Aluekehitys ja aluepolitiikka

Alueellista dynamiikkaa tarkastellaan tutkimusryhmässä eri skaaloilla (paikallinen, alueellinen, kansallinen, ylirajainen, ylikansallinen, globaali) sekä niiden vuorovaikutuksessa ja suhteissa erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden kontekstissa. Suomen aluekehityksen ja aluepolitiikan muutosprosessien tarkastelu tapahtuu myös suhteessa Euroopan unionin aluepolitiikkaan ja geopolitiikkaan sekä globalisaation ilmiöön. Tutkimuksen kohteena voivat olla niin kaupunkialueet, maaseutumaiset kunnat ja rajat ylittävät aluekehityksen ohjelma-alueet kuin aluepoliittiseen toimijuuteen, osallistumiseen ja yhteistyöhön liittyvät teemat.

Tutkimusryhmän tiedot

Yksikkö ja tiedekunta

Tutkimusryhmän kuvaus

Parhaillaan tehtävä tutkimus käsittelee seuraavia aihepiirejä:

  • Regionalismit ja alueellinen identiteetti
  • Suomalaisen aluepolitiikan ja valtion alueellisuuden muutokset
  • Euroopan unionin aluepolitiikka ja aluejärjestelmän eurooppalaistuminen
  • Aluepoliittisten ideoiden ja käsitteiden muutokset sekä näiden liikkuvuus
  • Euroopan raja-alueiden kehitys ja alueellinen resilienssi
  • Nuorisoon ja koulutukseen liittyvä spatiaalinen oikeudenmukaisuus
  • Muuttoliikkeet, arjen turvallisuus ja alueellinen resilienssi
  • Kansainvälisten osaajien muuttoliike ja alueellinen veto- ja pitovoima
  • Ympäristö- ja ilmastoasenteiden aluepolitiikka ja geopolitiikka

Aluepolitiikan ja aluekehityksen tutkimus pohjautuu teoreettiseen ja empiiriseen tarkasteluun ja siinä sovelletaan monipuolisesti kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Aluepolitiikan ja aluekehityksen alan tutkimus on kansainvälistä ja opetuksessa ja tutkimuksessa yhteistyötä tehdään tutkimusyksikön poliittisen maantieteen, matkailumaantieteen, kestävyyden maantieteen sekä geoinformatiikan tutkimusryhmien kanssa. Lisäksi aluekehityksen tutkimuksen sovellettavuuden näkökulmaa tukee alue- ja paikallishallinnon sekä muiden keskeisten aluekehityksen toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö ja vuorovaikutus. Aluepolitiikan ja aluekehityksen erikoistumisalan tutkijat osallistuvat useisiin maantieteen tutkimusyksikössä käynnissä oleviin hankkeisiin.

Tutkijat

Eeva-Kaisa Prokkola (professori) toimii professorina maantieteen tutkimusyksikössä. Prokkolan erityisosaamista ovat alueellistumisprosessit, raja-alueet, monitasoinen hallinta, Euroopan unionin aluekehitysmekanismit, alueellinen identiteetti, turvallisuus ja resilienssi sekä liikkuvuuden poliittinen maantiede (työperäinen ja pakotettu siirtolaisuus, matkailu). Prokkola on julkaissut aiheista lukuisia artikkeleita maantieteen alan johtavissa kansainvälisissä aikakausisarjoissa (Political Geography, Antipode, European Planning Studies, Citizenship Studies, Environment and Planning A ja C, European Urban and Regional Studies, Geopolitics, Space & Polity, Journal of Borderlands Studies, Tourism Geographies). Prokkola on myös toimittanut useita rajoja, raja-alueita ja maahanmuuttoa käsitteleviä kokoomateoksia. Prokkolan viimeaikaiset tutkimushankkeet ovat käsitelleet kuntien osallisuutta Euroopan unionin aluekehityshankkeissa (Kunnallisalan kehittämissäätiö 2020–2021) sekä ilmastomuuttoliikkeisiin ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä (VN TEAS ILMASI -hanke 2020–2021).

