kytketään arkeen. Terttu Sopasen mukaan viestinnän johdon rooli strategiatyössä on keskeinen.
Taru Tujusen mukaan strategia ei jalkaudu ilman henkilökunnan osallistamista. Osallisuus synnyttää omistajuutta ja työntekijöiden halukkuutta sitoutua. Osallistava strategiatyö sekä jalkauttaminen ammentavat voimansa dialogista.
Yliopiston strategiatyötä tehdään monella tasolla. Yksiköt tekevät omat strategiansa, jotka ovat linjassa koko yliopiston strategian kanssa. Koko yhteisön edustajilla olisikin hyvä olla mahdollisuus osallistua strategian muotoiluun ja jalkauttamiseen. Tiedekunnat, tutkimusryhmät ja erillisyksiköt, hallinto ja viestintäyksikkö sekä opiskelijat ja yhteistyökumppanit voivat olla mukana erilaisissa fasilitoiduissa työpajoissa. Tämä vahvistaa omistajuutta ja kestävää kulttuuria.
Osallistava strategiatyö on luottamuksen osoitus. Luottamus puolestaan on kriittinen sitoutumisen ja onnistuneen muutoksen edellytys. Siitä syntyy hyvä työnantajamielikuva, tyytyväisiä työntekijöitä ja henkilökunnan pitovoimaa. Avoin strategiaprosessi ei toki ole aina helppo. Se on myös lupaus, että henkilökunta pystyy oikeasti vaikuttamaan asioihin.
Sanotaan, että organisaatiokulttuuri syö strategian aamupalaksi. Strategiatyö ei ole irrallaan yrityskulttuurista. Jos yrityskulttuuri ei tue strategiaa ja jos strategia ei tue muutoksen syntyä, hienokaan strategia ei toteudu.
Yliopiston strategia kattaa laajan kirjon tutkimus- ja koulutusaloja. Marja Jokisen mukaan strategian kiteyttämisessä tarvitaan siksi myös kompromisseja:
“Monialaisessa yliopistossa tapahtuu niin paljon, että strategia ei voi olla luettelo aivan kaikesta, vaan sen pitää olla ymmärrettävä ja mielenkiintoinen kiteytys siitä, mitä yliopistolaiset pyrkivät toiminnallaan saavuttamaan ja millainen yhteisö haluamme olla. Jos joku asia on helppo kertoa, se on usein selkeästi ajateltu.”
“Valintojen tekeminen on joskus vaikeaa. Kun nostetaan joitakin asioita esille strategiassa, ei nosteta joitakin muita”, Jokinen kertoo.
Yliopisto on erityislaatuinen organisaatio, jossa strategia toimii enemmän yhdistävänä taustatekijänä kuin tiukkana ohjausvälineenä:
“Yliopisto on ehkä enemmänkin basaari kuin tietotehdas – paljon omaehtoisuutta ja vapautta”, Jokinen sanoo.
Strategian muotoilussa on tasapainoteltava kahden jännitteen, pitkäjänteisyyden ja muutoksiin reagoinnin, välillä. Jokisen mukaan yliopiston strategia perustuu pitkiin linjoihin ja vahvuuksiin tutkimusaloissa, mutta sen on vastattava myös yhteiskunnan odotuksiin ja reagoitava muutoksiin, kuten vaikkapa tekoälyn vaikutuksiin opetuksessa ja tutkimuksessa.
Yliopistoyhteisössä kyse on paitsi opetuksen ja tutkimuksen laadusta, myös organisaation julkisesta roolista ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Strategiaa tehdessä luodaan yhteinen kieli kumppaneiden kanssa. Viesti pitää sovittaa eri kohderyhmille – tutkijoille ja muulle henkilökunnalle, opiskelijoille, rahoittajille ja kumppaneille.
Strategia ei ole vain sisäinen ohjenuora. Se on myös luottamusta ja kumppanuuksia luova työkalu sidosryhmäviestinnässä.
“Kun tapaan yhteistyökumppaneita, katson usein heidän strategiansa ja etsin yhtäläisyyksiä. Se helpottaa keskustelua ja yhteistyön rakentamista”, Jokinen kertoo.
Strategian onnistumisesta kertovat arkeen kytketyt mittarit: yliopistokontekstissa tutkimuksen laatu, vaikuttavuus, opiskelijapalautteet ja yhteiskunnallinen rooli.
Strategiaa on hyvä tarkistaa jatkuvasti, jotta toimintaympäristön muutoksiin voidaan reagoida nopeasti. Säännöllinen keskustelu strategiasta mahdollistaa organisaation sopeutumisen monimutkaiseen maailmaan. Se vaatii hyvää palautekulttuuria, jossa strategian merkitystä pohditaan avoimesti säännöllisesti – esimerkiksi vuosittaisissa strategiakeskusteluissa, henkilöstöpäivissä ja alumni-tilaisuuksissa.
