Ihmisyyden moninaisuus kasvatuksellisissa konteksteissa

Meistä jokaisella on erilaisia ominaisuuksia, jotka määrittävät tapaamme olla, ajatella, toimia ja oppia. Osa näistä ominaisuuksista on geneettisiä, osa muodostuu elämän aikana yksilön identiteetin kehittyessä ja vahvistuessa erilaisissa yhteisöissä. Jokainen ihminen on ainutkertainen. Jokaisella on oikeus oppia ja tulla nähdyksi ja huomioiduksi yksilöllisten erojen ja omien vahvuuksiensa kautta myös kasvatuksellisissa konteksteissa.
Pinkkiin ja valkoiseen mekkoon pukeutuneet lapset makaavat selällään vihreällä matolla ympärillään värikkäitä leluja..

DivE (Diversity in Education) on uusi tutkimusryhmä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa. Diveläiset sukeltavat tutkimuksissaan kasvatustieteellisiin teemoihin, joissa otetaan huomioon oppijoiden moninaisuus sekä erilaiset tavat oppia ja toimia kasvatuksen konteksteissa. Tällä hetkellä tutkimuksemme nivoutuvat erityispedagogiikan ja musiikkikasvatuksen tieteenaloihin ja niiden yhteisiin pintoihin, mutta toivomme jatkossa tekevämme yhä monitieteisempää tutkimusta yli tieteenalojen. Seuraavassa tarjoamme kurkistuksen tutkimusryhmässämme meneillään olevaan tutkimukseen.

Inklusiivinen kasvatus ja opetus

Inkluusio on yksi tutkimusryhmämme jäsenten tieteenaloja yhdistävä teema. Inkluusion käsitämme laajasti moninaisten oppijoiden oppimisen ja osallisuuden edistämisenä kaikilla koulutusasteilla.

Viimeisimmässä julkaistussa tutkimuksessamme tutkimme koulunkäynninohjaajien kokemuksia yhteenkuuluvuudesta. Koulunkäynninohjaajat ovat inklusiivisen koulun tärkeä työntekijäryhmä, jonka panos oppilaiden koulunkäyntiin jää usein huomaamatta.

Myös tulevien opettajien inkluusioasenteet sekä ajatukset inklusiivisen koulun tulevaisuudesta ovat olleet viimeaikaisen tutkimuksen kohteena.

Miksi matikka ahdistaa toisia ja toisia ei?

Lasten matematiikan oppimista ja siihen liittyviä erilaisia tunteita on tutkittu verrattain vähän. Tiedämme, että negatiiviset tunteet, kuten matikka-ahdistus ja tylsyys ovat usein yhteydessä heikompaan matematiikan osaamiseen, kun taas oppimisessa koettu ilon tunne vahvistaa oppimista. Koulunsa aloittavat oppilaat kokevat matematiikan oppimisen keskimäärin myönteisenä, he ovat kiinnostuneita matematiikasta ja kokevat olevansa siinä hyviä. Ensimmäisten kouluvuosien aikana kielteisemmät tunteet alkavat kuitenkin lisääntyä ja oppimisen ilo hieman laskea.

Matematiikan oppimisessa koettujen tunteiden, erityisesti matematiikka-ahdistuksen, ja matematiikan osaamisen kehityksellistä ja tilannekohtaista dynamiikkaa tutkimme parhaillaan Suomen Akatemian rahoittamassa iFeelMath-hankkeessa sekä Eudaimonia Instituutin rahoittamassa eMotMath-hankkeessa. Uskomme löytävämme selityksiä sille, mistä erilaiset tunteet kumpuavat matematiikan oppimisessa ja miten ne ovat yhteydessä osaamiseen. Pyrimme myös kehittämään keinoja lieventää matematiikka-ahdistusta alakouluikäisillä oppilailla.

Käytämme tutkimuksissamme uusinta teknologiaa, muun muassa hien erityksen mittaamista ja tunteiden tunnistamista kasvoilta, täydentämään oppilailta itseltään kysyttyjä tunteita. Toivomme, että hankkeiden päätyttyä meillä on osoittaa myös opettajille keinoja tukea myönteisten tunteiden vahvistamista ja kielteisten tunteiden lieventämistä matematiikan opetuksessa.

Miten oppilaiden moninaisuus huomioidaan musiikkikasvatuksessa?

Musiikin oppiminen ja opetukseen osallistuminen on jokaisen oppilaan oikeus riippumatta hänen taustastaan, kyvyistään tai ominaisuuksistaan. Vaikka Suomessa viimeaikainen musiikkikasvatuksen tutkimus on huomioinut erityistä tukea tarvitsevat oppilaat sekä perusopetuksessa että taiteen perusopetuksessa, vielä tarvitaan lisää tutkimustietoa erityisen tuen toteutumisesta luokkahuoneessa.

Tutkimusryhmässämme on tekeillä väitöstutkimus, jossa tarkastellaan inkluusion ja pedagogisen tuen toteutumista peruskoulun musiikinopetuksessa. Väitöstutkimus rakentuu kolmesta osatutkimuksesta. Parhaillaan työn alla oleva ensimmäinen osatutkimus on katsausartikkeli, jossa selvitetään, mitä kansainvälinen ja kotimainen tutkimus kertoo musiikinopetuksen inklusiivisuudesta ja pedagogisen tuen toteutumisesta. Toisessa ja kolmannessa osatutkimuksessa aihetta tarkastellaan kansallisesti musiikinopettajilta kyselytutkimuksella.

Väitöstutkimuksen odotetaan tuovan lisää tietoa kaikista niistä tekijöistä, jotka joko edesauttavat, hankaloittavat tai estävät tasavertaisen osallisuuden musiikin oppiaineessa, mikäli oppilaalla on tehostetun tai erityisen tuen tarpeita.

Monet oppilaat on myös lähtökohtaisesti suljettu tavoitteellisen musiikkikasvatuksen ulkopuolelle. Koneen säätiön rahoittamassa Hiljaisen kansan äänet – remontoidut kehot -hankkeen yhdessä osatutkimuksessa tutkitaan kuurojen musiikkikasvatuksen historiaa ja kehittymistä tähän päivään. Tutkimuksessa on haastateltu lähes sataa kuuroa heidän koulukokemuksistaan. Musiikkikasvatukseen keskittyvässä osatutkimuksessa pyritään ymmärtämään kuurojen kokemuksellisuutta musiikin ja äänten maailmassa ja näin kehittämään yhdenvertaisempaa musiikkikasvatusta.

Kirjoittajat

Riikka Mononen työskentelee erityispedagogiikan professorina. Hänen tutkimuksensa keskittyy lasten matemaattisten taitojen kehitykseen, siihen liittyviin tekijöihin ja oppimisen vaikeuksiin.

Katja Sutela työskentelee musiikkikasvatuksen yliopistonlehtorina. Hänen tutkimuksensa tarkastelee erityistä tukea tarvitsevien tai muuten marginalisoitujen yksilöiden musiikillista toimijuutta ja osallisuutta peruskoulun musiikinopetuksessa.

Oula Mommo työskentelee yläkoulun musiikinopettajana sekä laaja-alaisena erityisopettajana. Hänen tekeillä oleva väitöstutkimuksensa tarkastelee inkluusion ja pedagogisen tuen toteutumista peruskoulun musiikinopetuksessa.

Riikka Sirkko työskentelee erityispedagogiikan yliopistonlehtorina. Hänen tutkimukselliset mielenkiinnon kohteensa liittyvät inklusiivisen koulun kehittämiseen sekä kehitysvammaisten oppilaiden opiskeluun liittyviin teemoihin.