Kaj Zimmerbauer (FT, dosentti) on yliopistotutkija, jonka viimeaikainen tutkimus on liittynyt Perämeren kaaren ja Barentsin alueen yhteistyöhön sekä muuhun ylikansalliseen aluekehittämiseen pohjoisessa. Lisäksi tutkimuksen kohteena ovat olleet vanhat (kovat) ja uudet (pehmeät) alueet aluekehittämisessä ja -politiikassa. Tällä hetkellä tutkimuksen kohteena on rajat ylittävän aluekehittämisen yhteistyön ja kilpailun ristiriita Barentsin alueella, sekä toisaalta pehmeiden alueiden brändäämisen käytännöt. Zimmerbauer on myös toiminut RELATE-huippututkimusyksikön koordinaattorina. Lisäksi hän on toiminut vetäjänä useissa erilaisissa alueellisissa kehittämishankkeissa, kuten Etelä-Pohjanmaan imagohankkeessa. Hän on ollut tutkijana myös Seinäjoen ja Peräseinäjoen kuntaliitoksen seurantahankkeessa sekä Etelä- Pohjanmaan kulttuuristrategiatyössä. Zimmerbauer antaa erilaisiin tutkimusmenetelmiin sekä pohjoisen Euroopan aluekehitykseen ja -suunnitteluun liittyvää opetusta maantieteen tutkimusyksikössä. Hän on julkaissut laajasti erilaisissa maantieteen kansainvälisissä lehdissä, kuten European Planning Studies, Environment and Planning A, Journal of Rural Studies, Regional Studies, International Journal of Urban and Regional Research sekä Journal of Borderlands Studies. Julkaisuja on siteerattu 982 kertaa ja siteeratuinta julkaisua 138 kertaa. Hänen h-indeksinsä on 16.00 (Google Scholar, elokuu 2021).

Ville Kellokumpu (väitöskirjatutkija) tarkastelee aluepolitiikan ja aluekehityksen sekä poliittisen maantieteen ilmiöitä. Väitöskirjassaan hän tutkii depolitisaatiota valtion alueellisen hallinnan strategiana ja sitä miten esimerkiksi yleisen edun, kaupunkiregionalismin, poliittisen hegemonian ja talouden käsitteet liittyvät depolitisaatioon ja valtiotilan uudelleenjärjestelyn prosesseihin.

Jukka Keski-Filppula (väitöskirjatutkija) tutkimusala on oikeudenmukaisuuden maantiede, jonka polttopisteessä ovat tilan ja oikeudenmukaisuuden väliseen suhteeseen liittyvät ilmiöt. Tutkimusalaan liittyvän teoreettisen kontribuution lisäksi Keski-Filppula tutkii väitöskirjassaan spatiaalisen oikeudenmukaisuuden ilmenemisestä kriisikuntamenettelyssä, hyvinvointialueiden keskuskaupunkien toiminnassa sekä Suomen valtiotilan individuaatiossa ja transformaatiossa. Empiiristen tutkimusaiheiden ja alueellisen oikeudenmukaisuuden kautta tutkimusala rakentaa siltaa myös aluekehityksen ja aluepolitiikan suuntaan. Myös erilaiset oikeudelliset sovittelumenettelyt sekä Suomen valtion ja saamelaisten välinen totuus- ja sovittelumenettely kuuluvat Keski-Filppulan mielenkiinnon kohteisiin.

Marika Kettunen (väitöskirjatutkija) tutkii nuorison ja koulutuksen maantiedettä osana aluekehityksen ja aluepolitiikan dynamiikkaa. Marika on kiinnostunut paikallislähtöisten näkökulmien ja paikallisen toimijuuden tutkimuksesta niin pohjoissuomalaisten nuorten koulutuspolkuja tarkastelevassa väitöskirjassaan kuin alue- ja kaupunkikehityksen teemojen parissa laajemminkin. Viimeaikaisia tutkimusteemoja ovat nuorten kansalaisuuden ja subjektiviteetin rakentuminen, alueellinen eriarvoisuus, osallisuus ja arkipoliittinen toimijuus.

Niina Kotavaara (väitöskirjatutkija) on kiinnostunut alueiden vetovoimaan ja sen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä osana aluekehittämisen ja aluepolitiikan dynamiikkaa. Väitöskirjassaan hän tutkii osaavan, korkeakoulutetun työvoiman alueiden välistä ja kansainvälistä liikkuvuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä Suomessa.

Sonja Pietiläinen (väitöskirjatutkija) on ihmismaantieteilijä, jonka erikoistumisaloina ovat kriittinen poliittinen maantiede ja poliittinen ekologia. Hänen tutkimuksellisiin mielenkiinnon kohteisiin lukeutuvat etnonationalismi, luonnollisen ympäristön diskursiivinen ja materiaalinen rooli alueellisten identiteettien rakentumisessa ja ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Väitöskirjassaan hän tutkii radikaalin ja ekstremistisen oikeiston ympäristö- ja ilmastoasenteita Suomessa ja Venäjällä.

Veera Juntunen (väitöskirjatutkija) tutkii Suomen harvaan asuttujen rajaseutujen turvallisuuden rakentumista eri toimijoiden verkostossa. Veera on kiinnostunut alueellisesta kehityksestä ja resilienssistä, raja-alueista sekä geopolitiikasta. Näiden lisäksi ilmiöt, jotka liittyvät turvallisuuteen ja kontrolliin sekä siihen, miten valvonta ilmenee tilassa ovat Veeran mielenkiinnonkohteita.

Hankkeet

"Ylirajainen alueellinen resilienssi: Pohjoiskalotin ylirajaiset hallinnolliset, taloudelliset ja kulttuuriset toimijuudet muutoksessa (RE-NORTH)"

Tutkimushanke on Eudaimonia-instituutin kärkihanke kaudella 2022–2025. Hanketta vetää professori Eeva-Kaisa Prokkola (PI) yhdessä kulttuurimaantieteen lehtori, FT, Juha Ridanpään ja aluepolitiikan ja aluekehityksen yliopistotutkija, FT, Kaj Zimmerbauerin kanssa.

RE-NORTH-tutkimushanke käsittää ylirajaisen dynamiikan ja alueellisen resilienssin suhteen käsitteellistä tarkastelua sekä empiiristä tutkimusta Pohjoiskalotin alueella (Suomi, Ruotsi ja Norja). Tutkimus osallistuu ihmismaantieteen, monitieteellisen rajatutkimuksen ja alueellisen resilienssin tutkimuksen keskusteluihin. Lähtöoletuksena on, että ylirajainen hallinnon, talouden ja kulttuurikentän toimijuus ja suhteet ovat tärkeitä alueellisen resilienssin näkökulmasta, toisaalta myös nämä toimijuudet ja suhteet itsessään ovat samanaikaisesti haavoittuvia, pysyviä ja uudistuvia. Hankkeessa etsitään vastauksia kolmeen toisiinsa linkittyvään kysymykseen:

1) Haavoittuvuus. Millä tavoilla ylirajaiset hallinnan instituutiot sekä talous- ja kulttuurikentän toimijat Pohjoiskalotin alueella ovat toisaalta haavoittuvia ja toisaalta sitkeitä suhteessa erilaisiin äkillisiin ja hitaasti eteneviin kriiseihin?

2) Sopeutuminen. Miten ylirajaiset hallinnon, talouden ja kulttuurikentän toimijat Pohjoiskalotin alueella käsitteellistävät ja kohtaavat erilaisia kompleksisia kriisejä sekä millaista ylirajaista toimijuutta, suunnitelmia ja jännitteitä sopeutumisen ja uudistumisen prosesseissa muodostuu?