“Strategia on elävä ja sitä tarkastellaan vuosittain, ei lukkoon lyöty dokumentti. Se on enemmän johdonmukaisuuslaji kuin kertapamaus”, Jokinen sanoo.
Tämä tarkoittaa, että strategia ei saa jäädä lanseeraustilaisuuden varaan. Sen pitää näkyä jatkuvasti: päätöksissä, viestinnässä, tapahtumissa ja keskusteluissa. Jokisen mukaan tämä näkyy Oulun yliopiston toiminnassa hyvin:
“Esimerkiksi meidän arvot ilahduttavasti näkyvät monien yliopistolaisten esityksissä ja keskusteluissa. Se kertoo, että ne ovat juurtuneet arkeen.”
Yksiselitteisyys on strategiasta viestimisen ydin. Yksinkertainen, ymmärrettävä viesti saa aikaan johdonmukaista toimintaa.
Viestinnän keinoin strategia voidaan muuttaa organisaation voimavaraksi, joka motivoi, yhdistää ja tuottaa taloudellista lisäarvoa. Sanoittamalla ja tiivistämällä strategia pelkistetään ymmärrettävään muotoon, ja jargonia karsitaan.
Strategiakuvien ja –grafiikoiden avulla kiteytetään monimutkaisia ajatuksia ja luodaan vahvempi muistijälki. Mm. tarinallistaminen auttaa viestin ymmärtämistä. Vuosikello puolestaan auttaa sitomaan strategian säännölliseen vuorovaikutukseen, vuosisuunnittelusta arkeen.
Selkeys ja ymmärrettävyys
Strategia ei saa olla jargonin täyttämä. Yksinkertainen kieli kertoo selkeästä ajattelusta. Jos viesti on vaikea ymmärtää, se ei todennäköisesti ole kirkas myöskään tekijöilleen. Strategia kannattaa tiivistää muutamaan pääteemaan.
Osallistaminen
Strategia syntyy dialogissa, ei suljettujen ovien takana. Kun henkilöstö ja sidosryhmät osallistuvat strategiatyöhön, syntyy omistajuutta ja luottamusta. Työpajat, kommentointikierrokset ja dialogi lisäävät sitoutumista.
Visualisointi ja konkretisointi
Strategiakuvat, infografiikka ja vuosikellot auttavat siirtämään strategian puheesta toiminnaksi. Ne tekevät monimutkaisista asioista ymmärrettäviä ja luovat muistijälkiä. Myös kalenterit ovat yhteinen visualisoinnin keino. Kalentereihin merkitään strategiaan kuuluvat tapahtumat, seminaarit, koulutukset ja konferenssit sekä julkaisujen aikataulut. Myös viestinnän keskeisten toimenpiteiden ja jopa rahoitushakujen yhteinen kalenterointi auttaa tiimejä ponnistelemaan yhteisen tavoitteen eteen ennakoivasti.
Viesti kohderyhmän mukaan
Useat kohderyhmät toteuttavat strategiaa, joten viesti kannattaa sovittaa kullekin sopivaksi. Henkilöstölle tärkeää on, miten strategia vaikuttaa arkeen. Sidosryhmien kohdalla etsitään yhteisiä tavoitteita ja rahoittajaa kiinnostaa, kuinka strategia tukee vaikuttavuutta.
Jatkuvuus, ei kertarysäys
Strategia ei ole kertaluontoinen lanseerausprojekti vaan jatkuva prosessi. Toisto ja arkeen kytkeminen ovat avainasemassa. Luo rutiineja: viittaa strategiaan päätöksissä, uutisissa ja tapahtumissa.
Lue Oulun yliopiston strategia täältä ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin strategia täältä.
Lue lisää:
Terttu Sopanen: Strategia tarvitsee toteutuakseen viestintää (Brunnen.fi)
Tero Luoma: Hyvän strategian ominaisuudet (Bstr.fi)
Strategiasta viestiminen (Ideapakka.fi)
Jarkko Karvinen: Hyvä strategia on luopumista, ei haalimista (Palveluna.fi)
Matti Remes: Hyvä strategia kirittää parempaan ja helpottaa suunnassa pysymistä (Kela.fi)
Jenni Fredriksson-Bass: Strategia arkeen – 5 vinkkiä (Softwarefinland.fi)
Taru Tujunen (podcast): Vaikuttava strategiatyö perustuu dialogiin (Pelastetaanstrategia.fi)
Anne Laajalahti ja Terttu Sopanen: Kohti vaikuttavaa strategiaviestintää (ProCom.fi)
Inspiroiva strategiakuva muuttaa strategian sanoista teoiksi (Designinspis.fi)
Martin Reeves, Roeland van Straten, Tim Nolan and Madeleine Michael: Your Strategy Needs a Story. Harward Business Review, 2023.
Elisa Juholin ja Henrik Rudenfelt: Strategiaviestintä. ProComma Academic, 2025.
Kirjoittaja: Minna Kilpeläinen, FM, KM, viestintäasiantuntija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Kuva: Oulun yliopisto
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus