Psykiatriaan erikoistuminen sopii lääkärille, jota kiinnostaa moniulotteinen ongelmanratkaisu

Psykiatrian erikoislääkäri Erfan Jahangiri ja alan erikoistumisopintoja suorittava Kasper Katisko ovat kiinnostuneet psykiatriasta alun perin samasta syystä – kumpaakin on aina kiehtonut ihminen ja ihmismieli.
Jahangirin kiinnostus syttyi jo varhain yläkouluikäisenä.
“Minua on kiinnostanut psykiatriassa paljon potilaiden kohtaaminen ja sellainen moniulotteinen ongelmanratkaisu”, Jahangiri kertoo.
Katiskon kiinnostus alaan heräsi erityisesti tutkimustyön mukana. Hänen palkittu ja uraauurtava tutkimuksensa koski otsalohkodementian erotusdiagnostiikkaa.
Noin viiden vuoden erikoistumisopinnot
Psykiatrian erikoistumisopintojen suunniteltu kesto on 5–6 vuotta. Opintoihin kuuluu kliinistä työtä, lähiohjausta ja teoriakoulutusta. Opinnot pitävät sisällään myös työnohjausta ja osaamisen arviointia.
Koulutus alkaa kuuden kuukauden koejaksolla. Sitä ennen tehdään kuitenkin henkilökohtainen suunnitelma opintojen etenemisestä.
“On aloituskeskustelu, missä tehdään suunnitelma. Jokaisella on kuuden kuukauden koejakso. Sen aikana käydään läpi, millainen urakka on edessä. Ja kun aloitetaan, mennään työhön heti kiinni”, Jahangiri kertoo.
Katiskon mukaan erikoistumisopintoihin voi vaikuttaa itse monella tavalla. Psykiatrian erikoistuvien ohjaajana toimiva toimiva Jahangiri pitää tärkeänä, että jokainen erikoistuva lääkäri kokee opinnot ja omat tavoitteensa mielekkäiksi.
Jahangiri painottaa työyhteisössä myös työhyvinvointia. Hänen mielestään, jos esimerkiksi ylitöitä alkaa kertyä huomattavasti, täytyy toimintatavoista löytyä keinoja korjata tilanne takaisin tasapainoon sen sijaan, että jatkuvaa ylitöiden kertymistä pidettäisiin normaalina.
Psykiatrian erikoistumisopinnoissa työnohjaus kuuluu lisäksi erikoistumisvaiheeseen. Myös erilaisiin elämäntilanteisiin löytyy joustoa ja työvuoroihin ja töiden määrään on mahdollisuus vaikuttaa. Sisäiset koulutukset ja yhteisöllisyys vaikuttavat niin ikään työssä jaksamiseen.
Oulusta kotoisin oleva Katisko on aiemmin opiskellut ja asunut Kuopiossa. Oulun yliopiston hän valitsi erikoistumisopintojen paikaksi erityisesti puskaradiosta kuultujen vinkkien perusteella.
“Olin kuullut paljon hyvää useammista lähteistä useamman vuoden aikana. Tulin kokeilemaan, minkälainen ilmapiiri täällä on. Se oli hirveän positiivinen kokemus”, Katisko sanoo.
Katisko kuvaa erikoistumisopintojen olleen todella mielekkäitä. Hän kertoo olevansa erityisen kiitollinen ympärillä olevien ihmisten suhtautumisesta siihen, että hän tekee samaan aikaan kliinistä työtä ja tutkimusta.
“Olen kokenut ilmapiirin tosi tutkimusmyönteisenä”, Katisko sanoo.
Katiskon saavutukset tutkijana ovat vakuuttavia. Hän on julkaissut biomarkkeritutkimuksen, jolla on ollut vaikutuksia muistisairauksien diagnosoitiin liittyviin käytäntöihin. Katisko on myös valittu vuoden 2024 nuoreksi kliiniseksi tutkijaksi.

Päivystystyö kehittää hyväksi lääkäriksi
Erikoistumisopintoihin kuuluu lisäksi päivystäminen yhteensä parin vuoden ajan. Virka-ajan ulkopuolisten päivystysten Katisko kertoo olevan toisinaan raskaita, sillä niitä tehdään lisätyönä päivätyön päälle, mutta toisaalta tilanteet ovat erilaisia kuin virka-ajalla ja opettavaisia oman ammattitaidon kartuttamiseksi. Katisko kokee, että toiveita päivystysvuorojen ajankohdista ja määristä on otettu hyvin huomioon työvuorosuunnittelussa
Jahangiri komppaa päivystystyön olevan toisinaan raskasta, mutta pitää sitä oppimisen näkökulmasta tärkeänä, sillä siinä näkee läpileikkauksen koko oman erikoisalan kirjosta. Hän myös muistuttaa, että joillekin päivystys ylipäänsä sopii paremmin kuin toisille.
“Meillä psykiatrialla tempo työssä on vähän erilainen kuin muualla. Vuorot ovat yhtä raskaita, vaikka potilasmäärä ei ole niin suuri. Työn raskaus muodostuu enemmän siitä, miten hyvin moninaisia tilanteita lähdetään purkamaan maantieteellisesti laajalla päivystysalueella ja eri olosuhteissa, esimerkiksi keskellä yötä”, Jahangiri summaa.
Psykiatrian tarjoamat uramahdollisuudet ovat laajat
Psykiatriaan erikoistuminen avaa monia uramahdollisuuksia. Töitä löytyy muun muassa hyvinvointialueilta, työterveyshuollosta, Kelasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä muista tutkimuslaitoksista. Psykiatrian erikoislääkärit ovat kysyttyjä myös yksityisellä sektorilla.
Jahangiri käy itse esimerkistä psykiatrian ammattilaisena, jonka työtehtävät ovat monipuoliset. Hän työskentelee Pohteella akuutti- ja mielialahäiriöiden osaamiskeskuksessa ja päivystyksen apulaisylilääkärinä. Lisäksi hän tekee yksityisellä sektorilla Coronarialla töitä psykiatrian erikoislääkärinä.
Töiden riittämisen suhteen psykiatriaan erikoistuvien näkymät ovat valoisat. Alalta eläköityy enemmän ammattilaisia kuin uusia ehtii valmistua lähivuosina.

Psykiatria sopii monelle
Jahangiri ja Katisko muistuttavat, että psykiatriaan erikoistumista voi suositella kenelle tahansa lääketieteen lisensiaatille.
Katiskon mukaan ainoa vaatimus on, että tykkää työskennellä ihmisten kanssa. Jahangiri on samaa mieltä. Hänen mukaansa aito kiinnostus ihmisiin kantaa psykiatrian erikoistumisopinnoissa pitkälle.
Myös luovuudesta on hyötyä. Psykiatrian erikoislääkärin osaamista vaativissa tilanteissa asiat ovat usein sekavia, eikä potilailla ole välttämättä kykyjä selittää taustoja selväsanaisesti.
Jahangiri muistuttaa, että kenenkään erikoistumaan alkavan ei tarvitse olla valmis, sillä erikoistuminen kestää kauan, työelämätaitoja tullaan oppimaan ja matkan varrella myös elämäntilanteet vaihtelevat.
“Ei tarvitse tulla valmiina. Voi tulla sillä kokemuksella, mikä on”, hän täsmentää.
Tulevaisuudelta Katisko ja Jahangiri odottavat monipuolisia työtehtäviä psykiatrian parissa.
Katisko toivoo, että voisi tehdä viidenkin vuoden päästä samaan aikaan tutkimusta ja kliinistä työtä. Jahangiri toivoo myös potilastyön olevan osa palettia viiden vuoden kuluttua, vaikkei hän vielä tiedä, mitä kaikkea hänellä on silloin työpöydällä.
“Sen tiedän, että siihen mitä teen liittyy ohjaus, tutkimus ja vakavista mielenterveyshäiriöistä kärsivien potilaiden hoito yliopistollisessa sairaalassa.”

Teksti: Ville Koivuniemi. Kuvat: Mikko Törmänen.
Erfan Jahangiri
- Lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri Oulun yliopistosta.
- Pohteella akuutti- ja mielialahäiriöiden osaamiskeskuksessa ja päivystyksen apulaisylilääkärinä. Lisäksi Coronarialla psykiatrian erikoislääkärinä.
- Vapaa-ajalla harrastaa kuntosalilla käyntiä ja ristisanatehtäviä sekä ulkoilee lasten kanssa.
- Esikuvia omat vanhemmat ja perhe, ammatillisesti psykiatri ja yhteiskuntavaikuttaja Matti Kaivosoja ja tutkija Erika Jääskeläinen sekä omat kollegat.
Kasper Katisko
- Dosentti, lääketieteen tohtori Itä-Suomen yliopistosta; erikoistuu tällä hetkellä psykiatriaan Oulun yliopistossa.
- Vuoden 2024 nuori kliininen tutkija.
- Vapaa-ajalla harrastaa kuntosalilla käyntiä ja futsalia, mökkeilyä, luonnossa liikkumista ja ruoanlaittoa sekä viettää aikaa perheen ja läheisten kanssa.
- Esikuvia omat vanhemmat.
Oulun yliopistossa voit opiskella lääketieteen lisensiaatiksi, ja sen jälkeen erikoislääkäriksi lähes 50 erikoisalalla. Kontinkankaan hyvinvointikampus sijaitsee yliopistosairaalan vieressä.