3) Vahvistaminen. Miten resilienssiä, hyvinvointia ja solidaarisuutta voidaan uudelleenajatella ja vahvistaa ylirajaisen näkökulman kautta? Tutkimuksen tulokset auttavat alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita ja päätöksentekoelimiä arvioimaan erilaisia resilienssistrategioita sekä tuottavat uusia näkökulmia alueiden, kaupunkien ja yhteisöjen ylirajaiseen kestävään kehitykseen.

Julkaisuja

  • Andersen, Dorte Jagetic & Eeva-Kaisa, Prokkola (2022) (eds.). Borderlands Resilience: Transitions, Adaptation and Resistance at Borders. Routledge Border Regions Series.
  • Prokkola, Eeva-Kaisa (2022). Border security interventions and borderlands resilience. In Andersen, Dorte Jagetic & Eeva-Kaisa, Prokkola (eds), Borderlands Resilience: Transitions, Adaptation and Resistance at Borders. Routledge Border Regions Series, 21-36.
  • Kellokumpu, Ville (2021). "Depoliticizing urban futures: visionary planning and the politics of city-regional growth." Regional Studies, 1-12.
  • Kellokumpu, Ville. "The bioeconomy, carbon sinks, and depoliticization in Finnish forest politics." Environment and Planning E: Nature and Space, 25148486211049322.
  • Laura Assmuth, Ville-Samuli Haverinen, Eeva-Kaisa Prokkola, Pirjo Pöllänen, Anni Rannikko and Tiina Sotkasiira (2021) (eds.). Everyday security and migrations (In Finnish). The Finnish Literature Society, SKS.
  • Prokkola Eeva-Kaisa (2021). Borders and resilience: Asylum seeker reception at the securitized Finnish-Swedish border. Environment and Planning C: Politics and Space 39(8):1847-1864.
  • Prokkola, Eeva-Kaisa (2021). “Labour Migration: Dynamics and Politics.” In Oxford Bibliographies in Political Science. Ed. Sandy Maisel. New York: Oxford University Press, DOI: 10.1093/OBO/9780199756223-0329
  • Kettunen, Marika & Eeva-Kaisa Prokkola (2021). Differential inclusion through education: Reforms and spatial justice in Finnish education policy. Environment and Planning C: Politics and Space.
  • Kettunen, Marika (2021). "We need to make our voices heard": Claiming space for young people's everyday environmental politics in northern Finland. Nordia Geographical Publications 49: 5, 32-48. https://doi.org/10.30671/nordia.98115
  • Prokkola, Eeva-Kaisa (2021). Borders and resilience: Asylum seeker reception at the securitized Finnish-Swedish border. Environment and Planning C, April 2021. doi:10.1177/23996544211000062
  • Fredriika Jakola & Eeva-Kaisa Prokkola (2021) Voidaanko rakennerahastoilla vaikuttaa? Kuntien näkökulma. Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisu 38. Saatavilla: https://kaks.fi/wp-content/uploads/2021/02/38_rakennerahastot.pdf
  • Prokkola, Eeva-Kaisa; Niemi, Saija; Lépy, Élise; Palander, Jaana; Kulusjärvi, Outi; Lujala, Päivi (2021). Climate migration: Towards a better understanding and management: Finland and a Global Perspective. Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 2021:42. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163182
  • Andersen, Dorte Jagetic & Eeva-Kaisa Prokkola (2021). Heritage as bordering: heritage making, ontological struggles and the politics of memory in the Croatian and Finnish borderlands. Journal of Borderlands Studies, doi.org/10.1080/08865655.2018.1555052
  • Zimmerbauer, Kaj & Paasi, Anssi (2020). Hard work with soft spaces (and vice versa). Problematizing the transforming planning spaces. European Planning Studies 28:4. 771-789. https://doi.org/10.1080/09654313.2019.1653827.
  • Prokkola, Eeva-Kaisa (2020). Geopolitics of border securitization: sovereignty, nationalism and solidarity in asylum reception in Finland. Geopolitics 25 (4), 867-886.
  • Väätänen, Vesa & Zimmerbauer, Kaj (2019). Territory–network interplay in the co-constitution of the Arctic and ‘to-be’ Arctic states. Territory, Politics, Governance, DOI: 10.1080/21622671.2018.1559759
  • Paasi, Anssi., Prokkola, Eeva-Kaisa., Saarinen, Jarkko and Zimmerbauer, Kaj (2019). Borders, ethics and mobilities. In Paasi, Anssi., Prokkola, Eeva-Kaisa., Saarinen, Jarkko and Zimmerbauer, Kaj (eds.). Borderless Worlds for Whom? Ethics, moralities and mobilities. London, Routledge
  • Prokkola, Eeva-Kaisa (2019). Border-regional resilience in EU internal and external border areas in Finland. European Planning Studies, doi.org/10.1080/09654313.2019.1595531
  • Prokkola, Eeva-Kaisa (2019). Border Cities. Teoksessa: A. Orum (toim.), The Wiley-Blackwell Encyclopedia of Urban and Regional Studies, doi.org/10.1002/9781118568446.eurs0026
  • Hytönen, Jonne, Kotavaara, Niina, & Ahlqvist, Toni (2018) Elinvoiman askelmerkkejä ja ristiriitoja. Maankäytön suunnittelijoiden näkemyksiä kuntien tulevaisuudesta. ARTTU2-tutkimusohjelman julkaisusarja 5/2018. Association of Finnish Local and Regional Authorities.
  • Jakola, Fredriika & Eeva-Kaisa Prokkola (2018). Trust building or vested interest? Social capital processes of cross-border cooperation in the border towns of Tornio and Haparanda. Tijdschrift voor Economische en Sociale Geografie 109 (2), 224-238.
  • Kotavaara, Niina, Kotavaara, Ossi, Rusanen, Jarmo & Muilu, Toivo (2018). University graduate migration in Finland. Geoforum 96, 97-107. DOI: 10.1016/j.geoforum.2018.07.010
  • Zimmerbauer, Kaj (2018). Supranational identities in planning. Regional Studies. 52:7. 911-921. DOI: 10.1080/00343404.2017.1360481
  • Zimmerbauer, Kaj, Riukulehto, Sulevi & Suutari, Timo (2017). Killing the regional Leviathan? Discussing deinstitutionalization and stickiness of regions. International journal of urban and regional research. DOI: 10.1111/1468-2427.12547.
  • Zimmerbauer, Kaj (2017). The Barents region as a supranational political space. ESR Focus. East Sea Regional Barometer 27. Kyung Hee University, Institute of Global Affairs.
  • Zimmerbauer, Kaj (2017). Regions, Regionalisms and Identities: Towards a Regional Mess. In Riding, J. and Jones, M. (eds.). Reanimating Regions. Culture, Politics, and Performance. London, Routledge.
  • Martin, Lauren & Eeva-Kaisa, Prokkola (2017). Making labor mobile: Borders, precarity, and the competitive state in Finnish migration politics. Political Geography 60C, 143-153.
  • Prokkola, Eeva-Kaisa & Juha Ridanpää (2017). Youth organizations, citizenship and guidelines for tourism in the wake of mass tourism. Citizenship Studies 21 (3), 359-377.
  • Prokkola, Eeva-Kaisa & Maria, Lois (2016). Scalar Politics of Border Heritage: An Examination of the EU’s Northern and Southern Border Areas. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism 16 (1), 14-35.
  • Prokkola Eeva-Kaisa, Zimmerbauer Kaj & Jakola Fredriika (2015). Performance of regional identity in the implementation of European Union’s cross-border initiatives. European Urban and Regional Studies 22 (1), 104–117.